onko hän satusetä eli keksi asioita kun kirjoitti muistelmansa? :-)
Reino Lehväslaivo
Vaka Vanha
54601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Neuvostoliitossa tykättiin kyttyrää mutta oli Suomessa niin suosittu ettei voitu mitään.
Suomessa on yhä kielletty Hitlerin Mein Kampf ja Uula Aapan kirjat.
Näinköhän on? Esim. Mein Kampf löytyy antikvariaateista helposti. Tylsä ja pitkäveteinen opus!
Mein Kampf löytyi netistä vielä 10 vuotta sitten. Vaikutti vasemmistolaisen kirjailijan kirjalta kun luin.
Kyllä nuo kirjat löytyy kirjastosta lukuhaluiselle,pitää vain nähdä vähän
vaivaa ja etsiä.-Lukeminen kannattaa aina :)
Taistelunihan kirjoitti Stallari,Stallari taallari!
Kun takana on Kansallissosialistinen Työväenpuolue' niin pakko siinä on olla hieman vasemmistolaisia sävyjä! Siitä osasta eivät stallarit tykkää:-)
No sinä tuskin olet lukennut kansakoulu paskan ja työväenopiston kusi kirjojen lisäksi yhtään mitään.
Oliko tarkoituksesi kirjoittaa kansakoulun paskan vai kansakoulupaskan?
Tee rikosilmoitus. Huutonetissä on myytävänä 27 kirjaa, joiden tekijäksi mainitaan Uula Aapa
Näin on, Uula Aapa luin nuorena vaikka kuinka paljon, nykyisin löytyy enää varastokirjastosta.
Mein Kampf taas löytyy netistä, itse kuuntelin äänikirjana.
Seuraavaksi aion kuunnella kommunistisen manifestin ja sitten teen vallankumouksen. Sen jälkeen syvennyn Leninin koottuihin teoksiin, joista alan tekemään avauksia tälle palstalle ja poistatan oikeistolaisten valhevastaukset niihin.
80- luvulla ollessani koululainen, eräs samalla luokalla ollut tyttö yritti lainata kirjastosta Mein Kampfia, niin kirja löytyi kyllä varastosta, mutta ei annettu lainattavaksi.
Ilmeisesti lainaajan alaikäisyys oli syynä siihen, ettei kirjaa annettu lainattavaksi.
Lehväslaiho on kirjoittanut sekä fiktiivisiä romaaneja että kaksi omakohtaista muistelmaa nimeltä "Panssarisotaa" ja "Sotkalla sodassa". Mielestäni muistelmat ovat varsin luotettavia. Turha odottaa tietenkin, että stallarit niitä arvostaa:-)
En tiedä stallareista,mutta ainakin omasta mielestäni Lehväslaiho kirjoittaa
perin kehnosti kirjallisessa mielessä.Tylsästi.Pari kertaa olen yrittänyt tä-
män herran tuotoksiin tutustua mutta kesken jäi tylsä kirjoitustyylinsä.
Ei ole hyvä kirjoittaja Lehväslaiho,amatööri.
Lehväslaiholla on todella vetävä tyyli. Yleensä hänen kirjoissaan kerrotaan suomalaisista ja heidän teostaan sodassa, joten eipä ihme, jos se juuttuu piintyneen stallarin kurkkuun kiinni!
Ennen kuin puhut muille kirjoittamisesta opettelisit edes käyttämään sitä sairaseläkkeelläsi ostaman tietokoneen näppäimistön välilyöntiä.
Ai hitto kun tukijussi-pituuspoju osaa naurattaa. Vajakki opettaa muille oikeinkirjoitusta!! Varmaan nuo kaikki kirjoitus- ja kielioppivirheesi ovat pohojalaisten syytä, kuten kaikki muutkin virheesi (loputon määrä)?
Yritähän perheenisä rauhoittua jotta jaksat taas iltapäivällä raiskata sitä rumaa kakaraasi kun se yhtä ruma sossu valas joka sen synnytti tuo taas sen siihen murjuusi.
