Eduskunta hyväksyi 6.3.2015 ponnen alueellisista kielivapauskokeiluista. Lähes puolet kansanedustajista (93) kannatti pontta. Se on huollellisesti valmisteltu ja mahdollistaa kokeiliut koko maassa, myös ruotsinkielisillä alueilla. Se ei myöskään ota kantaa, mitä kieliä kokeilualueilla otetaan pakkoruotsin tilalle.
Odotettavissa oli, että kansalaisaloitetta pakkoruotsin poistamiseksi kaikilta opintojen tasoilta ei vielä tässä eduskunnassa hyväksytty, mutta sekin äänestys oli jotakin aivan toista kuin "neuvostomallinen" äänestystulos kielilakia säädettäessä vuonna 2003 (98,9 %!).
Edellinen suuri kielipoliittinen kokeilu oli ylioppilastutkinnon rakenneuudistukseen liittynyt. Se aloitettiin muutamassa lukiossa ja paine kokeilun vakinaistamiseksi kasvoi Rkp:n rajusta viisytystaktiikasta huolimatta, kunnes pato murtui 15.4.2004 Matti Vanhasen toisessa hallituksessa, missä Rkp hävisi itse vaatimansa äänestyksen murskaluvuin 14-2.
Suomen kansa on perin kyllästynyt pakkoruotsiin, jota osoittaa Ådo akademin ym tuore tutkimus (joulukuu 2014), missä 74 % jättitotoksen tutkituista oli pakkoruotsia vastaan.
Olen kerännyt muutamien vaikuttajien lausuntoja tästä aiheesta. Mukana on riikinruotsalainen tutkija, suomenruotsalaisia ja pari suomalaistakin. Helsingin Sanomien taannoinen artikkeli kertoo menossa olevasta vääjäämättömästä kielipoliittisesta muutoksesta Suomessa.
Presidentti Martti Ahtisaari oli oikeassa kirjoittaessaan Helsingin Sanomissa 28.9.2009: "Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä."
Odotettavissa oli, että kansalaisaloitetta pakkoruotsin poistamiseksi kaikilta opintojen tasoilta ei vielä tässä eduskunnassa hyväksytty, mutta sekin äänestys oli jotakin aivan toista kuin "neuvostomallinen" äänestystulos kielilakia säädettäessä vuonna 2003 (98,9 %!).
Edellinen suuri kielipoliittinen kokeilu oli ylioppilastutkinnon rakenneuudistukseen liittynyt. Se aloitettiin muutamassa lukiossa ja paine kokeilun vakinaistamiseksi kasvoi Rkp:n rajusta viisytystaktiikasta huolimatta, kunnes pato murtui 15.4.2004 Matti Vanhasen toisessa hallituksessa, missä Rkp hävisi itse vaatimansa äänestyksen murskaluvuin 14-2.
Suomen kansa on perin kyllästynyt pakkoruotsiin, jota osoittaa Ådo akademin ym tuore tutkimus (joulukuu 2014), missä 74 % jättitotoksen tutkituista oli pakkoruotsia vastaan.
Olen kerännyt muutamien vaikuttajien lausuntoja tästä aiheesta. Mukana on riikinruotsalainen tutkija, suomenruotsalaisia ja pari suomalaistakin. Helsingin Sanomien taannoinen artikkeli kertoo menossa olevasta vääjäämättömästä kielipoliittisesta muutoksesta Suomessa.
Presidentti Martti Ahtisaari oli oikeassa kirjoittaessaan Helsingin Sanomissa 28.9.2009: "Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.