Kärsin voimakkaasta sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä.
Joka kerta, kun on esim. isot juhlat alkamassa ja alan jännittää vieraiden ihmisten tuloa ja hälinää, väsyn lyhyessä ajassa niin paljon, että saatan nukahtaa. Haukottelen jatkuvasti ja silmät painuvat väkisin kiinni. Olo on erittäin epämukava. Joskus on juhlien vietto jäänyt minulta väliin, kun ole jaksanut olla vieraiden parissa.
Onko muilla tällaista?
Mikä on se aineenvaihdunnallinen prosessi, joka tällaista aiheuttaa? Saisiko tämän oireen jollain lääkkeellä poistettua?
Minusta on väärin, että sosiaalista jännitystä ei hyväksytä ns. oikeiden sairauksien joukkoon. Jos hyväksyttäisiin, voisin aina vain esim. sukulaisille ilmoittaa, että en ole tulossa juhliin, kun saan niistä oireita.
Joka kerta, kun on esim. isot juhlat alkamassa ja alan jännittää vieraiden ihmisten tuloa ja hälinää, väsyn lyhyessä ajassa niin paljon, että saatan nukahtaa. Haukottelen jatkuvasti ja silmät painuvat väkisin kiinni. Olo on erittäin epämukava. Joskus on juhlien vietto jäänyt minulta väliin, kun ole jaksanut olla vieraiden parissa.
Onko muilla tällaista?
Mikä on se aineenvaihdunnallinen prosessi, joka tällaista aiheuttaa? Saisiko tämän oireen jollain lääkkeellä poistettua?
Minusta on väärin, että sosiaalista jännitystä ei hyväksytä ns. oikeiden sairauksien joukkoon. Jos hyväksyttäisiin, voisin aina vain esim. sukulaisille ilmoittaa, että en ole tulossa juhliin, kun saan niistä oireita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Just viimeks tänää bussissa tuntu et taju lähtee ku jännitti nii paljo tai ahisti. Oli pakko nousta ulos ja kävellä 4km kotiin pakkasessa.
Muakin haukotuttaa sosiaalisissa tilanteissa erikoisen paljon, väsymystä on sitten tilanteiden jälkeen.
Minulla samaa vikaa. Erityisesti nuorena uuvahdin täysin ihan normaalin koulupäivänkin jälkeen. Muistan kompuroineeni läpi parit pakolliset sukujuhlat. Yleensä kartoin niita, kuten kaikkia muitakin sosiaalisia tapahtumia. Iän myötä jännitys ja siitä johtuva väsyminen ovat olennaisesti hellittäneet, mutta perusjännäys on aina olemassa, paitsi yksinollessa.
Olisiko mielenharjoituksesta apua sellaiselle ihmiselle, jota ahdistaa toisten seura, mutta yksinolo ei, näistä harjoituksista?
http://www.mindfulness.fi/
Itselle erakkotyyppinä Reiki-meditaatioharjoituksesta on suurta hyötyä. Tähän harjoitukseen kuuluu ohella myös fyysiset harjoitukset kohta kohdalta.
Näen etteivät nämä olisi mahdollisia ilman transsitilaan asteettain valmistautumista.
Jokapäiväisistä palleahengitysharjoituksesta olisi ahdistustiloista kärsivälle varmasti apua.
Minäkin olen välillä kova jännittämään. Vaikka järki sanoisi, että ei tarvi, niin eihän se mitään auta. Ja jännitys näkyy väsymyksenä (ei tosin onneksi ihan nukahtamiseen asti). Haukottelen kyllä aina jännittyneenä tavallista enemmän.
Mistähän lienee tuo väsymys sitten johtuu? Onko jännittäminen niin rankka asia aivoille vai mitä? Sinänsä erikoista, koska ei tarvitse olla kovinkaan kauan jännittynyt, että alkaa väsyttämään kovasti.