Satakunnan kansassa oli Tapsan levy arvoseltu. Levyn arvosteli Jukkapekka Varjoneen joka on tunnettu varsin kriittisistä arvosteluistaan, mutta niin vaan Kansan levy sai häneltäkin myönteisen palautteen :
ISOLLA LÄMMÖLLÄ JA ORKESTERILLA
Suomalaisen viihdemusiikin legenda Tapani Kansa esiintyy lähiaikoina maakunnassa ahkerasti. Etukäteistunnelmiin voi päästä laulajan uudella levyllä " Särkyneen toiveen katu " vaikka Satakunnassa hän esittääkin perinteisempää musiikkia.
Levyllä Kansa on ottanut rohkean askeleen tulkitsemalla käännöskappaleita Yhdysvaltalaisen laulajan Nat King Colen (1919-1965) tuotannosta. Colen pehmeän notkeasta äänestä ei ensimmäisenä tule mieleen Tapani Kansa, mutta niin vain Kansa luonaa lämmöllään ja karismallaan laulut näköisekseen.
Pedro Hietasen tuottamalla albumilla taustoja soittaa eturivin suomalaismuusikoista ja Tallinnan sinfoniaorketerista koostuva 38 jäseninen viihdeorkesteri, ja tunnelma on samalla iso ja intiimi.
Kappaleet uuteen uskoon sovittanut Arttu Takalo on tehnyt hienoa työtä. Hän on uskaltanuttehdä monisäikeisiä sovituksia, joissa maestro Kansa on soitin muiden joukossa. Sovituksellista loistokkuutta kuulee esimerkiksi jousisoittimet edellä kulkevassa Besame Muchossa sekä upean herkässä ja samalla mahtipontisessa Lonnonlapsessa.
Vaikka Tapani Kansan levy on tehty ammattitaidolla ja vaivalla, siitä puuttuu lopullisen täydellinen WOW-elementti. Se johtuu siitä, että kappaleet on valittu hieman liian varmanpäälle.
Kappaleita kuten "Tulisuudelma", " Kuolleet lehdet" ja "Perfidia" ei tosin Suomessa mielletä Colen lauluiksi, mutta ovat muuten hyvin tuttuja. Suuri orkesterikaan ei täysin poista tuttuuden ongelmaa, sillä nämä ikivihreät tehtiin alkujaankin isojen viihdeorkesterien kulta-aikana.
Siksi Levyn päättävä, herkästi laulettu " Satakieli Esplanadin puistossa " (ANightingale Sang in Barkley Square ) nousee levyn huippukohtiin, Kansa kun lienee kappaleen ensiesittäjä Suomessa.
ISOLLA LÄMMÖLLÄ JA ORKESTERILLA
Suomalaisen viihdemusiikin legenda Tapani Kansa esiintyy lähiaikoina maakunnassa ahkerasti. Etukäteistunnelmiin voi päästä laulajan uudella levyllä " Särkyneen toiveen katu " vaikka Satakunnassa hän esittääkin perinteisempää musiikkia.
Levyllä Kansa on ottanut rohkean askeleen tulkitsemalla käännöskappaleita Yhdysvaltalaisen laulajan Nat King Colen (1919-1965) tuotannosta. Colen pehmeän notkeasta äänestä ei ensimmäisenä tule mieleen Tapani Kansa, mutta niin vain Kansa luonaa lämmöllään ja karismallaan laulut näköisekseen.
Pedro Hietasen tuottamalla albumilla taustoja soittaa eturivin suomalaismuusikoista ja Tallinnan sinfoniaorketerista koostuva 38 jäseninen viihdeorkesteri, ja tunnelma on samalla iso ja intiimi.
Kappaleet uuteen uskoon sovittanut Arttu Takalo on tehnyt hienoa työtä. Hän on uskaltanuttehdä monisäikeisiä sovituksia, joissa maestro Kansa on soitin muiden joukossa. Sovituksellista loistokkuutta kuulee esimerkiksi jousisoittimet edellä kulkevassa Besame Muchossa sekä upean herkässä ja samalla mahtipontisessa Lonnonlapsessa.
