Haluni ovat hiipuneet riitojen ja suhteen ongelmien, sekä terveyteni että stressin takia. Asiasta on riidelty monet kerrat ja aina se satuttaa. Mielestäni minulla on ymmärrettävät syyt halujen hiipumiseen, tämä ei siis ole mitään "pihtaamista". Suhde on ollut katkeamispisteessä jo monesti, viimeksi muutama päivä sitten. Olemme miehen kanssa sopineet että seksistä on turha riidellä koska suhde pitäisi korjata ensin. Mitä sitten tapahtuu? Eilen meillä oli mukava päivä ja ihanaa seksiä. Tänään oli mukava päivä ja päädyimme miehen kanssa sängylle suutelemaan. Minä en halunnut seksiä mutta silitellen ja suukotellen ehdotin miehelle suuhoitoa. Miestä alkoi harmittaa haluttomuuteni. Sanoi ettei ymmärrä miksi en syty hänen sylissään niinkuin hänen entisensä syttyi. Sanoi myös että hänestä tuntuu kuin olisin sisältä kuollut seksin suhteen. Minä aloin itkeä ja mies suuttui kun pahastuin. Siitäkin riidellään kun minä aina pahastun. Otan niin helposti itseeni... Voiko tällaisesta olla pahastumatta? Teinkö jotain väärin? Enkö saisi tuntea oloani surulliseksi tällaisen tapahtuman ja sanojen jälkeen?
Onko tämä reilua?
15 19
8310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin ne suhteet päättyvät, kun ei sovi jutut yhteen. Miehesi loukkaa sinua eikä panosta suhteeseen positiivisella tavalla. Et kai tosissasi mieti, että sinun tulisi olla loukkaantumatta, kun tahallaan loukataan? Vertaillaan vielä muihin naisiin! Varmasti löydät miehen, jonka kanssa teillä menee jutut yksiin. Jos ei seksi huvita, niin se kertoo omaa karua kieltään, että suhde ei ole sinulle mieleen.
Ihan yleistä taitaa olla, että miehet eivät halua eivätkä tahdo kuulla naisten tunteista, sisäisestä myllerryksestä, pahasta olosta sen enempää kuin hyvästäkään eivätkä yhtään mistään, mikä tekee asiat, varsinkin sänkykamariasiat, vaikeiksi ja hankaliksi.
Helliminen ja haliminen ilman aktia on tuntematon käsite kolmijalkaisille ystävillemme. En tiedä mistä se johtuu, mutta arvelen, että putkiaivoisella ajattelulla on asian kanssa jotain tekemistä. Suoraa toimintaa ilman turhia rönsyilyjä ja mielen puolen tutkailuja, niin kaikki on hyvin heidän elämässään.
Totta kai saat pahastua. Sinulla kuten joka ikisellä muullakin on oikeus omiin tunteisiinsa. Niitä ei voi kukaan kieltää.
Entä jos käännetään tilanne toisin päin; jos se olisitkin ollut sinä joka olisi sanonut tuon saman miehellesi? Mitä olisi tapahtunut?
Tuo on niin yleinen piirre niin suurella osalla miehistä; ajatellaan alapäällä.
Osoittaa kypsymättömyyttä ja ihmissuhde-taidottomuutta. Maahan kaatunutta maitoa eikannata surra, mutta olisiko ollut paikallaan tutustua ensin kunnolla siihen mahdolliseen kumppaniin ennenkuin mihinkään parisuhteeseen alkaa? Aikuisia fiksujakin miehiä lötytyy! Tosin onneksi ovi on keksitty ja siitä pääsee ulos. Sinuna jo kävelisin.