Melipiteitä on moneksi! Mielestäni RL kirjoittaa sujuvasti ja vetävästi ja olen ne molemmat omakohtaiset kirjat lukenut useaan kertaan! Ilmeisesti vika on sisällössä eikä kirjoitustavassa?
Lasken Lehväslaihon Lauttamuksen, Aapan, Karhusen ja vaikka Kurvisen luokkaan. Vimeinen tosin ei ollutkaan sodassa.
Lehväslaiholta Seesjären sissit ja Kontion sissit ovat pelkkää mielikuvitusta, vaikka muuta väitetään. Uhtuan sissit ja Soturit lienee sama käsikirjoitus,jonka kustannustoimittaja on kirjoittanut uudelleen?
Joko lopetit kakarasi raiskaamisen.
Hyvän sotakirjan voi toki kirjoittaa jopa ilman sotakokemusta. Ei se ole välttämätön edellytys!
Sen sijaan lukijan lähtökohdalla on merkitystä! Piinkova venäläismielinen stallari tuskin arvostaa suomalaista sotakirjaa!
Luen paljon kotimaista sotakirjallisuutta, olen lukenut myös muutaman Lehväslaihon kirjan. Kyllä hänen kirjansa ovat enimmäkseen fiktiota. Hänellä on kirjoissaan myös sellaisia "oikoteitä", joita ei ole voinut todellisuudessa tapahtua. En pidä Lehväslaihoa kovin hyvänä sotakirjailijana. Kirjat ovat kyllä sisältönsä puolesta helppolukuisia.
Lehväslaiho on saanut paljon ulkopuolista apua kustantajalta kirjojensa viimeistelyyn.
Pentti Tikkasen kirjat olen kai lukenut kaikki. Hänellä on paljon omakohtaisia kokemuksia sodan ajoilta.
Monilta suomalaisilta sotakirjailijoilta on tullut kertomuksia samoista tapahtumista sodan aikana. Ilmeisesti useimmille ne tapahtumat ovat fiktiivisia ja ehkäpä jopa kopioituja toisilta kirjoittajilta.
Esimerkkinä vaikkapa Itä-Karjalassa tapahtunut Petrovski Jamin huoltotukikohdan tuhoaminen. Monet ovat siitä kirjoittaneet omia versioitaan. Kaikki nämä eivät tunnu oikein uskottavilta kertomuksilta.
Tikkasellakin on useita kertomuksia, jotka löytyvät muistakin kirjoista.
Suomessa elettiin sotien jälkeen köyhiä aikoja, eikä jokapäiväisen leivän saanti ollut aina kovin varmaa. Varsinkin sellaisilla, jotka olivat vammautuneet tai muuten vaan syrjäytyneet sodassa, ei leivän hankkiminen ollut helppoa. Kirjoittaminen toi uuden mahdollisuuden tienata edes hieman rahaa. Jotkut kirjoittivat muutaman kirjan omista kokemuksistaan ja kirjoittaminen jäi siihen. Esimerkkinä vaikkapa vankikokemuksistaan kertonut Summanen. Tosiet jatkoivat kirjallista työtään pidempään, kuten Lehväslaiho.
Kirjastossa taitaa vielä olla muutama lukematon suomalainen sotakirja.
"Pentti Tikkasen kirjat olen kai lukenut kaikki. Hänellä on paljon omakohtaisia kokemuksia sodan ajoilta."
Ei voi olla kuin suojeluskunnasta, mutta kanta-aliupseeri- ja aktiiviupseerikoulutus on varmaan antanut pohjaa eläytymiselle.
Niin, ei ole Tikkanen ollut rintamalla. Kotijoukoissa Suojeluskunnan töissä on viettänyt sota-ajan.
Melkoinen osa suomalaisista pitää vieläkin Veikko Huovisen "Veitikkaa" ja Joe-Setää" Hitleristä ja Stalinista olevana aitona historiatutkimuksena.
