Mites teet.
Olen yrittänyt syöttää kissaa mahdollisimman monipuolisesti. On raakaa lihaa ja kanaa ja kalaa.
On eläinkauppojen ruokia. ja on markettien sapuskoita.
Alkuun kissa söi ihan hyvin kaikkea.
Mutta nyt alkanut selvästi haluta enemmän justiinsa näitä markettien sapuskoita. Siis näissä märkäruoissa. Esim Kitekattia.
Mistähän tämä sitten.
Toisaalta nehän tuoksuu osa paremmilta :(
Ja niissä on sitä kastiketta :O
Kun taas eläinkauppojen märkäruoat on monta kertaa aika hajuttoman ja mauttoman oloisia.
Eli onko tää nyt sitten sama ilmiö kuin että lapset valkkasi Mäkkärin hampurilaiset porkkanaraasteen ja sisäfileen sijaan jos saisivat ?
Mutta miks.
Olen yrittänyt syöttää kissaa mahdollisimman monipuolisesti. On raakaa lihaa ja kanaa ja kalaa.
On eläinkauppojen ruokia. ja on markettien sapuskoita.
Alkuun kissa söi ihan hyvin kaikkea.
Mutta nyt alkanut selvästi haluta enemmän justiinsa näitä markettien sapuskoita. Siis näissä märkäruoissa. Esim Kitekattia.
Mistähän tämä sitten.
Toisaalta nehän tuoksuu osa paremmilta :(
Ja niissä on sitä kastiketta :O
Kun taas eläinkauppojen märkäruoat on monta kertaa aika hajuttoman ja mauttoman oloisia.
Eli onko tää nyt sitten sama ilmiö kuin että lapset valkkasi Mäkkärin hampurilaiset porkkanaraasteen ja sisäfileen sijaan jos saisivat ?
Mutta miks.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juuri se ilmiö on kyseessä. Herkullisissa kissanruoissa ja kissanherkkupaloissa joita myydään kissan karkkeina, eli joita annetaan muutama kpl päivässä, ne sisältävät suurimmaksi osaksi VEHNÄJAUHOJA.
Vähemmän laadukkaat kissanruoat, halvat markettien teurasjätemössöt sisältävät juuri tuota HERKULLISTA VEHNÄJAUHOA, josta kissat ja ihmisetkin niin kovasti pitävät. Sekä muita ei niin hyödyllissiä makua tehostavia aineita.
Siksi moni kissa rakastaa whiskasia, koska se on kissojen hamppari.
Ainakin joissakin valmisruuissa näyttää olevan sokereita. Luulisi, että kissat tulevat "hiilarikoukkuun", kuten ihmisetkin? Märkäruuissakin kun on usein jauhojakin, laadukkaimmissa ei.
Juuri tasan niin siinä käy -itsekin olen juuri verrannut kissanomistajuuttani kun on taas jostain tilattu se kaikkein laadukkain proteeinitäysravinto ja kissa vinkuu Lidlin herkkutikkuja, siihen kun on koko illan uurastanut jonkun äidillisen, perhettä yhdistävän kotiruoan kimpussa ja leikki-ikäinen tokaisee "haluu pittaa".
Tässä saa ihan tyynesti todeta sekä kissalle että lapselle että kunnes itse käytte töissä ja ostatte muonanne niin sopii syödä mitä annetaan, varsinkin kun se terveelliseksi tiedetään. Sillä hetkellä voi iskeä hiukan ahdistus, mutta kyllä molemmille tapauksille saa miehen kanssa myöhemmin nauraa =).