Vaikka Tapani Kansan levy on tehty ammattitaidolla ja vaivalla, siitä puuttuu lopullisen täydellinen WOW-elementti. Se johtuu siitä, että kappaleet on valittu hieman liian varmanpäälle.
Kappaleita kuten "Tulisuudelma", " Kuolleet lehdet" ja "Perfidia" ei tosin Suomessa mielletä Colen lauluiksi, mutta ovat muuten hyvin tuttuja. Suuri orkesterikaan ei täysin poista tuttuuden ongelmaa, sillä nämä ikivihreät tehtiin alkujaankin isojen viihdeorkesterien kulta-aikana.
Siksi Levyn päättävä, herkästi laulettu " Satakieli Esplanadin puistossa " (ANightingale Sang in Barkley Square ) nousee levyn huippukohtiin, Kansa kun lienee kappaleen ensiesittäjä Suomessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ISOLLA EGOLLA JA HUONOLLA ORKESTERILLA
Suomalaisen "viihdemusiikin" antilegenda Tapani Kansa esiintyy valitettavasti lähiaikoina maakunnassa ahkerasti. Etukäteisjärkytyksiin voi päästä tekolaulajan uudella savikiekolla " Särkyneen toiveen katu " vaikka Satakunnassa hän esittääkin vieläkin,jos mahdollista, järkyttävämpää alkupään tuotantoaan.
Savikiekolla Kansa on ottanut pyhäinhäväistykseen verrattavan askeleen pilaamalla käännöskappaleita Yhdysvaltalaisen LAULAJAN Nat King Colen (1919-1965) tuotannosta. Colen pehmeän notkeasta äänestä ei ensimmäisenä tule mieleen Tapani Kansa, ja niin vain Kansa luotaantyöntää rääkymisellään ja antikarismallaan laulut näköisekseen. Yhtä vinoiksi kuin silmänsä!
Abel Hietasen pakkotuottamalla savikiekolla taustoja soittaa takarivin suomalaismuusikoista ja Tallinnan Neuvostoaikaisesta sinfoniaorketerista koostuva 38 jäseninen eläkeläisorkesteri, ja tunnelma on samalla kammottava ja alapään intiimi.
Kappaleet uuteen uskoon sovittanut Abraham Takalo on tehnyt kauhistuttavaa työtä. Hän on uskaltanut tehdä yksioikoisia sovituksia, joissa tekomaestro Kansa on variksenpelätin muiden joukossa. Sovituksellista köyhällistöä kuulee esimerkiksi jousisoittimet pilaavassa Be Same Machossa sekä törkeässä ja samalla ylimahtipontisessa Luonnonlapasessa.
Vaikka Tapani Kansan levy on tehty eläkeläisten vaivalla, siitä puuttuu lopullisen täydellinen YÄK-elementti. Se johtuu siitä, että sympatiat kallistuvat muitten esiintyjen niskoihin. He kun joutuvat kestämään ns. taiteilijaa kerta toisensa jälkeen.
Kappaleita kuten "Tulin suudelluksi", " Kuolleet äänet" ja "Pedofilia" ei todellakaan Suomessa mielletä Colen lauluiksi, mutta ovat muuten hyvin tuttuja kansantaidetta. Suuri eläkeläisorkesterikaan ei täysin poista oksentamisen halua, sillä nämä Colen ikivihreät tehtiin alkujaan isojen ja oikeitten viihdeorkesterien kulta-aikana.
Levyn päättävä, surkeasti laulettu " Lipova kieli Esplanadin puistossa " (A Nightingale Sang in Barkley Square ) nousee levyn huppukohtiin, tietää, että kärsimys päättyy ky kappaleen jälkeen.