Osa nuoremmista uskoo Korkeajännityksen olevan Englannin todellista sotahistoriaa ja Lauttamuksen kertoneen kaiken SS-miesten tekemisistä.
Kaiken kaikkiaan on todettava Linnan Tuntemattoman Sotilaan avaaman suhteen sotaan
tuottaneen vuosien saatossa luvattoman paljon TS:n matkimista mitä surkeimmalla
tavalla.Eli meillä on ollut lukuisa joukko perin mitättömiä sotakirjailijoita jot-
ka eivät kirjoittamisesta ymmärrä hevon--ua mutta paseeraavat kirjailijoina kuin
ainakin.
Veijo Merellä on älykkäästi meheviä sotatarinoita, saman kategorian toisessa päässä esim.
Taisto Huuskonen alittaa riman itse lainkaan kipua tajuamatta.
Myös Veikko Huovisen sotanovelli Lahtari ja Punikki on kiva.
Kun on lukenut yhden Lehväslaihon kirjan, on lukenut ne kaikki. Samaa suota ja räntäsadetta eri nimillä. Kerronnassa huomaa hapuilua ja epätarkkuuksia ym.
Ennen vuotta 1954 olivat sotaromaanimme sitä passkaaa:
"Ihailemamme ja rakastamamme luutnantti Givespussi ratsasti valkoisella oriillaan luotisateessa ja huusi yli tykkien jylyn. Eteenpäin miehet Mannerheimin käskyjen mukaan! Heil Kosola! Vallatkaamme Tyynenmeren rannikko!"
tai
"Tulimme juuri junalla Sorokkaan asemalle ja majurimme Percereikä vielä liikkeestä ampui molemmin puolin vihollista tuhansittain. Voi kuinka rakastimme ja ihailimmekaan majuri Percereikää!!! Emme itse ampuneet ainuttakaan ryssää, kun majurimme, jota rakastimme miesten miehenä ampui ne kaikki on Uraalille saakka!"
Kuka saatanan suttupää jaksoi lukea niitä ennen Tuntematonta?
yhden kuvaamasi tyylisen romaanin nimi. Muutenhan olet taas kerran valehtelemassa.
Ei sinulle voi kertoa,koska huudat vain Valehtelet!
Kyllä nuo hänen kirjansa ovat aika potaskaa. Kuinkahan monta kertaa sanotaan...suut kiinni, perään ja vastaavaa. Kyllästyttävää luettavaa, jonka huomaa heti olevan yliampuvaa, sekava juonista sinkoilua pitkin pusikkoa. Ihmettelen näiden suosiota.
Meilläkin tytöt lukivat Ibsenin Nukkekotia, miesväki Lehväslaihoa.
Esa Anttalan kaukopartio kirjoja tuli muinoin luettua, ihan kelpoa textiä. Kauan sitten käsiin osui kirja: Kaikki luodit eivät vihellä, joka muistaakseni Alarik Lehtosen tekemä. Oliko kenties ainoa?
Suomen Sven Hassel
Lehväslaiho on jo vanhus. Teksti ja kerronta aika yksitoikkoista. Asiavirheitä ja epäloogisuuksia vilisee.Aina jossain syksyisessä korvessa räntäsateessa.
Toki hän on jo ikämies, mutta kirjat ovat vetäviä ja helppolukuisia. Panssarisodan hän tuntui Suomen oloissa tuntevan poikkeuksellisen hyvin!
Mitään kirjaa ei toki kenenkään ole pakko lukea:-D
Mitä tarkoittaa tämän laulun sanat jotka olivat Reino lehväslaihon kirjassa "uukkuuk uukkuuk anakua uukkuuk nuomias allarnart uottu kiur, ie elo ahtur allarnart akuinuni, ie elo uohtunna"
On kuulemma kolttasaamen mut onko sanoille suomennusta?
Typerys.
Järjestä kirjaimet uudelleen.
Saat suomea.
Vaka Vanhan tasoa kuvaa, että hän katsoo oikeudekseen arvostella kirjailijaa,jonka nimeä ei edes tiedä.
