Talvisodan sytytyä NL solmi Kuusisen ns. "kansanvaltaisen hallituksen" kanssa Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimuksen.
III artikla
Neuvostoliitto ja Suomen Kansanvaltainen Tasavalta sitoutuvat antamaan toisilleen kaikenlaista apua, siihen luettuna sotilaallinen apu, siinä tapauksessa, että Suomea vastaan hyökätään tai uhataan hyökätä, kuin myöskin siinä tapauksessa, että mikä tahansa Euroopan valtion taholta hyökätään tai uhataan hyökätä Suomen alueen kauta Neuvostoliittoon.
VII artikla: Ratifikaatio-asiakirjan vaihtaminen tullaan suorittamaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa.
VII:n artiklan mukaan sopimus astui voimaan heti.
Nyt kysymys: Minkälaiset oikeudet sopimus olisi antanut Neuvostoliittolle tai sen armeijalle siinä tapauksessa, jos olisi päästy Helsinkiin vaihtamaan asiakirjat?
Kuka olisi määritellyt sen, milloin Suomea tai NL:a vastaan uhatiin hyökätä? Olisiko se tarvinut yksimielisyytä osapuolilta, vai olisiko se antanut suurvallalle yksinoikeuden määritellä tilanne?
Entä, minkälaiset valtuudet sopimus olisi antanut puna-armeijalle toimia Suomen alueella? Olisiko se velvoitanut Neuvostoliittoa ilmoitamaan etukäteen tilannemuutoksista ja omista toimista?
Mikä olisi ollut Kuusisen asema sinä tilanteessa?
III artikla
Neuvostoliitto ja Suomen Kansanvaltainen Tasavalta sitoutuvat antamaan toisilleen kaikenlaista apua, siihen luettuna sotilaallinen apu, siinä tapauksessa, että Suomea vastaan hyökätään tai uhataan hyökätä, kuin myöskin siinä tapauksessa, että mikä tahansa Euroopan valtion taholta hyökätään tai uhataan hyökätä Suomen alueen kauta Neuvostoliittoon.
VII artikla: Ratifikaatio-asiakirjan vaihtaminen tullaan suorittamaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa.
VII:n artiklan mukaan sopimus astui voimaan heti.
Nyt kysymys: Minkälaiset oikeudet sopimus olisi antanut Neuvostoliittolle tai sen armeijalle siinä tapauksessa, jos olisi päästy Helsinkiin vaihtamaan asiakirjat?
Kuka olisi määritellyt sen, milloin Suomea tai NL:a vastaan uhatiin hyökätä? Olisiko se tarvinut yksimielisyytä osapuolilta, vai olisiko se antanut suurvallalle yksinoikeuden määritellä tilanne?
Entä, minkälaiset valtuudet sopimus olisi antanut puna-armeijalle toimia Suomen alueella? Olisiko se velvoitanut Neuvostoliittoa ilmoitamaan etukäteen tilannemuutoksista ja omista toimista?
Mikä olisi ollut Kuusisen asema sinä tilanteessa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jonkun kurjan isänmaanpetturin maanpaossa omissa nimissään tehtailema sopimus ei ole yhtään mitään kuin pelkkää propagandaa. Komukka marionetti sai sentään pitää henkensä eikä päätynyt luoti niskassaan monttuun niin kuin niin monelle muulle kävi.
Turhaan pohdit tuollaisen 'sopimuksen' täytäntöönpanoa? Jos Suomi olisi vallattu olisi käynyt kuten Baltian maissa. Olisi tempaistu jostakin sopivat paikalliset henkilöt, jotka olisivat anoneet Stalinilta lupaa saada liittyä 'onnellisten kansojen perheeseen'. Stalin olisi armollisesti, tietty, tähän suostunut ja taas olisi syntynyt uusi Neuvosto-valta.
Kuusisen ministerit lukivat siitä Pravdasta.
Systeemi oli sama kuin 20-luvulla. Kun tsaarin vallan rajoja palautettiin, oli puna-armeijan kuormastossa aina valmiina bolsevikkihallitus.
Tämän on mm. professori Osmo Jussila osoittanut. Kuusisen hallitus oli samaa ajattelua.
