Mistä tietää, että rakkaus toista kohtaan on lopullisesti ohi, eikä se syty enää milloinkaan?
Rakkaus loppuu
polte hiipunut
284498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Riippuu tietysti ihmisestä.
Itselläni rakkaudentunteen täytyisi muuttua suurten mullistusten kautta suoranaiseksi vihaksi, ennen kuin minä olisin varma siitä, ettei paluuta entiseen enää ole.
Tiedoksi vaan, että vihakin on rakkautta, silloin välittää jos osaa vihatakin.
Rakkaushormoonit loppuvat kahden kolmen vuoden kuluttua ja suhde muuttuu erilaiseksi. Tarve yksilöllisyyteen lisääntyy ja huuma vähenee, mutta yhdessäolon ei tarvitse silti loppua. Jos suhde on ollut pelkkää seksiä ja henkistä yhteyttä, yhteiset keskusteluaiheet ym. ei ole ollut, voi tuntua, että rakkaudeksi luultu suhde tuntuu kylmältä.
Mitä rakkaus sinulle lopulta merkitsee ?
varmaan silloin kuin korjausyrityksetkään eivät auta
polte hiipunut
5.11.2012 11:49
"Mistä tietää, että rakkaus toista kohtaan on lopullisesti ohi, eikä se syty enää milloinkaan? "
Onko kyse pitkästä suhteesta? Liittyykö suhteeseen lapsia? Onko mukana väkivaltaa, henkistä tai fyysistä? Onko luottamus kunnossa molemmin puolin?
Rakkaus ei oikeastaan lopu milloinkaan, jos se on joskus syttynyt oikeasti molemminpuolisesti. Rakkautta on niin monenkaltaista. Se, riittääkö se onnelliseen parisuhteeseen vai onko se muuttunut vain kaverilliseksi välittämiseksi, sitä on paha sanoa tietämättä tapausta tarkemmin.
Onko rakkauden kohde puoliso?
Vai joku salainen?
Todellinen rakkaus joka on molemmin
puolista
ei sammu koskaan
Kyseessä on oma puoliso, yhteistä taivalta yli 24 vuotta.
Se vaan joskus loppuu
Pitää valita haluaako viettää tutun
ihmisen kanssa loppuelämän
vai haluaako ehkä rakastua uudelleen.
Jos on joskus rakastanut toista, voi sen tunteen löytää uudelleen, vaikka se välillä hiipuisi miltei olemattomiin. Se vain vaatii asenne-tsekkauksen... ja aika harvasta on siihen, että voisi etsiä vian omasta päästään, valitettavasti.
Niin harvasta on siihen, että voisi etsiä vian omasta päästään. Ilmeisesti on helpompi lähteä rilluttelemaan jonkun toisen matkaan ja kantaa taas sitä selvittämätöntä asiaa mielessään ja viedä se seuraavaankin rillutukseen. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että rakkaus on tahtotila ja sen tunteen voi tosiaan löytää uudelleen , vihankin jälkeen.
Siitä sen ainakin tietää, kun toisen läsnäolo ahdistaa ja kosketus tuntuu epämiellyttävältä, ellei jopa inhottavalta. Ei ole mitään yhteistä eikä mitään sanottavaakaan.
Sitäpä ei taida tietää mistään. On nimittäin eronneita, jotka ovat palanneet yhteen. Viisaampina tai sitten ei.
Moni elää kumppaninsa kanssa vaikka tunteet ovat haalistuneet, ne tunteet nimittäin haalistuvat kaikissa liitoissa.
Omasta kokemuksesta sanon, että siitä tiesin rakkauden loppuneen, kun puoliso ei herättänyt enää minkäänlaisia tuntemuksia. Ei vihaa, ei inhoa, ei mitään...
Itse huomasin muutaman vuoden aikana, että oikeastaan kaikenlaiset tunteet puolisoa kohtaan hävisivät. En tuntenut sen enempää rakkautta kuin vihaakaan.
