Onko kellään samankaltaista, äärimmäisen hankalaa, kiusallista ja rasittavaa ongelmaa?
Ittellä on jo ollut todella pitkään, varmaan 7-vuotiaasta lä
Kaikista pahimmalta tuntuu se, etten voi syödä normaalisti, kuten muut. Myös se harmittaa, etten voi kertoa asiasta läheisilleni, koska olen vakuuttanut heille että tämä oli vain ohimenevää.
Pyytäisinkin nyt teidän apuanne; onko teillä omia kokemuksia? Oletteko mahd. parantuneet?
Kiitos jo etukäteen, jos liitytte keskusteluun! :) (asiallisesti, tottakai)htien nielemisen pelko (olen nyt 15).
'Taudinkuvaan' kuuluu nielemisen vaikealta tuntuminen, ääretön tukehtumisen pelko ja koulussakin saan joskus hirveitä tuntemuksia siitä, että joku kattoo miten yritän vaivalloisesti nieleskellä ruokaa ja sekös vasta ahdistaakin.
-Alan panikoida ja silmissä sumenee; en pyörry, mutta tuntuu etten saa henkeä.
En usko että mistään fyysisestä sairaudesta on kyse, lähinnä jostain psyykkisestä. Sitä on myös tutkittu silloin kun alkoi, mutta mitään normaalista poikkeavaa ei huomattu. Mutta eihän sitä toki voi tietää.
Ei tässä muuta, mutta syöminen on ollut minulle aina hirveää tuskaa ja siitä syystä en voi muuta kuin vihata ruokaa, vaikka se olisi miten hyvää. Tämän takia olen todella alipainoinen ja murrosikäni on todella hidastempoista.
Tosin joskus on kausia, jolloin nieleminen on helpompaa, mutta toisinaan olo on ihan hirveä. En tiedä mikä tähän riivatun pelkoon voisi tepsiä, en halua lampsia psykologille, en halua joutua letkuruokintaan.
Ittellä on jo ollut todella pitkään, varmaan 7-vuotiaasta lä
Kaikista pahimmalta tuntuu se, etten voi syödä normaalisti, kuten muut. Myös se harmittaa, etten voi kertoa asiasta läheisilleni, koska olen vakuuttanut heille että tämä oli vain ohimenevää.
Pyytäisinkin nyt teidän apuanne; onko teillä omia kokemuksia? Oletteko mahd. parantuneet?
Kiitos jo etukäteen, jos liitytte keskusteluun! :) (asiallisesti, tottakai)htien nielemisen pelko (olen nyt 15).
'Taudinkuvaan' kuuluu nielemisen vaikealta tuntuminen, ääretön tukehtumisen pelko ja koulussakin saan joskus hirveitä tuntemuksia siitä, että joku kattoo miten yritän vaivalloisesti nieleskellä ruokaa ja sekös vasta ahdistaakin.
-Alan panikoida ja silmissä sumenee; en pyörry, mutta tuntuu etten saa henkeä.
En usko että mistään fyysisestä sairaudesta on kyse, lähinnä jostain psyykkisestä. Sitä on myös tutkittu silloin kun alkoi, mutta mitään normaalista poikkeavaa ei huomattu. Mutta eihän sitä toki voi tietää.
Ei tässä muuta, mutta syöminen on ollut minulle aina hirveää tuskaa ja siitä syystä en voi muuta kuin vihata ruokaa, vaikka se olisi miten hyvää. Tämän takia olen todella alipainoinen ja murrosikäni on todella hidastempoista.
Tosin joskus on kausia, jolloin nieleminen on helpompaa, mutta toisinaan olo on ihan hirveä. En tiedä mikä tähän riivatun pelkoon voisi tepsiä, en halua lampsia psykologille, en halua joutua letkuruokintaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihmiselle voi kehittyä kaikenlaisia ongelmia eikä niitä tarvitse hävetä.
Varmaankin jännität sitä syömistä ja kun ruoka tulee eteen jännitys tulee automaattisesti. Itselle tulee mieleen että jos jollain tavalla saisit itsesi rentoutuneeksi niin pääsisit tuon jännityksen yli.Jos ongelma menee oikein pahaksi niin voisi koittaa lieviä rauhoittavia ja kun olet oppinut syömään tavallisesti niin ehkäpä asia normalisoituu siitä.
Myöskin jos on jännittyneessä tilassa jostain muusta syystä niin syöminen voi olla vaikeampaa, esim jos koulussa jännittää.
TSEMPPII SINNE! mul on samallaista oiretta