Suhteemme alkoi etäsuhteena, juttelimme netissä ennen tapaamista monta kuukautta. Tutustuimme siis kyllä huolella. Suhteen alussa seksiä oli runsaasti, sillä molemmat pidämme seksistä ja se on meille tärkeää. Tämä ongelma alkoi vasta kun aloimme riidellä ja suhteeseen ilmestyi muita ongelmia. Mies ei jotenkaan vain pysty ymmärtämään että jos on riidelty paljon ja on ollut paha olo, minä en halua niin paljon seksiä. Hän mielellään ottaisi sen alun tilanteen takaisin missä katsoin häntä silmät palavina joka päivä. Mutta eihän se onnistu. Vaikkei meillä olisi näitä ongelmiakaan ei alun hekumaa voi pitää yllä vuosikausia. Olen monta kertaa sanonut hänelle että suhteemme on ns. rikki. Ongelmat ja riidat ovat jättäneet haavoja joiden pitäisi antaa parantua rauhassa. Tuntuu pahalta kun hän ensiksi sanoo ettei seksi ole hänelle ykkösasia vaan minä, ja ennen kuin voi edes ajatella mitään seksielämän parannuksia pitää suhde korjata. Mutta hetken päästä käymme taas keskustelua miksi minä en halua ja hän ei ymmärrä miten en voi syttyä hänen kosketuksestaan niin kuin entisessä suhteessa tapahtui. Vaikka mies sanoo ettei hän oikeasti vertaa minua entiseensä ja minun pitäisi ottaa asia oikein, en osaa ottaa sitä muuten kuin että minä en syty ja hänen eksänsä syttyi. Miten muuten tuon voi ottaa? Jos hän ei vertaisi ei hänen tarvitsisi edes mainita koko entistä suhdetta.
Koko tilanne loukkaa syvästi... Mies vannottaa että hänelle tärkeintä on minun nautinto, siksi hän kieltäytyi suihinotostakin. Mutta tuolla asialla ei periaatteessa ole mitään merkitystä jos hän samalla loukkaa minua kyseenalaistamalla seksuaalisuuteni ja nostamalla "haluttomuuteni" koko ajan esille. Vaikka kuinka sovimme ettei asiasta riidellä, saan itkeä hänen sanojensa takia lähes viikottain. Ja minähän se otan asian liian vakavasti... Otan liian helposti itseeni. En saisi pahastua hänen sanoistaan. Miksi hän saa pahastua minun haluttomuudestani?
AP
Tietenkin sinä saat pahastua hänen sanoistaan. Ja tietenkin hän saa myös pahastua sinun haluttomuudestasi.
Siulla on kuule oikeus siun tunteisiin. Mutta myös miehellä on oikeus omiinsa.
Saa ja saa, mutta mitä se kumpaakaan auttaa? Ja estää tehokkaasti kaiken muun ajattelun ja asiain käsittelyn.
Ammattiauttajan puolesta liputan! Puolueeton henkilö keskusteluidenne tukena auttaa saamaan asioihin uutta perspektiiviä, ihmisellä kun on tapana ajatella (usein tahattomastikin) "omaa napaa" ensin. Omaan parisuhteeseen tämä auttoi (vaikkakin ei kyse ollut juuri seksistä vaan muista ongelmista parisuhteessa), emmekä kovin montaa kertaa edes käyneet. Sen jälkeen olemme pystyneet keskenämme keskustelemaan järkevästi ja löytämään molempia tyydyttäviä ratkaisuja ongelmiimme :)
Tsemppiä tilanteeseesi!
Pitääkö kysyä/ehdottaa, saako sitä ja tätä? Minä en ainakaan kysele, jos kerran jo ollaan tällä tasolla "silitellen ja suukotellen ehdotin miehelle suuhoitoa".
Saa sen miehenkin ottaa ilman eri höpinöitä. Jos tekee mieli oraaliseksiä niin siitä vaan poskeen, tai ratsastamaan. Johan siinä kysellessä, saako/sopikko jne.. menee fiilikset.
Jos ukko tuosta suuttuu niin sano, ei sitten, vedä tumppuus.
Vastaa hänelle niinkuin hän sinulle, palaute tekee hyvää. Turhaa siinä on pillittämään alkaa.