Minulla on hankala tilanne. Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni kanssa n 2v.
Meillä ei ole koskaan ollut minkäänlaista ongelmaa/riitaa suhteemme aikana.
Todella hyvä mies ehdokas kaikinpuolin muuten! Mutta vaikka hän on minulle ihana silti en ole koskaan tuntenut samallaista vetoa häneen kuin tähän entiseen. Olen ollut 16v. kun seurustelin tämän entiseni kanssa aikoinaan, mutta suhde loppui silloin siihen että hän joi liikaa ja liikkui idioottien ihmisten kanssa. Vaikka erosimme tunteet häneen ovat pysyneet näihin päiviin asti. Nyt olen ollut jonku verran hänen kanssaan tekemisissään tuntuu aina siltä että haluttais vaan ottaa hänestä kiinni ja suudella.( Niin varmaan tekisimmekin jos poikaystäväni ei olisi paikalla) Hän hyvä ystävä poikaystäväni kanssa joka myös hankaloittaa tilannetta? Toinen syy mikä estää hänen kanssaan yrittämistä että hänen kanssaan en voisi perustaa sellaista tulevaisuutta kuin haluaisin.. (mm.alkoholismia paljon suvussa,äidin kuolema painaa häntä edelleen,huonot välit isäänsä)
Mitä teen? olenko tyhmä jos menisin täydellisen miehen vaihtamaan tosta vaan ei niin täydelliseen mieheen :D
Meillä ei ole koskaan ollut minkäänlaista ongelmaa/riitaa suhteemme aikana.
Todella hyvä mies ehdokas kaikinpuolin muuten! Mutta vaikka hän on minulle ihana silti en ole koskaan tuntenut samallaista vetoa häneen kuin tähän entiseen. Olen ollut 16v. kun seurustelin tämän entiseni kanssa aikoinaan, mutta suhde loppui silloin siihen että hän joi liikaa ja liikkui idioottien ihmisten kanssa. Vaikka erosimme tunteet häneen ovat pysyneet näihin päiviin asti. Nyt olen ollut jonku verran hänen kanssaan tekemisissään tuntuu aina siltä että haluttais vaan ottaa hänestä kiinni ja suudella.( Niin varmaan tekisimmekin jos poikaystäväni ei olisi paikalla) Hän hyvä ystävä poikaystäväni kanssa joka myös hankaloittaa tilannetta? Toinen syy mikä estää hänen kanssaan yrittämistä että hänen kanssaan en voisi perustaa sellaista tulevaisuutta kuin haluaisin.. (mm.alkoholismia paljon suvussa,äidin kuolema painaa häntä edelleen,huonot välit isäänsä)
Mitä teen? olenko tyhmä jos menisin täydellisen miehen vaihtamaan tosta vaan ei niin täydelliseen mieheen :D
Vastaukset 9
Vanhimmat
olet tyhmä. jos et osaa seurustella NIIN OLE YKSIN.
heittäkääs ne exät pellolle!unohtakaa!!
Kumpikaan mies ei sovi sulle. Jätä molemmat rauhaan. Ole yksin ja etsi itsellesi paremmin sopiva. Helppoa ku heinänteko.
Taas tuollainen perinteinen nainen. Kehitä edes sen verran selkärankaa että jätät poikakaverisi ennenkuin alat pelleilemään toisen kanssa.
No minulla on kokemusta sieltä toiselta puolen. Olen se renttu joka potkaistiin pellolle henkilökohtaisten ongelmieni takia. Vuosikausia olin yksin mutta tapaan exääni vähän väliä, meillä kun on yhteisiä kummilapsia ja tuttuja siis. Parin vuoden eron jälkeen exäni antoi ymmärtää että hän on edelleen kovin rakastunut meikäläiseen. Tottahan se onkin, näen sen hänen tekemisistään ja silmistään. Hänellä oli jo kerran uusikin mies joka lähti aika nopeasti.
Minulle tilanne on helppo. En voisi ottaa takaisin elämäni naista milloinkaan koska hän ajoi minut kerran omasta kodistamme. Joku voisi sanoa ylpeydeksi mutta se ei ole sitä. Kyllä minäkin pidän exästäni kovasti, hän on hieno ihminen mutta kaikki hajosi silloin kun avioerokirje tuli postista ja jouduin lähtemään. Sydän ja elämä särkyi. Vaikka sain itseni ulkoisesti korjattua (avioero oli suurin katastrofi) ja hoidettua lopulta niin mikään ei ole enää ennallaan. Jäljellä on vain kauniit muistot hyvistä ajoistamme ja saavat olla.
Exä etsiköön ja löytäköön hyvän miehen tai olkoon yksikseen, niinhän hän sanoi haluavansa kun ero tuli.
Sinulle sanoisin että nyt järki ja tunteet esiin. Koita nyt päättää haluatko olla nykyisesi kanssa vai et. Exäsihän on myös se sama renttu jonka kanssa ei onnistunut. Eikä onnistu. Menneisyys satuttaa. Jos haluat jatkaa, jatka, näethän sitä exääsi. Jos sinusta ei siihen ole, lopeta ja etsi ihan joku uusi, hyviä miehiä kyllä riittää, niin minulle ainakin joku joskus sanoi.
Sanoisin et pidä taukoa molemmista. Keskity itseesi. Katso sen jälkeen kaipaatko oikeasti kumpaakaan. Osaatko olla yksin?
Hieno tarina....järkevä ja niin tosi. Kiitos!
Ei se nainen sitä miestä nyt enää takaisin ota.Itse en ottaisi koskaan exää takaisin,heitä on monia siis näitä miehiä.En oo pitänyt mitään yhteyttä yhdenkään kanssa,ei mitään riitoja ole,mutta en nyt ole sen tyylinen,että kaveraisin miesten kanssa joiden kanssa on oltu intiimeissä puuhissa.
sulle pohjosentytär..voisiko tämä mies mennä juttelemaan jonkun kanssa tuosta äidin kuolemasta..voisi auttaa..miksi on niin vaikea päästä yli.Mun ex-mies menetti tosi nuorena äitinsä ja purki minuun ikäväänsä ikävillä jutuilla.Ensin haukkui minun vanhat naispuoleiset sukulaiseni,ei halunnut enää tavata heitä jne.Sitten alkoi ryypiskely ja kiukuttelu ja kaikenlainen ikävyyksien aiheuttelu minulle.Olimme siis poissa paikkakunnalta,kun kuolema tapahtui.Periaatteessa vaikka olisimme olleet paikalla,ei mies olisi päässyt ehkä hyvästelemään äitiään.Minusta tuntui,että syytti minua äitinsä kuolemasta,koska äiti oli jo kuollut,kun poikansa sanoi hyvästi.Enhän minä voinut tuollaista tietää että suht nuori joskin ylipainoinen nainen menehtyy sydäriin.