Vaikea sitä on selittää, sen vain tiesi.
Eropäätöksen oikeellisuudesta kertoo varmasti myös se, että näin onnellinen, mitä nyt olen, en ole ollut vuosiin.
Muistelen lämmöllä reilua 20 yhteistä vuottamme. Niin paljon hyvää noihin vuosiin kuitenkin mahtui.
Kyllä sen sitten tietää, hölmö. Tarviiko sitä täällä kysellä.
Sen tietää siitä, kun toinen koskee tai suutelee sinua etkä tunne yhtään mitään. Et yhtään mitään. Seksin puute tai harventuminen on myös aika selkeä merkki..
Kiitti vastauksista..kantsiiko erota sen takia, kun ei tunne mitään toista kohtaan, ei suukot, halit ym. tunnen vain jonkinkaltaista "sääliä"??! Vai pitäiskö jatkaa tätä liittoa tottumuksen vioksi..
Jos lähtökohtana on se, että sinä et tunne mitään, mutta toinen tuntee sinua kohtaan... Niin ajatele, miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tietää, että toinen olisi kanssasi pelkästään tottumuksen vuoksi, ilman tunteita? Jotenkin ajattelisin, että se olisi aika murskaava tieto... Olla vain tottumus?
Itseni valtasi toisen läheisyyden aiheuttaman "ahistuksen" jälkeen täysi välinpitämättömyys. En halunnut exälle mitään pahaa, mutten muutakaan... Pitkän miettimisen jälkeen uskalsin varovasti sanoa ajatukseni ääneen - ja sain kuulla, että toinen osapuoli oli pitkälti samoilla linjoilla. Erosimme sovussa... Sitä en tiedä, millainen erosta olisi tullut, jos olisimme sen tehneet pelkästään minun aloitteestani.
Kyllä sen vaan tietää - ei halua olla toisen kanssa, puhua ja jakaa asioita ja lisäksi on onneton ja kaipaa muualle.
Kuulostaa niin kauhean tutulle, nämä kaikki......
Näemmä minun olisi aika erota kuten olen suunnitellutkin.. Onneksi huomenna on maanantai ja pääsee töihin ja pois kotoa.
Onnea itsenäiseen elämään! Sitten kun olet eronnut ja asunut yksin puolisen vuotta, tunteet alkavat selkiytyä- Jos päätös on oikea, olo on hyvä. Jos väärä, niin AHISTAA!
Rakkausloitsu voittaa miehesi takaisin toiselta naiselta, älä itke enää pappi adu on todellinen ja todellinen meedio Hän toi takaisin ex-mieheni 7 päivän sisällä jälleennäkemisestä, lähetä hänelle sähköposti tänään ja oma ihmeesi. https://solutiontemple.info
Kun ei enää tunne tarvetta lepertelyyn
Usein noista asioista voi erehtyä. Kerran luulin, että en välitä ko. henkilöstä enää yhtään, mutta kun hän kuoli, tajusin kuitenkin rakastavani häntä yhä. Olin vain loukkaantunut tietyistä tapahtuneista asioista niin paljon, että koin sen takia suhtautuvani häneen negatiivisesti. Jälkeenpäin olen miettinyt, että ne silloin tapahtuneet asiat eivät edes olleet ihan yksiselitteisiä, enkä voi tietää mitä hän silloin oikeasti ajatteli. Ehkä tulkitsin kaiken ihan väärin, mutta asioita ei voi enää selvittää.
Kun toivottaa hyvää elämään jne
🥰❤️
Rakkaus loppuu siinä pisteessä, kun kunnioitus toista kohtaan lakkaa.
Kunnioituksen loppuminen vaikuttaa parisuhdekäyttäytymiseen eikä sitä voi enää korjata millään. Rakkaus ei tule takaisin, jos toista aletaan katsoa ylhäältä alas päin.
Pätee niin ylenkatsojaan kuin "uhriinkin".