Onko tuohon olemassa jokin yleispätevä sääntö?
Itse olen siinäkin asiassa hotkija. Olen hotkinut jopa viisi kirjaa illassa ja sitten on voinut kulua vuosi ettei mitään. Ehkä muistutan villieläimen ruuansulatusta lukutavoiltani.
Itse olen siinäkin asiassa hotkija. Olen hotkinut jopa viisi kirjaa illassa ja sitten on voinut kulua vuosi ettei mitään. Ehkä muistutan villieläimen ruuansulatusta lukutavoiltani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei tuohon ole yleispätevää sääntöä minun mielestäni... Yleispätevä sääntö voisi olla se, että jokainen tavallaan, riippuen siitä mitä hakee... Jos ihmiselle riittää lukuelämys sinänsä, ok.
Lukemista voi verrata esim. elokuvan katseluun. Siinäkin on erotettavissa viihde ja ns. korkealaatuisempi elokuvateollisuus. Jokainen elokuva on myös tuote. Ehkä olen kirjojen lukemisessa vähän samanlainen kuin elokuvia katsellessa. Nautin kyllä juonesta ja elämyksestä sinänsä, mutta samalla tarkkailen kuinka tuote on rakennettu, ja joskus huomaan pohtivani mitä näille oikeasti kuuluu (kirjan kirjoittajalle, leffassa näyttelijöille/ohjaajalle) ja voinpa hetkeksi pysähtyä toivomaan heille kaikkea hyvää.
Kirjan voi siis hotkaista sellaisenaan niin kuin elokuvankin... antaen sen tiedostamattomalla tasolla vahvistaa omia arvoja, ehkä ennakkoluuloja ja sympatioita/antipatioita... tai sitten kiinnittää huomiota ja pyrkiä tulemaan tietoiseksi siitä, miksi juuri tämä kirja vetoaa minuun ja mitä se minussa vahvistaa, ruokkii tms.
Jos nyt jokin "asiallinen" oikeaoppisuuden määritelmä pitäisi antaa, minun mielestäni se siinä, että lukee ei ainoastaan kirjaa vaan kuinka se on kirjoitettu, kuinka tekijä käyttää kieltä. Myös mentaalipuoli. Millaista maailmankuvaa tämä välittää, ja sitten vielä tietoisena itsestään lukijana ja tarkastelijana, tulkintojen tekijänä. Voi tietysti olla että ns. puhdas lukuelämys kärsii, mutta ei välttämättä, oma kokemukseni on, että näin luettuna elämys syvenee, laajenee.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa lukea kirjaa. Kirjan luettuaan pystyy kuvailemaan kirjan päähenkilöitä ja keskeisiä tapahtumia ja kirjan pääasialliset teemat.
Tarkemmat lukijat osaavat kuvata sitä perusteellisemmin, mitä kerronnallisia keinoja siinä on käytetty. Miten kirja kuvastaa aikansa kirjallista kulttuuria jne. Onko se uudistuksellinen vai tukeutuuko se vanhaan genreen kaavamaisesti jne.
Lukijoissa on niitä, jotka voivat ensin hotkaista kirjan ja sitten palata tarkemmin sen yksityiskohtiin ja ominaisuuksiin. Äänikirjassa lukunopeus on vakio, jolloin asioita makustellakseen pitää tauottaa kuuntelua.
Vastaus on yhtä helppo kuin vastata kysymykseen, mikä on oikea tapa ostaa uusi auto.