Olen huomannut että ehkä on parempi vain tietoisesti rentouttaa itsensä (hengittää syvään, laskea turhat jännitykset hartioista), olla hiljaa ja välillä puhua, olla hymyilemättä jos ei hymyilytä. Jutella kun tulee mielenkiintoista juteltavaa.
Tähän asti kun olen jotenkin aina vetänyt hirveän jännityksen, tekohymyn ja väkisin väännetyn keskustelun päälle mikä ei edes itseäni kiinnosta. Vain sen takia koska sosiaalisten normien mukaan on pakko olla koko ajan äänessä, iloinen ja menevä.
Mutta mikä on jäänyt, on se tajuton itsensätarkkailu ja tietty jännittäminen, jolloin en oikein tiedä välillä miten olisin että olisin mahdollisimman "oma itseni". En oikein edes tiedä millainen oma itseni on. Välitän luultavasti aika ristiriitaisia viestejä ja ajattelen koko ajan millä äänenpainolla sanon asioita ja tarkkailen miten muut reagoivat sanomisiin. Saatan varsinkin sosiaalisesti stressaantuneena/väsyneenä sanoa oudohkoja asioita...
Tähän asti kun olen jotenkin aina vetänyt hirveän jännityksen, tekohymyn ja väkisin väännetyn keskustelun päälle mikä ei edes itseäni kiinnosta. Vain sen takia koska sosiaalisten normien mukaan on pakko olla koko ajan äänessä, iloinen ja menevä.
Mutta mikä on jäänyt, on se tajuton itsensätarkkailu ja tietty jännittäminen, jolloin en oikein tiedä välillä miten olisin että olisin mahdollisimman "oma itseni". En oikein edes tiedä millainen oma itseni on. Välitän luultavasti aika ristiriitaisia viestejä ja ajattelen koko ajan millä äänenpainolla sanon asioita ja tarkkailen miten muut reagoivat sanomisiin. Saatan varsinkin sosiaalisesti stressaantuneena/väsyneenä sanoa oudohkoja asioita...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvin sanottu. Mulla on ihan sama ongelma, en oikein tiedä miten olla muiden seurassa. Oon yrittänyt kans tota itsensä rentouttamista. Joskus se auttaa, mutta useimmiten jännitys saa vallan. Usein tekisi mieli "liikuttaa itsensä" jännityksestä pois, mutta ajattelen että se kuitenkin näyttäisi oudolta/tyhmältä muiden silmissä. Kaikkein pahinta on tilanteet mistä ei voi vain lähteä, kun ei keksi puhuttavaa. Silloin joutuu vain istua paikoillaan ja kärsiä jännityksestä.
Sama vika... Eniten mua hävettää, etten voi olla täydellisen oma itseni edes ukkoni seurassa. Perheen ja ystävien kanssa voin, mutta ukon kanssa ei....