Lainaus KL:
Nykyiset tuotantomyllyt on noin 3-4 MW ja uuden sukupolven vehkeet 5-7 MW. Suunnilleen kaikkien tuotantokäyrä menee niin, että mylly alkaa vasta pyöriä 3 m/s ja tuottaa 100% vasta 12 m/s tuulella. Tässä välissä - eli tyypillisillä meikäläisillä tuulilla - tuotantokäyrä on aika karu, esimerkiksi 3 MW turbiinille
5m/s = 0,3 MW (10 %)
6m/s = 0,5 MW (17 %)
7m/s = 0,75 MW (25 %)
8m/s = 1,25 MW (42 %)
9m/s = 1,75 MW (58 %)
Hinnanasetannan kannalta se ensimmäinen "housut alas ja pyllistetään"-paikka tulee ilmeisesti tässä, kun myllyt myydään nimellistehon mukaan hinnoitellen ja verrattuna "oikeisiin" voimaloihin, kun käyttäjä saa niistä esim. vain 25%..40% tehoja ulos.
Mutta artistithan tämän maksaa, so what ; ). (Eli ei pidä ihmetellä miksi näitä rakennellaan miltei joka pajassa...)
Tuon surkean karakteristisen tehokäyrän (S-käyrän) ja duomalaisten keskituulten takia tuulituoton voi laskea erään arvion mukaan karkeasti
- Sisämaassa (noin) 0,23*turbiinin nimellisteho = keskimääräinen teho; 3MW => 0,7MW
- Saaristossa/tunturissa noin 0,28*generaattorin nimellisteho = keskimääräinen teho; 3MW => 1,0MW. Kertoimet riippuvat kai lähinnä paikasta ja voinevat olla -10..20% (?)
Vuosituotto [MWh] = keskimääräinen teho [MW] * 8,76 (=tunteja/vuosi,MW-jako 1000)
- 3MW sisämaassa (0,23) = 6,1 MWh
- 5MW tunturissa (0,28) = 12,3 MWh
Erään arvion mukaan ns. huipunkäyttöaika so. kWh/kW olisi
- Sisämaassa 1800-2500 tuntia (so.1800...2500/8760-> 22..28% -> k-a 24%, siis 0,24 edellä 0,23)
- Tuntureilla parhaassa tapauksessa jopa lähellä 3000 tuntia (8760/3000-> 29%)
Eli näkee, että luonnollisesti myllyn pitäisi olla mahdollisimman suuri jolloin saadaan enemmän tehoa ja tuotannon pääomakulut pienenee, ja sen että puiston pitää olla merituulessa tai tunturi-Lapissa. Nimenomaan tuo suomalaisen tuulen nopeus on tässä iso ongelma, kun mylly ei pääse kovin usein täyteen tuotantoon. Jos siis asiaa ajateltaisiin normaalin talousajatuksen mukaan. Nythän "lepoajonkin" kustantaa asiakas...
Myllyn asennus voi myös maksaa jossain määrin maltaita, ja kytkentä valtakunnnanverkkoon vaatii (paikalle asennettavan) sähköaseman.
Myöskään myllyjen huolto ei ole ilmaista. Ilmeisesti 10-20 vuoden välillä joudutaan vaihteisto vaihtamaan, ellei ole suoravetoinen vehje ?
Tuulimyllyjen osuuden lisääminen noin 10% ja sen yli (maan koko voimantuotantokapasiteetista) alkaa lisätä koko sähköntuotantosysteemin kustannuksia.
Myllyjen vaihteleva tuotanto aiheuttaa suuria ja nopeita tehomuutoksia verkossa, ja tämän hallitsemiseen tarvitaan enemmän ja enemmän aktiivista säätövoimaa, satojen isojen myllyjen tapauksessa jo noin 30%..50% uudesta ydinvoimalasta. Samoin sähköverkon rakenteeseen on tehtävä muutoksia jatkuvien säätö- ja kytkentätarpeiden takia.
Tämä aiheuttaa hintoihin vielä lisärasituksen, joka on kaikille voimantuotantotavoille jaettuna nykyhinnoin noin 1 snt/kWh, kun nimellistä tuulivoimaa on 10% tehontarpeesta, jo noin 4 snt/kWh kun tuulivoimaa olisi 20%.
Mm. tanskalaiset ovat varoittaneet nostamasta osuutta yli 10%. Heidän luulisi tietävän mitä puhuvat..
Elikkä, "rahantekokuponkien" määrä on todennäköisesti rajoitettu - first come first serve ! Muodostakaa jono kulman ympäri, älkääkä tukkiko ajoväyliä..!
Nykyiset tuotantomyllyt on noin 3-4 MW ja uuden sukupolven vehkeet 5-7 MW. Suunnilleen kaikkien tuotantokäyrä menee niin, että mylly alkaa vasta pyöriä 3 m/s ja tuottaa 100% vasta 12 m/s tuulella. Tässä välissä - eli tyypillisillä meikäläisillä tuulilla - tuotantokäyrä on aika karu, esimerkiksi 3 MW turbiinille
5m/s = 0,3 MW (10 %)
6m/s = 0,5 MW (17 %)
7m/s = 0,75 MW (25 %)
8m/s = 1,25 MW (42 %)
9m/s = 1,75 MW (58 %)
Hinnanasetannan kannalta se ensimmäinen "housut alas ja pyllistetään"-paikka tulee ilmeisesti tässä, kun myllyt myydään nimellistehon mukaan hinnoitellen ja verrattuna "oikeisiin" voimaloihin, kun käyttäjä saa niistä esim. vain 25%..40% tehoja ulos.
