Vanha foorumin ketju sisälsi tällaisenkin ei- Dhommin hienon toteamuksen:
"Viestistäsi huomaa ainakin sen, ettet ole itse säveltänyt koskaan yhtään mitään. Totta kai se on makuasia, mistä kukin tykkää, mutta tuollaisen relativisten pas*anjauhannan, että mittareita ei ole/makuasioista ei voi kiistellä ym ym. voit kyllä unohtaa. Kun säveltäjä kuulee toisen säveltäjän tuotoksen, hän kyllä väistämättä tunnistaa kollegansa kyvyt/rajat.
Kun joku popsäveltäjä (oli kyse sitten McCartneystä, Dylanista, Wilsonista tai kenestä tahansa) kuuntelee Mozartin tuotantoa, hän kyllä ymmärtää kuulevansa musiikkia, jollaisen luomiseen itse ei pystyisi. Sillä, pitääkö hän kuulemastaan ei ole mitään merkitystä. Sillä sen sijaan on merkitystä, että pop/rockmuusikko joutuu väistämättä havaitsemaan mestarin käyttävän nerokkaita modulaatioita, tunnelmanvaihdoksia, sovituselementtejä, jollaisten säveltäminen ei itseltä onnistuisi ikinä.
Vertauksena esitettäköön, että jonkun Lennonin sävellystyökalupakista löytyy kyllä ihan hyvä perussetti: on vasara, saha ja vatupassi -ja mikä tärkeintä mies osaa näitä työkaluja luovasti käyttää hyväkseen. Mutta sitten on joku Mozart, jonka sävellystyökalupakista löytyy sen perussetin lisäksi jos jonkinmoista talttaa, meisseliä, viilaa ja hiomalaikkaa, joista Lennon ei tietäisi edes miten päin niitä pidetään kädessä.
Ja vastatakseni kysymykseesi: EI! Minun ei tarvitse kuunnella professoreja, kuuntelen mielummin musiikkia ja teen itse omat johtopäätökseni. "
"Viestistäsi huomaa ainakin sen, ettet ole itse säveltänyt koskaan yhtään mitään. Totta kai se on makuasia, mistä kukin tykkää, mutta tuollaisen relativisten pas*anjauhannan, että mittareita ei ole/makuasioista ei voi kiistellä ym ym. voit kyllä unohtaa. Kun säveltäjä kuulee toisen säveltäjän tuotoksen, hän kyllä väistämättä tunnistaa kollegansa kyvyt/rajat.
Kun joku popsäveltäjä (oli kyse sitten McCartneystä, Dylanista, Wilsonista tai kenestä tahansa) kuuntelee Mozartin tuotantoa, hän kyllä ymmärtää kuulevansa musiikkia, jollaisen luomiseen itse ei pystyisi. Sillä, pitääkö hän kuulemastaan ei ole mitään merkitystä. Sillä sen sijaan on merkitystä, että pop/rockmuusikko joutuu väistämättä havaitsemaan mestarin käyttävän nerokkaita modulaatioita, tunnelmanvaihdoksia, sovituselementtejä, jollaisten säveltäminen ei itseltä onnistuisi ikinä.
Vertauksena esitettäköön, että jonkun Lennonin sävellystyökalupakista löytyy kyllä ihan hyvä perussetti: on vasara, saha ja vatupassi -ja mikä tärkeintä mies osaa näitä työkaluja luovasti käyttää hyväkseen. Mutta sitten on joku Mozart, jonka sävellystyökalupakista löytyy sen perussetin lisäksi jos jonkinmoista talttaa, meisseliä, viilaa ja hiomalaikkaa, joista Lennon ei tietäisi edes miten päin niitä pidetään kädessä.
Ja vastatakseni kysymykseesi: EI! Minun ei tarvitse kuunnella professoreja, kuuntelen mielummin musiikkia ja teen itse omat johtopäätökseni. "
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos osaisit itse tehdä johtopäätöksiä, tajuaisit että sinua ei täällä tarvita ja silloin päättäisit lähteä palstalta.
"Kun joku popsäveltäjä (oli kyse sitten McCartneystä, Dylanista, Wilsonista tai kenestä tahansa) kuuntelee Mozartin tuotantoa, hän kyllä ymmärtää kuulevansa musiikkia, jollaisen luomiseen itse ei pystyisi."
Aha?, no olisiko niin että usein kun kuuntelee jotain oikein hyvää uudempaa sävellystä kuten vaikka esimerkiksi kappaletta
Baby elefant walk: http://www.youtube.com/watch?v=kf8BT3wbZSo
tai
Wow: http://www.youtube.com/watch?v=fRFQVMJf5eI
tai vaikkapa
tai
Crossroads: http://www.youtube.com/watch?v=Dg1pHeYmaQE
tai
Gospel With No Lord: http://www.youtube.com/watch?v=atUj2_BKlEM
...
niin silloin sun tällöin tai ehkä joskus jopa useamminkin herää kysymys että miksi sen tai tuon sävellyksen esille tuloa piti odottaa aina 1900-luvulle asti tai vielä kauemmin?
Miksi Bach tai Mozart tai Beethoven ei säveltänyt sitä tai tuota biisiä jo 1700-1800 luvulla jos he kerran säveltäjinä olivat musikillisesti niin kosmisen ylivertaisen lahjakkaita?
Onko se että esim noita ja lukemattomia muita varsin erinomaisia biisejä piti odottaa aina 1900-luvulle asti tai kauemminkin jonkinlainen todiste siitä että Bach, Mozart ja Beethoven eivät putsanneetkaan säveltäjinä pöytää täysin vaan että musikillisia tutkimattomia korpimaita riittää yhä edelleen tutkittaviksi niille joilla on lahjakkuutta riittävästi nuo korpimaat löytää?
D-rukan ainoa oikea palsta, mutta se ei taida enää auttaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/2795
d julisti 'tuntevansa satoja muusikkoja'. Siitä huolimatta heistä ei ole seuraksi hänelle tai toisaalta tänne keskustelemaan. Ehkä 'tuntaminen' on vain konserttitaltiointien kautta. Harhaista.