En saa enää millään juhlafiilistä, vaan masennun ja tylsistyn.

Lopulta lähden pois kesken juhlien.

Tämä on kolmas kerta tänä vuonna kun teen näin. Ja jokaisella kerralla olen ollut selvinpäin. Vaikka juhlat olisivat kokonaisuudessaan ihan mukavat, en pysty saamaan juhlafiilisä millään kun on selvinpäin. Olen yksin, hiljaa & kaikenlisäksi selvinpäin. Muut juovat ja ovat vapaantuneempia. En jaksa, halua juoda. Kymmenen aikaan alan jo kyttäämään kelloa, voisiko lähteä kotiin ja kaikki ihmettelevät. On sellainen ulkopuolinen olo. Jotenkin kännissä kaikki oli paljon hauskempaa.

Kaverin synttäreiltä lähdin kesken illan koska oli vaan niin kamalan tylsää itsellä eikä kukaan jutellut. Johtuen myös siitä että olin yksin sohvalla ja sellainen hiljaisen oloinen. Enkä vaan saanut sitä juhlafiilistä.. Tuntuu vaan pahalta kun toiset on järjestänyt tuskalla ja vaivalla juhlat ja minä heti ensimmäisenä lähden kun aika kuluu niin hitaasti ja itsellä on todella tylsää ja olo seuraton. Enkä keksi kenellekkään mitään kerrottavaa kun kaikki ovat ihan fiilis katossa ja juovuksissa.
Tässä tunnetilassa en jaksaisi edes jutella mitään muiden kanssa. Väkisin juttelu ahdistaa.

Kännissä oli aina paljon hauskempaa mutta selvinpäin juhlissa meinaan siis niin tylsistyä ja syrjäytyä. Miten tulen jaksamaan tälläistä ahdistuksen tunnetta jos jatkossa olen vielä selvinpäin? Lopetan vaan yksinkertaisesti juhlimisen? Tai sen paikalla olemisen?

Poikaystävä juuri sanoi että sitä harmittaa puolestani, että olen yksinäisen ja masentuneen näköinen aina juhlissa. En tee sitä tahallani kylläkään, mutta sen näkee naamastani jo mitä mieltä olen.

Tahtoisin tästä tunnetilasta eroon, se syö vaan minua aina juhlissa niin pahasti enkä saa sitä vaihdettua millään positiiviseksi ajatteluksi :(
3287
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

juo!

Äänestä

ongelma: selvinpäin on tylsää

ratkaisu: juo viinaa

Äänestä

Itellä oli sama ongelma kesällä ja ennen kesää. Vasta tänä vuonna aloin juomaan, mutta en hurjasti.
Mielestäni sinun pitäisi itse mennä puhumaan, eikä odottaa sohvannurkassa että muut tulisivat keskustelemaan kanssasi. Jos olet varma siitä, että haluat olla juhlissa selvinpäin niin okei, se on hyvä, mutta älä sitten valita jos olet liian ujo. Tyhjästä on paha nyhjästä!
Vaihtoehtona on myös bileden jättäminen väliin. Jos kuitenkin haluat mukaan niin mene, mutta muista oikeasti juhlia ja nauttia! :)
Ps.känniläisille on helppo puhua mistä vain, sillä ensinnäkin he tajuavat vain helpot puheenaiheet ja toisaalta he eivät välttämättä seuraavana päivänä muista mistä puhuit.
Näillä merkeillä itse selvisin kesän ja viime vuoden :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hattara3 kirjoitti:

Lopulta lähden pois kesken juhlien.

Tämä on kolmas kerta tänä vuonna kun teen näin. Ja jokaisella kerralla olen ollut selvinpäin. Vaikka juhlat olisivat kokonaisuudessaan ihan mukavat, en pysty saamaan juhlafiilisä millään kun on selvinpäin. Olen yksin, hiljaa & kaikenlisäksi selvinpäin. Muut juovat ja ovat vapaantuneempia. En jaksa, halua juoda. Kymmenen aikaan alan jo kyttäämään kelloa, voisiko lähteä kotiin ja kaikki ihmettelevät. On sellainen ulkopuolinen olo. Jotenkin kännissä kaikki oli paljon hauskempaa.

Kaverin synttäreiltä lähdin kesken illan koska oli vaan niin kamalan tylsää itsellä eikä kukaan jutellut. Johtuen myös siitä että olin yksin sohvalla ja sellainen hiljaisen oloinen. Enkä vaan saanut sitä juhlafiilistä.. Tuntuu vaan pahalta kun toiset on järjestänyt tuskalla ja vaivalla juhlat ja minä heti ensimmäisenä lähden kun aika kuluu niin hitaasti ja itsellä on todella tylsää ja olo seuraton. Enkä keksi kenellekkään mitään kerrottavaa kun kaikki ovat ihan fiilis katossa ja juovuksissa.
Tässä tunnetilassa en jaksaisi edes jutella mitään muiden kanssa. Väkisin juttelu ahdistaa.

Kännissä oli aina paljon hauskempaa mutta selvinpäin juhlissa meinaan siis niin tylsistyä ja syrjäytyä. Miten tulen jaksamaan tälläistä ahdistuksen tunnetta jos jatkossa olen vielä selvinpäin? Lopetan vaan yksinkertaisesti juhlimisen? Tai sen paikalla olemisen?

Poikaystävä juuri sanoi että sitä harmittaa puolestani, että olen yksinäisen ja masentuneen näköinen aina juhlissa. En tee sitä tahallani kylläkään, mutta sen näkee naamastani jo mitä mieltä olen.

Tahtoisin tästä tunnetilasta eroon, se syö vaan minua aina juhlissa niin pahasti enkä saa sitä vaihdettua millään positiiviseksi ajatteluksi :(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu