Olen siis 18 vuotias tyttö, poikaystäväni on samana vuonna syntynyt mutta 19v. Tulin vahingossa raskaaksi. Olen jo viikolla 10 6, joten täytyy äkkiä päättää abortista. Itse haluaisin pitää lapsen, mutta poikaystävän vastaus on jyrkkä ei. Kun sain tietää olevani raskaana sanoin järkyttyneenä poikaystävälleni että teen abortin, nyt en enää olekaan niin varma. Jos pitäisin lapsen luultavimmin olisin yksinhuoltaja. En itse usko siihen että nuorena isäksi tullut poikaystävä pysyy äidin rinnalla myös lapsen syntymän jälkeen? Mitä mieltä te olette? Olemme seurustelleet kohta 2vuotta. Olen ihan hukassa. Alkuraskaus on ollut todella rankkaa. Olen vain nukkunut ja kärsinyt kamalasta pahoinvoinnista. Tahtoisin pitää lapsen jos voisin olla varma että isä pysyy kuvioissa vielä myöhemminkin. Yksinhuoltajaksi en halua, en olisi todellakaan valmis siihen, enkä usko että lapsellakaan olisi hyvä olla jos äidillä ei ole. Auttakaa. En tiedä mitä tehdä. En voi puhua poikaystävälleni koska hän torjuu ajatuksen lapsen pitämisestä.
18v tyttö haluaa pitää vauvan, poikaystävä ei
hukassaolevalapsi
8470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kuuluisi kasvattaa lastaan äidin kanssa, epäreilua ettei niin aina tapahdu. Olisiko jotain muuta mahdollisuutta, mikä varmistaisi sen että voit olla onnellinen ja saisit välillä rentoutuakin; tiiviimmät suhteet omaan perheeseesi ja ystäviin, poikaystävän perhe?
Yksi yh jonka tunnen, asui samalla kadulla omien vanhempiensa kanssa, ja nämä auttelivat lapsenhoidossa aina välillä.
Asumme yhdessä 100km päässä perheistämme koulun takia. Näemme perheitämme vain viikonloppuisin. Kaiken lisäksi poikaystäväni äiti ei pidä minusta ja yrittää tahallaan myrkyttää poikaystäväni ja minun välejä jo nyt. En tajua miksi..en ole tehnyt hänelle mitään pahaa. Jos poikaystävä pysyisi minun ja vauvan kanssa niin uskoisin, että hänen äitinsä olisi myös tukena. Mutta luulen kuitenkin, että hänen äitinsä yrittäisi manipuloida poikaystävääni lähtemään minun ja vauvan luota koska olemme niin nuoria vielä jne. Oma perheeni kyllä olisi tukenani ja auttaisi vauvan kanssa. Pitäisi varmaan lopettaa tai ainakin vaihtaa koulua, että voisin muuttaa lähemmäksi heitä. Eniten pelottaa se, että joudun kasvattamaan lapsen yksin. En ole ollenkaan valmis vielä niin suureen vastuuseen ainakaan yksin. Helpompaa tietysti olisi jos tekisin abortin, en vain tiedä miten kestäisin sen henkisesti. Tälle vahingolle kun ei voi enään mitään :(
poikaystävän vanhemmat odotuksestanne? Jos eivät, niin heille pitäisi kertoa siitä ja että tarvitset turvallisuutta ja äitiyteesi. Se on aivan oikeus ja kohtuus, vaikka omakin perheesi auttaa.
Jos joudut tekemään abortin, niin muista että etsit keinoja voida pitää lapsi, mutta isä ei tehnyt omaa osuuttaan. Ei tämä kaikki sinun syytäsi ole! Toisaalta, jos et missään nimessä halua aborttia -ja aika pitkällähän raskautesi jo onkin- niin adoptio on myös yksi vaihtoehto.
Adoptiovanhemmat syynätään tarkasti, joten vauva pääsisi hyvin todennäköisesti kunnolliseen kotiin. Aikanaan myöhemmin sinä ja lapsen isä voitte ehkä uudelleen tutustuakin lapseen, jos hän niin haluaa.
Vanhemmat eivät tiedä. Päätin tehdä abortin, koska mies alkoi puhua ex-tyttöystävistään ja siitä miten huono tyttöystävä minä muka olen. Asumme vielä yhdessä, mutta heti kun koulu loppuu puolen vuoden päästä en halua edes nähdä häntä enään.
Miksi ihmeessä et pidä lasta ja eroa jo NYT poikaystävästäsi??!!
Mietihän nyt oikein ajatuksen kanssa asioita, haluat pitää lapsen, eroat kuitenkin poikaystävästäsi puolen vuoden jälkeen jne.
Nyt semmonen pikkunen juttu. Meille ei tapahtunu vahinkoa ja oltiin saman ikäsiä ku te. Ja siltikin, viikolla 8 poikaystävä lähti lätkimään koska oli tullutkin siihen tulokseen ettei olekkaan valmis isäksi. Asiaan sitten jälkeenpäin liittyi muutakin jonka sain tietää jälkikäteen.. Mutta siis niin. Vaikka poikaystäväsi olisi 30, et sinä koskaan voisi olla täysin varma siitä tuleeko hän koko aikaa pysymään vierelläsi, et voi olla varma tuleeko sinusta vielä joku päivä yksinhuoltaja. Minä olen yksinhuoltaja ja hyvin olen pärjännyt vaikka eihän sitä tietty toivonut olisi. Mieti nyt hetken vielä että mitä aiot tehdä. Jos kiinnostaa, minuun voi yhteyttä ottaa tarvittaessa jos haluatkin lapsesi pitää ja jäät yksin. Annan täyden tukeni kyllä.
jos poikaystäväsi rakastaa sinua niin kyllä pysyy kanssasi jos lapsen pidätte :)
KETÄÄN ei voi pakottaa vanhemmaksi vastoin tahtoaan, vaikka kuinka rakastaisi.