Tietääkseni lapset saavat kukin isältään 50% geeneistä. Jos sisaruksilla on 50 % yhteisiä geenejä, samoin kuin isänsäkin kanssa, niin voiko sanoa että isä on lapsilleen täsmälleen yhtä paljon sukua, kuin sisarukset toisilleen? Eli isä voisi olla lähes yksi sisarusparven jäsen?
Isän ja hänen poikien yhteisistä geeneistä
Miten on?
5207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sisarukset on teoriassa sukua toisilleen 0-100%. Isä lapsilleen vähän vähemmän kuin 50%, ja äiti vähän enemmän kuin 50%, koska lapsi saa mitokondriaalisen DNA:n vain äidiltä.
Y < X !!
Lasten sukulaisuus keskenään on siis satunnainen, mutta suurin osa hyvin lähellä keskimäärää 50 %. On tapana sanoa, että lasten sukulaisuus on yhtä suuri kuin suhteessa isäänsä, koska yksilöllisiä eroja ei tunneta.
Oletteko koskaan kuulletkaan syrjähypyistä? Lapset voivat olla omia tai sitten eivät. Periytymislait ovat hyvin selkeitä, aidosti omat lapset perii tekijöitä aina isältään ja äidiltään, mutta ne syrjähypyt voivat tuoda tähän sitten niitä yllätyksiä. Mutta, ei pidä myöskään unohtaa mahdollisuutta adoptioon, adoptiolapset tai adoptiovanhemmat voivat olla ihan aidosti myös oikea perhe jos niin tahdotaan. Yksi asia on ainakin saatu selväksi; mitokondriaalinen dna periytyy aina matrilineaarisesti eli "äitilinjalta". Muu perimä tapahtuu aina isän ja äidin solutumien välittämästä perimästä eli jälkeläinen saa perintötekijöitä molemmilta vanhemmiltaan. Mikä tässä on niin vaikeaa? Jotkut miehet, isät, voivat jatkuvasti epäillä lastensa alkuperää, mutta näin se suhde puolisoon häiriintyy. Jos ei todisteita löydy niin ei kannata pitää epäilyksen ilmapiiriä yllä.
Naaras pyrkii parittelemaan mahdollisimman hyvägeenisen koiraan kanssa, koiras mahdollisimman monen naaraan kanssa.
Tämä näkyy ihmisellä siten, että mitä korkeampaa tasoa mies on, sitä uskollisempi nainen. Ei ole juuri löydettävissä parempaa miestä. Ääripäinä lienevät Sveitsin yläluokka, jossa nainen saa toisen miehen siittämiä lapsia n. 2 %, ja Englannin alaluokka, jossa toisen siittämiä lapsia on n. kolmasosa. Parempia miehiä on naiselle tarjolla pilvin pimein.
Suomessa väestörekiisteriin on merkitty isäksi väärä mies n. 5 - 10 %:ssa. Luvut ovat pitkälle arviota, koska varmat isyystestit ovat kuitenkin harvinaisia.
Äitilinja on miltei varma, isälinjaan ei kannata biologista sukulaisuutta perustaa, sillä se katkeaa miltei varmasti muutamassa sukupolvessa.
Sukututkimuksella voidaan saavuttaa vain sosiaalinen sukulaisuus, sillä ei ole luultavaa, että entisinäkään aikoina naiset olisivat toimineet biologian vastaisesti.