Kerran kuulin, että kasvin fotosynteesi ja ihmisen biologinen toimintaa ovat biologisesti/kemiallisesti/samoja asioita, mutta kääntäen:
-fotosynteesissä kasvi saa hiilidioksidia, vettä ja auringon valoenergiaa, ja tästä syntyy glukoosia eli rypälesokeria eli hiilihydraattia sekä happea.
-ihminen taas tarvitsee energian kannalta hiilihydraattia ja happea, ja tästä syntyy uloshengityksen kautta hiilidioksidia ja (hikoilunko tai vesihöyrynkö takia?) vettä, ja mahdollisuus liike-energiaan.
Onko tässä jokin tieteellinen yhteys, ja jos on, voiko tätä tarkemmin selostaa?
-fotosynteesissä kasvi saa hiilidioksidia, vettä ja auringon valoenergiaa, ja tästä syntyy glukoosia eli rypälesokeria eli hiilihydraattia sekä happea.
-ihminen taas tarvitsee energian kannalta hiilihydraattia ja happea, ja tästä syntyy uloshengityksen kautta hiilidioksidia ja (hikoilunko tai vesihöyrynkö takia?) vettä, ja mahdollisuus liike-energiaan.
Onko tässä jokin tieteellinen yhteys, ja jos on, voiko tätä tarkemmin selostaa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tulevan geenitekniikan avulla voidaan kehittää sellainen "ikiliikkujaihminen" jolla on kyky fotosynteesiin eli toimii auringonvalolla (valokenno olis kyllä parempi varmaan) ja sitten hengittää ulos hiilidioksidia ja samalla tuottaa happea.
(edellinen oli jonkinlaiseksi vitsiksi tarkoitettu koska ikiliikkuja lienee mahdoton....)
Ihmistä eikä muitakaan eläimiä ei voisi olla olemassa ilman kasvikuntaa eli tottakai siellä on tieteellinen yhteys.
Olisi kyllä kätevä tuo fotosynteesi meillekkin. Aminohapot, rasvat ja kivennäisaineet saisikin sitten napsimalla jotain ravintolisiä. Haittapuolena se, että se toimisi oikeastaan vain keväisin ja kesäisin täällä pohjolassa. Talvella pitäisikin sitten hankkia ihan itse. Suosisiko valinta tätä ominaisuutta?
Tuota olen joskus arvaillut itsekin jo useita vuosikymmeniä sitten.
Sopisi ehkä parhaiten linnuile, ne kun pääsee muuttamaan, ja siivissä olisi tilaa aurinkokennoille tms.
Kirjastosta löytynee kirjoja joissa asia selvitetään, jos lukion oppikirjoista ei löydy.
Viherkasvien fotosynteesi ja eläinten soluhengitys ovat vastakkaisia reaktioita.Siksi kasvit ovat tuottajia (tuottavat hapen ja sokerin=peruspolttoaine soluille), eläimet kuluttajia, tarvitsemme happea polttaaksemme ravintoa (käytännössä sokeria) ja henkäilemme uloshengityksessä ulos hiilidioksidia ja vettä...toki monimutkaisempaa, mutta pääpiirteissään näin.Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen vettä ja hiilidioksidia ja valoa.
Kasvien tuottama sokeri (glukoosi) on perusaine, josta kasvi muodostaa esim kasvirasvoja, kasviproteiineja ja vaikkapa selluloosaa.Glukoosissa on paljon alkuainetta vety, eipä ihme, että puunjalostustuote paperi palaa herkästi.Itsessämmekin tapahtuu hapen ja ravinnon palamisrektio, joka aiheuttaa tutun lämpötilan 37...
Niinpä voidaan sanoa, että ihminenkin taapertaa aurinkoenergialla, käytännössä aurinkoenergia on siis sidottu sokerin muotoon.Aivot reagoivat hyvin herkästi veren glukoosin määriin.
Sokeri on yleismaailmallinen eläinten polttoaine, sitä hinkuvat niin karhut kuin ihmiset.Ihmisen kohdalla sokerin ylitarjonta on kuitenkin johtanut ongelmiin.
Näin lyhyesti ja yksinkertaisesti.
Fotosynteesi on kiinnostava elollisen luonnon jonkunlainen perusilmiö. Nyt uutisväitteen mukaan on fotosynteesiä pystytty parantamaan geenitekniinalla, ilmeisesti rubiscoentsyymiä koodaavaa geeniä muokkaamalla:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-onnistuivat-korjaamaan-yhden-evoluution-suurimmista-virheista-fotosynteesin-bugin-korjaus-kasvatti-satoa-40/
Jos tuo on totta, niin aika hurjalta tuntuu.
Yhteyttävät kasvitkin hengittää, ei vain toisenvaraiset eliöt.