Olen 55-vuotias. Mieheni muutti Tukholmaan töihin ja ostimme huoneiston Täbystä. Olen ollut kiinteistöalalla (isännöitsijä ja LKV). Olen myös tehnyt kirjanpitoa ja palkkalaskentaa. Ymmärrän ruotsia vaihtelevasti, mutta olen arka keskustelemaan, vielä.
Uskoisin, että menee muutama kuukausi hyvässä työyhteisössä, jossa aktivoituisi koko ajan.
Mietin, että miten eteenpäin? Vaikea varmaan saada työpaikkaa jossa puhuttaisi ruotsia ja siinä oppisi? Miten kannattasi edetä asiassa?
Uskoisin, että menee muutama kuukausi hyvässä työyhteisössä, jossa aktivoituisi koko ajan.
Mietin, että miten eteenpäin? Vaikea varmaan saada työpaikkaa jossa puhuttaisi ruotsia ja siinä oppisi? Miten kannattasi edetä asiassa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hakeudu sellaiseen firmaan joka myy Suomeen jotain. Niissä yleensä yritetään löytää joku hyvää suomea puhuva.
Ystävättäreni meni pelkän koulussa opitun ruotsinkielen taidoilla aikoinaan töihin laakerifirmaan ja hän oli se, joka soitti päivittäin ja piti meilitse yhteyttä Suomen asiakkaisiin.
Jos myynti ei kiinnosta niin vanhainkodit tarvitsevat laitosapulaisia.
Turistiravintoloissa/- kahviloissa tarvitaan vieraiden kielten osaajia.
Laivalle? Kestätkö matkustamista, viikko merellä, viikko kotona?
Hotelliin kerroshoitajaksi?
Paljonko pitäisi maksaa, että hoidat pienen firman kirjanoitoa ja muita juoksevia hommia? Työ ja työkaverit ovat etätyötä, mutta palikset pidetään Tukholmassa.
Varustaudu siivoushommiin tai lasten/vanhusten hoitoon.
Vaikka olis Einstein, niin ei saa ulkolaisena ammattiaan vastaavaa työtä.
Täällä ulkolaiset professorit ajavat taksia, hyvinkoulutettuja siivoojia on. Kysy jos pääset tunnelbaanan hyttiin seuraamaan junalippuja.
Konduktööriksi on myös mahdollisuus.
Sitten voi tietysti opiskella. Ei silti, sitä kauttakaan saa parempia töitä.
Mutta jospa se siitä!
Noin se menee menee Suomessakin, ulkomaalaiset tohtorit ja inssit siivoaa. Sanaleikkikin asiasta on: Yliopisto on Ylimopisto.
Eiköhän se riipu paljon alastakin. Lääketieteen tai tekniikan tohtorit ovat kysyttyjä vähän kaikkialla; tieteen kieli kun on universaalia. Jos taasen osaamisala rajautuu esimerkiksi kapeahkosti sellaisiin erikoisuuksiin, kuten etnomusiikkiin, kirkkoslaaviin, harvinaisempiin kieliin, sosiologiaan, niin nihkeää voi olla...
Ei se osaaminen työllistä, vaan se että on sellaista osaamista, jolle on kysyntää. Eipä taida olla maailmassa muuta maata kuin Suomi, jossa on melkeinpä sisäänleivottu ajatus siitä, että tohtorille pitää löytyä jokin "suojatyöpaikka", kun on kuitenkin niin ahkerasti pakerrettu väitöskirjan eteen.
Kaipa se on se suomalaisten halu opiskella ja arvostus sivistystä kohtaan mikä selittää asenteita. Muualla maailmassa opiskelu on yksi hyödyke ja myyntiartikkeli muiden kulutustavaroiden seassa ja kallis onkin... 100 000 euroa saattaa olla perustutkinnon hinta. Sellaista ei paljoa turhanpäiten opiskellakaan. Siksi niitä taksikuskin hommia vääntäviä kirkkoslaavin osaajia ei näekään liikenteessä.
Tiedänpä muuten Suomestakin inssejä ja tuplamaistereita, jotka siivoavat ja tekevät ylipäätään erilaisia perusduunarihommia. Ei tämä ole mikään rasismin muoto, vaan ihan perusmarkkinatalouden sääntö. Karsikaapa niitä yliopistojen sisäänottomääriä, niin järjestyy tämäkin ongelma.