Vallattu Suomi olisi anonut pääsyä neuvostokansojen onnelliseen perheeseen Baltian maiden tapaan.
Kysymys oli osoitettu otto-villelle, jonka mukaan Viron ja Neuvostoliiton puolustussopimus oikeutti NL:n puna-armeijalle oikeuden toimia Viron maaperällä mielensä mukaan, ilman että olisi tarvinut edes tiedottaa Viron johdolle etukäteen omista toimistaan, luvasta nyt puhumattakaan. Terijoen hallituksen ja NL:n avnanto ja ystävyyssopimuksen II artikla on identtinen Viron vastaavan puolustussopmiksen artiklan kanssa, joten otto-villen siitä esitämän tulkinnan valossa voitaisiin tehdä samanlainen johtopäätös.
Huomattakoon, että o-v pitää kyseisen sopimuksen perusteella sanoa, mikä olisi ollut Suomen valtiollinen asema Neuvostoliittoon nähden ( uudet rajat, jossa Itä-Karjala olisi liitetty Suomeen ym.). Jostain syystä o.v on nyt vaiti.
En ota tämän keskustelun yhteydessä kantaa Suomen mahdolliseen NL:n liittämiseen, vaan tulkinta siitä, minkälainen asema puna-armeijalla olisi ollut Kuusisen hallitukseen nähden Suomessa. Luovutiko Kuusinen vastuun Suomen alueen puolustustamisen ja valvonnan kokonaan puna-armeijalle vai eikö.
tilanteen tullen edes kysytty Kuusiselta?
"Luovutiko Kuusinen vastuun Suomen alueen puolustustamisen ja valvonnan kokonaan puna-armeijalle vai eikö."
Kuusinen oli hetken aikaa käyttökelpoinen bulvaani. Kun ei enää ollut, heitettiin syrjään.
Tämmöistä tyyppiä nämä palstan stallarit ihannoi.
selviytymistaidot pitäisi kirjata guinnesin ennätyskirjaan. Hurja mies.
Eipä ole alkuunkaan niin paha sopimus kuin se minkä porvarit tekivät Saksan kanssa maaliskuussa 1918. Siinähän mm:
- annettiin Suomen maanpuolustus ja ulkomaankauppa Saksan valvontaan
- luovutettiin Suomen luonnonvarat Saksaan haltuun ja valvontaan
- luovutettiin Suomen ulkomaankauppa Saksan valvontaan
- tilattiin Suomeen vahva saksalainen sotajoukko pääkaupunkia miehittämään
- tilattiin Suomelle saksalainen valtionpäämies eli kuningas laajoin valtuuksin
Terijoen hallitus ei luvannut neukulle mitään näitä asiota mutta olisi saanut Karjalan eli meille olisi silloin heti syntynyt Suur-Suomi.
Kuitenkin tästä Terijoen hallituksesta ja sen sopimuksesta jaksetaan puhua loputtomiin samalla unohtaen maaliskuun -18 itsenäisyyden luovutuksen.
Korjaus. Ensimmäinen kohta pitää kuulua"- annettiin Suomen maanpuolustus ja ulkopolitiikka Saksan valvontaan".
Ei annettu. Muutkin viivoitetut väitteet ovat joko valeita (kuten kuninkaan ja miehitysjoukon tilaus ja luonnonvarojen luovutus maaliskuussa 1918) tai liioittelua.
1918 "sopimuksen" saneli Saksa. Suomea ei kuunneltu.
Toisaalta sopimus jäi pääasiassa kuolleeksi kirjaimeksi. Sitä eivät sen enempää monarkistit kuin tasvaltalaiset pitäneet rasitteena.
Ilman mitään sopimuksiakin turvattiin Saksaan. Kuten Paasikivi tiivisti: Jos Saksa ei auttaisi, Suomen itsenäisyys jäisi episodiki. Venäjä palauttaisi Suomen ensi tilassa yhteyteensä. Näinhän monille itsenäisiksi julistautuneille Venäjän osille kävi heti, kun Saksa luhistui.
Suomi onnistui Mannerheimin ansiosta hakeutumaan länsivaltojen suojelukseen.