Mutta artistithan tämän maksaa, so what ; ). (Eli ei pidä ihmetellä miksi näitä rakennellaan miltei joka pajassa...)
Tuon surkean karakteristisen tehokäyrän (S-käyrän) ja duomalaisten keskituulten takia tuulituoton voi laskea erään arvion mukaan karkeasti
- Sisämaassa (noin) 0,23*turbiinin nimellisteho = keskimääräinen teho; 3MW => 0,7MW
- Saaristossa/tunturissa noin 0,28*generaattorin nimellisteho = keskimääräinen teho; 3MW => 1,0MW. Kertoimet riippuvat kai lähinnä paikasta ja voinevat olla -10..20% (?)
Vuosituotto [MWh] = keskimääräinen teho [MW] * 8,76 (=tunteja/vuosi,MW-jako 1000)
- 3MW sisämaassa (0,23) = 6,1 MWh
- 5MW tunturissa (0,28) = 12,3 MWh
Erään arvion mukaan ns. huipunkäyttöaika so. kWh/kW olisi
- Sisämaassa 1800-2500 tuntia (so.1800...2500/8760-> 22..28% -> k-a 24%, siis 0,24 edellä 0,23)
- Tuntureilla parhaassa tapauksessa jopa lähellä 3000 tuntia (8760/3000-> 29%)
Eli näkee, että luonnollisesti myllyn pitäisi olla mahdollisimman suuri jolloin saadaan enemmän tehoa ja tuotannon pääomakulut pienenee, ja sen että puiston pitää olla merituulessa tai tunturi-Lapissa. Nimenomaan tuo suomalaisen tuulen nopeus on tässä iso ongelma, kun mylly ei pääse kovin usein täyteen tuotantoon. Jos siis asiaa ajateltaisiin normaalin talousajatuksen mukaan. Nythän "lepoajonkin" kustantaa asiakas...
Myllyn asennus voi myös maksaa jossain määrin maltaita, ja kytkentä valtakunnnanverkkoon vaatii (paikalle asennettavan) sähköaseman.
Myöskään myllyjen huolto ei ole ilmaista. Ilmeisesti 10-20 vuoden välillä joudutaan vaihteisto vaihtamaan, ellei ole suoravetoinen vehje ?
Tuulimyllyjen osuuden lisääminen noin 10% ja sen yli (maan koko voimantuotantokapasiteetista) alkaa lisätä koko sähköntuotantosysteemin kustannuksia.
Myllyjen vaihteleva tuotanto aiheuttaa suuria ja nopeita tehomuutoksia verkossa, ja tämän hallitsemiseen tarvitaan enemmän ja enemmän aktiivista säätövoimaa, satojen isojen myllyjen tapauksessa jo noin 30%..50% uudesta ydinvoimalasta. Samoin sähköverkon rakenteeseen on tehtävä muutoksia jatkuvien säätö- ja kytkentätarpeiden takia.
Tämä aiheuttaa hintoihin vielä lisärasituksen, joka on kaikille voimantuotantotavoille jaettuna nykyhinnoin noin 1 snt/kWh, kun nimellistä tuulivoimaa on 10% tehontarpeesta, jo noin 4 snt/kWh kun tuulivoimaa olisi 20%.
Mm. tanskalaiset ovat varoittaneet nostamasta osuutta yli 10%. Heidän luulisi tietävän mitä puhuvat..
Elikkä, "rahantekokuponkien" määrä on todennäköisesti rajoitettu - first come first serve ! Muodostakaa jono kulman ympäri, älkääkä tukkiko ajoväyliä..!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pientuulimyllyihin ei myöskään nykyisin kannata asentaa niin suurta generaattoria (5–6 kW) kuin se pystyisi hyödyntämään, vaan niissä käytetään lähinnä 2–2,5 kW:n generaattoreita, jotka pienentävät tuulimyllyjen hyötysuhdetta.[35]
Tuulivoimaloiden hankintakustannukset omakotitalokäytössä ovat n.18 000- 25 000€. Vaikka tulevat huoltokustannukset jätetään laskuista pois ei tuulimyllyn lyhyen elinkaaren (n.20V) aikana tuulimylly maksa omaa kustannushintaansa takaisin.
Omat johtopäätöksenne voitte vetää, tästä vedätyksestä..
Hyötysuhteet.. ?
Niitä on monia ja viivytys taistelu käynnissä.
Lopunperin kuitenkin käytämme kaikki luonnostamme löytyvää
energiaa, kun tekniikka ja osaaminen niiden hyödyntämiseen lisääntyy päivä
päivältä.
Siitä voitte lukea uutisointia maailman tasolta:
http://cleantechnica.com/
Uusi energia aika on käsillä !!
Antero
Ruotsissa naapurissamme on tuulivoimaa rakennettu ja vauhdilla.
Tässä faktaa ja graafia;
http://www.thewindpower.net/country_en_17_sweden.php
LISÄÄ arviointia tuulivoimasta !
Ruotsi on nyt maailman 4. tehokkain tuulivoiman tuottaja;
http://cleantechnica.com/2013/06/20/top-wind-power-countries-in-the-world-per-capita-per-gdp-in-total/
Suomen pienen pieni(siis isojen voimaloiden..) tuulivoima teki ennätyksen, JUURI
siihen aikaan, kun energiantarve suurin täällä Pohjolassa.
On varsinkin julistettu, että mummo palelee mökissään, kun ei tuule.
Talvella parhaat tuotot tuulivoimasta ja tässä;
http://summa.talentum.fi/article/tt/uusimmat/124307
Siitä on VAIKEA jatkaa..
Mutta erittäin hyvä jatkaa..
Antero