Lehväslaiho oli erittäin arvostettu sotaveteraanikirjailija, joka sai myös sotakamreerin arvonimen.
Olen ihmetellyt jo todella pitkään tätä. Lehväslaiho kirjoitti käytännössä saman kirjan 20 kertaa. Uran loppua kohden se kirja muuttui aina vaan sekavammaksi, "oli kolmas sotavuosi menossa Vienan korvessa kun satoi räntää ja sotamies Virtanen kirosi konepistooli käsissään". Ja kirjan lopussa Virtanen oli sotilasmestari kun partioretki loppui.
Panssarisotaa on hyvä kirja, siis minun mielestä. Sotkalla sodassa en ole vielä lukenut. Nämä kaikki muut Sissivääpeli Rusat, Syvärin sissit, Korven Peura (pervon koura?) on ihan yhtä ja samaa sekavaa sepustusta asioista joista panssarimies Lehväslaiho ei ainakaan itse tiennyt yhtään mitään.
Eikö kukaan muu ole huomannut että kirjat toistaa itseään?
” Eikö kukaan muu ole huomannut että kirjat toistaa itseään?”
Ehkäpä sotakirjat ’toistaa’ sotaa?
Joo. Mutta onko muutkin sotakirjailijat kirjoittaneet saman tarinan 20 kertaa ja siinä tarinassa ei ole mitään punaista lankaa?
Sven Hassel, mutta onko muita?
Suomen Sven Hassel.
Tämä on aika hyvä vertaus.
Sotakirjoja ei ole pakko lukea! Ja stallari voi lukea Simonovia niin näkökulma on mieluinen!
Mikä on stallari? Joku kenen mielestä
Lehväslaihon sissikirjat on dementikon höpinöitä?
Stallari?
Mikäkö on?
Stallari eli taistolainen oli 1970-luvulla vaikuttaneen Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) prosovjetistisen vähemmistösiiven kannattaja. Nimitys juontaa juurensa Neuvostoliiton entiseen johtajaan Josif Staliniin, ja sitä käytettiin alun perin halventavana pilkkanimenä, vaikka monet liikkeen jäsenet saattoivat myöhemmin ottaa sen käyttöön myös itseilmaisuna.
Keskeiset piirteet
Ideologia: Jyrkän neuvostomielinen, marxilais-leninistinen ideologia ja Neuvostoliiton politiikan ehdoton tukeminen.
Keulahahmo: Liike sai toisen yleisen nimensä, taistolaisuus, SKP:n varapuheenjohtajan Taisto Sinisalon mukaan.
Kulttuuri ja nuoriso: Liike oli erityisen vahva nuorison, opiskelijoiden, taiteilijoiden ja intellektuellien keskuudessa. Se vaikutti voimakkaasti muun muassa Agit Prop -lauluyhtyeeseen, poliittiseen laululiikkeeseen sekä Ylioppilasteatteriin.
Suhde SKP:n enemmistöön:
Stallarit vastustivat SKP:n uudistusmielisempää enemmistöä (niin sanottuja "saararelaisia"), jotka halusivat etäännyttää puoluetta Moskovan tiukasta ohjauksesta.
Pöhleri elää vieläkin 70 -lukua, koska oli tuolloin vielä keski-ikäinen eikä vielä dementoitunut vanhus.
Ja höpö höpö! Et edes tiedä kenestä puhut!?
Ei alle 60 -vuotiaista monikaan ole edes kuullut mistään stallareista, ainoastaan kaltaisesi vanhukset käyttävät tuon tapaista nimittelyä, kuten aivohalvauksen saanut Ben Zyskowicz 🤪
Ben on yhä täydessä iskussa ja toki yhä vihoviimeiset stallari-ketkut tunnetaan!
Kyllä nimitys ’stalinisti’ alias ’stallari’ on yhä yleisessä käytössä ja kaikki politiikkaa seuraavat ne tuntee! Onko ne sinulle jääneet todellakin vieraiksi?🤡🤡🤡
Kyllä irstaileva isoisä tietää.