Otin matkalukemiseksi Hannu Ahon kirjan "Pelistä pois". Toistasataa sivua silmäiltyäni olen tullut siihen tulokseen, että turhaa painolastia otin. Tyypillistä 1970-80-lukujen vasemmistovoihketta se on. Poliittiset julistuspuheenvuorot suoritin pikalukuna; niitä olen saanut mittani täyteen Salaman, Saarikosken, Ojaharjun, Kejosen, Linnan & Co teoksista.
Oman kurjuuden voihkintaa, joka itse asiassa on rankkaa omakehua: mies juo, matkailee, kirjoittelee lehtiin ja kirjaa, nai sinne ja tänne, seurustelee pää- ja muiden toimittajien, lukuisien häntä haluavien naisten, näyttelijöiden, pääjohtajien, poliitikkojen jne kaa. - Elämää, johon tavallinen lukija ei ikänä pääse... Mutta - ah ja voi - miten turhaa kaikki onkaan, kun se ainoa ja oikea, josta hän ei välittänyt ja jota hän petti, lähti BBC:lle Lontooseen, tosta vaan. Ja niin kurjaa ja tyhjää kaikki on Hesassa ja Tampereella ja Ateenassa ja siellä...
Aika on ajanut tekstin ohi joka suhteessa. Saa nähdä jaksanko raahautua kirjassa eteenpäin. Pelistä pois; "Nomen ist Omen".
Oman kurjuuden voihkintaa, joka itse asiassa on rankkaa omakehua: mies juo, matkailee, kirjoittelee lehtiin ja kirjaa, nai sinne ja tänne, seurustelee pää- ja muiden toimittajien, lukuisien häntä haluavien naisten, näyttelijöiden, pääjohtajien, poliitikkojen jne kaa. - Elämää, johon tavallinen lukija ei ikänä pääse... Mutta - ah ja voi - miten turhaa kaikki onkaan, kun se ainoa ja oikea, josta hän ei välittänyt ja jota hän petti, lähti BBC:lle Lontooseen, tosta vaan. Ja niin kurjaa ja tyhjää kaikki on Hesassa ja Tampereella ja Ateenassa ja siellä...
Aika on ajanut tekstin ohi joka suhteessa. Saa nähdä jaksanko raahautua kirjassa eteenpäin. Pelistä pois; "Nomen ist Omen".
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä maksaako vaivan pahoittaa mielensä kuvitteellisen henkilön tekemisistä, saatikka kademieltä tuntea.
Jos taas suututtaa kirjailija itse, niin lohdutukseksi voi sanoa että Aho ei v.1996 jälkeen enää julkaissut mitään, ja nythän Hannu onkin sitten vaiennut ikihyviksi.
En ehkä ilmaissut itseäni selkeästi. Tarkoitin, että kirjan tyyli on dekoratiivinen ja sen henkilökuvaus on epäaitoa. En suutu tai pahoita mieltäni minkään kirjailijan, kirjan tai sen henkilöiden takia.
Kirjoittajan kuolema ei tee kirjaa sen paremmaksi tai huonommaksi. Päätin tutustuakin hänen tuotantoonsa luettuani ylistävän nekrologin Hesarissa.