Jäspi Tehowatin käyrä

Miten tehowattia pitäisi säätää ulkoilman kylmetessä? Putkari sanoi, että perusasetuksena käyrässä voisi olla 28 astetta.

Syksyllä ulkoilman ollessa 5- 15 oli käyrään lisättävä hienosäätöä pari astetta, että sai kylppärin lattian lämpimäksi, mutta nollakelillä laskin hienosäädön nollaan. Nyt ulkoilman mentyä pakkasen puolelle tehowatti puskee sisään yli 30 asteista vettä ja kämppä tietysti lämpiää turhan lämpimäksi sen myötä.

Kuuluuko tehowatista laskea käyrää alemmas kun pakastaa? Sisällä jakotukin/ termostaattien säädöt on melko pienellä ja muutenkin tarkoitus lämmittää takalla.
1112785
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Sähkökattillaa kannattaa käyttä siten, että lämmityspiirien kierto on avoin. On hölmöä tuhlata energiaa turhan lämpimään kattilaveteen. Huonekohtaiset termarit ovat siten täysin turhia. Kylppärin lattiaa on turha lämmittää kuumempana kuin muuta taloa, koska siellä ei asuta.

Lattialämmityksen asennusohjeissa on sanottu arviot kattilan lämmölle eri ulkolämpötiloille, esim warmian systeemissä:

Ulkolämpötila °C Menoveden lämpötila °C
10 25
- 0 28
- 10 31
- 20 34

Tuo on meidän matalenergiatalossa 2-3 astetta yläkanttiin.

Jos tulisijaa aikoo käyttää, niin tällöin käyrän kannattaa olla vaakasuora, eli lattialämmityksellä tehdään peruslämpö.

Äänestä
  • 😂jos uunia/takalla haluat lämmittää ja säästää sähköä ni pakko olla termarit tai lämpiää jokatapaukses patterit vaik ois uunilla kuin sauna

    Äänestä

Tehowatissa voi asettaa menovedelle minimilämpötilan eli kun halutaan että lämpöisenäkin aikana kosteissa tiloissa on hieman kuivatuslämpöä ja mukavuuslämpöä lattiassa. Tehowatti ei päästä menoveden lämpötilaa asetetun minin alle vaikka käyrä olisi matalampikin. 28 käyrä voi olla pakkasilla liian jyrkkä joten ehkä 25-26 ja mahdollisesti hieman hienosäätöä päälle voisi toimia paremmin. Itselläni ainakin 28 oli liian jyrkkä eli pakkasilla on liian lämmin menovesi. Tuo avoin kierto on periaatteessa ok mutta käytännössä oikean käyrän löytäminen kaikille keleille/vuoden ajoille, eri lattiamateriaaleille (esim. talossa parkettia ja laattaa) ja eri huonetiloille (esim. pesuhuone, makuuhuone, takkahuone) on aika vaikeaa. Helpommin saa toimimaan kun voi säätää huonekohtaisesti termostaateista ja pitää tätä kautta eri tilojen lämpötilat halutulla tasolla. HUOM. pesuhuoneessa tulisi olla hieman lämpöä lattiassa myös kesällä!

Äänestä

"HUOM. pesuhuoneessa tulisi olla hieman lämpöä lattiassa myös kesällä! "

Eihän tarvi jos iv ja kosteuseristys on kunnossa.

"mutta käytännössä oikean käyrän löytäminen kaikille keleille/vuoden ajoille, eri lattiamateriaaleille"

Kokemus opetaa. Ihan turhaa on turhilla kilowateilla sähkökattilla käyttää ja sitten supistella piirtoa. Jos ylimääräistä rahaa on ja on kivaa maksella 50% sähkönhinnasta veroja kommunisteille, niin siitä vaan.

Äänestä
  • Niin menoveden lämpötila joudutaan asettamaan sen mukaan mikä eniten tehoa tarvitseva tila. Tämä tarkoittaa sitä että johinkin toiseen tilaan se voi olla liikaa. Tällöin helpottaa jos on termostaatit jotka rajoittavat näiden tilojen ylilämmöt pois. Piirejä voidaan kuristaa kyllä käsinkin kunhan eivät mene laminaarisiksi. Ilman termareita pärjää hyvin kunhan säädöt ovat kohdallaan. Ei termarit tarkoita sitä että menoveden lämpötila asetetaan liian korkeaksi. Menovesi asetetaan sellaiseksi mitä tarvitaan, termarit ovat apuna lämpötilojen hallinnassa.

