Jokainen kuka vähänkin tuntee muinaishistoria ymmärtää metsästyksen merkityksen ihmiskunnan eloonjäämisessä. Ilman metsästystä ei olisi ihmistä maapallolla . Ja maanviljely ja paikoilleen asettuminen ei olisi ollut mahdollista , joka myöhemmin johti kaupungistumiseen . Metsästäjä on siis luomulihan alkutuottaja joka hyödyntää syksyistä ylituotantoa luontoa säädellen(vertaa autokolarit, supikoira venäjältäym.ym.) Susi ei siihen kykene kuten ei koirakaan ) Eikä " niin sanotut luonnonsuojelijat " , vaikka muuta väittävätkin . Todellinen luonnontuntemus on ainoastaan metsästäjällä , joka viettää satoja päiviä metsällä joka syksy ja talvi. Hän on yhtä luonnon kanssa , ei joku kirjoituspöytä- biologi joka napsii kuvia lintulaudalta . Todiste tuhansienvuosien takaa on kalliomaalaukset hirvineen ja karhuineen .
Ainoa luonnollinen harrastus jota on tehty tuhansia vuosia
LintulautaBIOLOGI
3140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensin luin ihan asiatekstinä, mutta sitten alettiin haukkua toisia ja kirjoitus vesitti itsensä.
Itse kun metsästän ja liikun muutenkin luonnossa niin voi havainnoida molempia puolia. Ylivoimaisesti eniten luonnossa viettävät aikaa kuvaajat, ei siellä kukaan muu käytännössä ole kellon ympäri. Metsästäjät lähtevät aamulla metsään eläinten liikkumisen suhteen ihan liian myöhään ja tulevat pois silloin kun paras olisi vasta lähteä. Voiko tuota näyttöruutujen tuijottamisen ja autolla ajelun sekoitusta edes metsästykseksi kutsua....
Muuten hirvien metsästys on aivan ok, mutta nykykäytäntö pyyntilupineen pitää hirvikannat noin 10-kertaisina tarkoituksenmukaiseen hirvien määrään verrattuna. Noin 10 000 hirveä talvikantana riittäisi sekä suojeluun että metsästämiseen. Suuremmalla hirvikannalla vahingot muodostuvat kohtuuttomiksi.
Siirry jo nykypäivään hyvä ystävä! Metsästyshän on alkukantainen harrastus, joka pitäisi saada kitkettyä pois kehittyneestä ja tässä ajassa elävästä yhteiskunnasta.
Esimerkiksi hirvenmetsästys joka syksyksi erikseen haettavine pyyntilupineen on kasvattunut hirvieläinkannat niin suuriksi, että se johtaa jopa 4000 hirveläinkolariin vuositasolla. Näissä loukkaantuu vuosittain yli sata henkilöä ja kuoleekin muutamia.
Eihän niin voi ajatella, että esimerkiksi hirvieläinten pyyntilupien anoja ja hyväksyjä samalla päättäisivät vuotuisesta hirvikolareiden ja metsätaimikkotuhojen määrästä. Ainoa ratkaisu olisi pyyntiluvista vapaa hirvieläinten ja suurpetojen metsästys.