Meillä lyhytaikaksesti sijoitettuja lapsia. Tämä nykyinen 1v 8kk heittelee tavaroita aina, kun tulee jokin pettymys tai pienikin suuttumus. Hän saattaa itsekseenkin suuttua tai turhautua jos jokin palikka ei mene niin kuin hän itse haluaa. Hän suuttuu myös jos häntä ohjaa johonkin muualle tekemaään jotakin tai suorasta kiellosta.
Heittelyä tapahtuu joka päivä monta kertaa päivässä.
Olemme kokeilleet kieltoa, "huomaamattomuutta", lelun pois laittoa heiton jälkeen, syliin ottoa kiukun tullessa. Mikään näistä ei auta. TV vaarassa, samoin akvaario ja muutenkin vaan mielestäni tavaroita ei heitellä.
Onko kellään vinkkiä miten saadaan tuo heittely karsittua pois?
Tiedän, että heittely saattaa johtua siitä, että hänen suuttumukseen ei aikoinaan ole reagoitu terveellä tavalla. Hän ei ole saanut tukea kiukun käsittelyssä.
Heittelyä tapahtuu joka päivä monta kertaa päivässä.
Olemme kokeilleet kieltoa, "huomaamattomuutta", lelun pois laittoa heiton jälkeen, syliin ottoa kiukun tullessa. Mikään näistä ei auta. TV vaarassa, samoin akvaario ja muutenkin vaan mielestäni tavaroita ei heitellä.
Onko kellään vinkkiä miten saadaan tuo heittely karsittua pois?
Tiedän, että heittely saattaa johtua siitä, että hänen suuttumukseen ei aikoinaan ole reagoitu terveellä tavalla. Hän ei ole saanut tukea kiukun käsittelyssä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ajattelisin, että lapsi on joutunut äkkiseltään vieraaseen ympäristöön. Tuollainen käytös voi olla reagointia ihan vaan siihen.
Arvelen, että välittäminen, mahdollisimman paljon SYLISSÄ PITÄMINEN, yms. auttaa parhaiten tilanteessa. Luulen sen olevan parasta opetusta kiukun käsittelyyn tuollaisella taaperolla.
Mun mielestä aika normaalia noin pienelle lapselle, ettei kestä pettymyksiä. En ihmettele että sijaisvanhempia arvostellaan, jos apua pitää kysellä keskustelupalstoilta.
E kun se on näin: sijaisvanhemmat ovat se normi, josta asioita tarkastellaan, mutta 1 v 8 kk sijoitettu lapsi ei ole tavallinen lapsi, vaan hän on jostain ulkoavaruudesta tempaistu olio, jota ei käsitellä normaalisti. Jotta sijoitettua tappaeroa pidetään sylissä, pitää siihen olla jonkun asiantuntijan lupa.
Hänen ympärtillään pylrivät jo terapeutti, kaksi sossua kysymässä mielipidettä siitä, miltä juuri nyt tuntuu olla sijaisperheessä, asianajaja tulevaa huostaoikeudenkäyntiä varten, edunvalvoja, perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatri yms.
Vuoden kuluttua voidaan kait kysyä, mihin hävisi se elinvoimainen, tavaroita heittelevä lapsi?
Sijoitettu lapsi ei ole lapsi, vaan häntä voivat aikuset pompottaa oman tarpeensa ja halunsa mukaan, miten mielivät.
Aika,aika ja aika.....ja että säännöt pitää aina.Ettei niistä lipsuta.Mikä on kielletty,on kielletty aina.Aina puutut siihen jos lapsi viskelee tavaroita.
Meillä "lyhytaikaiseen sijoitukseen" tuli kaksoset,nyt 9kk sitten.´Ihan samoja ongelmia oli meillä,tuplaten vain.Ihan samat tehtiin me alussa kun sinäkin,kieltoja,leluja pois yms...
nyt kaikki sujuu hyvin,..aika tekee tehtävänsä.Ja lapsi huomaa,että olet tosissasi näissä kielloissa.Ja että kiellot ovat myös lapsen parhaaksi.Nyt meillä saa jo kirjat ja lelut olla ihan rauhassa lasten huoneessa.Raivareita ei ole moneen kuukauteen koettu.Kiellot menee paremmin perille.
Tiedän miten tuo touhu koettelee hermoja,mutta kun järjestelmällisesti tekee ja pysyy sanojensa takana,lapsi oppii luottamaan.Nyt kaksoset maailman ihanimmat vesselit.
No ei meillä yksikään biolapsi ole tavaroita heitellyt/rikkonut, että ei se kyllä ole ihan normaalia käytöstä mun mielestä. Voiko olla että on kiukulla saanut periksi tai sitten ei huomioitu ollenkaan? En tiedä kun en ole sijari. Pettymyksiä meidän lapsilla on toki ollut ja ei aina saa tehdä niin ku haluaa, mutta heitellä ei silti saa, siinä voi sattuakin jotain! Ei se tarkoita, ettäkö tunteita pitäisi osata hallita, kyllä sitä voi muutenkin purkaa.
Useimman pienen elämässä on kyllä vaihe, kun omaa tahtoa kokeillaan. Esimerkiksi syödessä heitetään lusikkaa tms.
Ja jos yhtäkkiä siirretään vaikka johonkin pelottavaan sijaisperheeseen, ei ole ihme, että lapsi reagoi. Tervettä vain. Niitä on kuule aika pelottavaqi sijaisvanhempia, jotka hallitsevat suuria lapsijoukkoja pelolla. Miltähän tuntuu 1 v 8 kk lapsesta?
On se kyllä normaalia tuon ikäiselle. Ja stressaavassa tilanteessa olevalle vielä enemmän. Jotkut huitovat käsillä toiset purevat.
Suhtautukaa rauhallisesti ja lujasti, vaihe menee ohi.
Muistakaa ettei lapsi ole teidän jatke, vaan oma itsensä hyvine ja huonoine puoline.
Hän ei ole samanlainen kuin biolapsenne, mutta tärkeä omana itsenään.
Niin. Nehän ovatkin pelkästään sijoitettuja lapsia, jotka heittelevät tavaroita. Just joo.
Jotkut sijaisvanhemmat heittelevät lapsia, roikottavat seinällä ja riuhtovat ja rettuuttavat.
Onneksi edes pienestä prosentista näissä tapauksissa lapset otetaan pois. Hyvä.
Osalla lapsista on tavaroiden heittelyä, oli biologinen tai sijaislapsi.