    Äänestä

  • Spetke10 kirjoitti:

    Niin menoveden lämpötila joudutaan asettamaan sen mukaan mikä eniten tehoa tarvitseva tila. Tämä tarkoittaa sitä että johinkin toiseen tilaan se voi olla liikaa. Tällöin helpottaa jos on termostaatit jotka rajoittavat näiden tilojen ylilämmöt pois. Piirejä voidaan kuristaa kyllä käsinkin kunhan eivät mene laminaarisiksi. Ilman termareita pärjää hyvin kunhan säädöt ovat kohdallaan. Ei termarit tarkoita sitä että menoveden lämpötila asetetaan liian korkeaksi. Menovesi asetetaan sellaiseksi mitä tarvitaan, termarit ovat apuna lämpötilojen hallinnassa.

    "Niin menoveden lämpötila joudutaan asettamaan sen mukaan mikä eniten tehoa tarvitseva tila"

    Ei jouduta. Kukaan ei pakota lämmitämään kosteita tiloja kuumemmalla kuin muuta taloa. Kosteissa tiloissa ei asuta, siellä lämpö voi olla muuta taloa matalampi.

    Myöskin suunnitelijat turhaan laittavat laattalattialle korkeimpia tehoja vaikka se lämpenee paremmin kuin laminaattilattia.

    Äänestä

  • 0kok kirjoitti:

    "Niin menoveden lämpötila joudutaan asettamaan sen mukaan mikä eniten tehoa tarvitseva tila"

    Ei jouduta. Kukaan ei pakota lämmitämään kosteita tiloja kuumemmalla kuin muuta taloa. Kosteissa tiloissa ei asuta, siellä lämpö voi olla muuta taloa matalampi.

    Myöskin suunnitelijat turhaan laittavat laattalattialle korkeimpia tehoja vaikka se lämpenee paremmin kuin laminaattilattia.

    Kuka haluaa käydä suihkussa huoneessa jossa on kylmä tai kylmä lattia? Pesuhuoneessa pitää olla kunnolla lämmintä ettei tartte palella. Eipähän jää lapsetkaan asumaan suihkun alle. Meillä minimissään 25pesuhuoneessa. Muualla sitten jotain 20astetta.

    Äänestä

""HUOM. pesuhuoneessa tulisi olla hieman lämpöä lattiassa myös kesällä! "

Eihän tarvi jos iv ja kosteuseristys on kunnossa."

Tarviihan. Vesi ja lämpö haihtuu/nousee ylöspäin. Vesi haihtuessaan kylmentää allaolevan ilman/pinnan. Tämän tiesivät jo beduiinit kastellessaan telttakankaan viilentämisen takia.

Jos kesällä on sisätiloissa lämmintä vaikkapa 28-30 astetta hellejakson aikana, ei viileä kaakelilattia kuiva ollenkaan päivittäisen suihkun jälkeen, vaan pysyy märkänä ympäri vuorokauden. Tähän vielä päälle pyykkien kuivatus kylppärissä, niin lattia pysyy märkänä. Jos lattiassa on pieni lämpö, niin silloin kuivaa.

Äänestä
  • Lueppa tekstisi uudestaan, niin huomaat ristiriidan ja olevasi väärässä.

    "Vesi ja lämpö haihtuu/nousee ylöspäin"

    "kaakelilattia kuiva ollenkaan päivittäisen suihkun jälkeen"

    Äänestä

Mikä ristiriita? Lattian pinta on kylmempi kuin yllä oleva ilma. Vesi ei ala haihtumaan, koska haihtuminen muodostaa lämpöä. Kuitenkin matalamman lämpötilan, kuin yläpuolella oleva ilman lämpötila.

Äänestä

Mulla käyrä 26 ja hienosäätö 2. Min 25 ja max 32. 90m2 ok talon vuosikulutus 12000kWh

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Penahoitaa kirjoitti:

Miten tehowattia pitäisi säätää ulkoilman kylmetessä? Putkari sanoi, että perusasetuksena käyrässä voisi olla 28 astetta.

Syksyllä ulkoilman ollessa 5- 15 oli käyrään lisättävä hienosäätöä pari astetta, että sai kylppärin lattian lämpimäksi, mutta nollakelillä laskin hienosäädön nollaan. Nyt ulkoilman mentyä pakkasen puolelle tehowatti puskee sisään yli 30 asteista vettä ja kämppä tietysti lämpiää turhan lämpimäksi sen myötä.

Kuuluuko tehowatista laskea käyrää alemmas kun pakastaa? Sisällä jakotukin/ termostaattien säädöt on melko pienellä ja muutenkin tarkoitus lämmittää takalla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu