palautumista normaaliin elämänrytmiin on jo ikävä!
vuoto, jota on tosiaan jatkunut tähän päivään saakka, alkoi jo elokuun 30. päivä. Oletin normaaliksi kuukautisiksi, mutta kun vuotoa oli kestänyt jo lähes kaksi viikkoa, huolestuin. kaksi peräkkäistä raskaustestiä olivatkin positiiviset, ja tulos oli ihan tosi yllätys!
Soitin omalle lääkärilleni, joka laittoi minut päivystyksen kautta ultrattavaksi äitiyspolille. Tämä oli siis 14.9. Ultran mukaan kohtu oli lähes täysin tyhjentynyt, eikä jatkotoimenpiteitä lääkärin mukaan tarvittu. sain lähinnä torut siitä, että ehkäisymme "keskeytynyt yhdyntä" ei ole kunnon ehkäisymuoto, ja reseptin ehkisyrenkaalle. Se, että olen ollut parisuhteessa jo kolmen vuoden ajan ja että raskaus ei olisi ollenkaan huono juttu, ei ilmeisesti ollut huomion arvoinen syy.
tiedustelin, voisiko kyseessä olla kohdunulkoinen raskaus, jonka lääkäri kielsi. Minulta ei myöskään otettu verikokeita, sillä lääkärin mukaan kaikki olisi ohi jo viikossa tai parissa.
vuoto vain kumminkin jatkui. soitin polille kuukauden aikana kaksi kertaa, mutta koska minulla ei ollut kipuja, sain ohjeeksi vain odotella rauhassa. hoitaja arveli, että huomattavasti lisääntynyt vuoto saattaisi olla merkki siitä,että kuukautiset ovat vihdoin alkaneet. varasimme minulle sen ainoan ajan joka heillä oli kuitenkin ikään kuin varmuuden vuoksi.
lääkärissä olin sitten eilen ultrattavana, 15.10. tämän toisen lääkärin mukaan kyseessä on ollut kohdunulkoinen raskaus, mutta hänenkään mielestä lääkkeitä tyhjennyksen avuksi ei tarvita. minulta otettiin myös verikoe, jonka mukaan ei ole tulehdusriskiä, klamydiaa ja hemoglobiinikin hyvä, yli 140.
tapahtunut kuitenkin hämmentää.olo on tosi surullinen ja tuntuu että tämän asian kanssa on ihan yksin... tuntuu ettei vuotaminen lakkaa koskaan, ja ettei se anna edes mahdollisuutta unohtaa tätä kaikkea ja jatkaa elämää siitä mihin se elokuussa jäi.
tämä jälkimmäinen lääkäri vakuutti, että vaikka kohdunulkoinen raskaus olisikin havaittu jo kuukausi sitten, hoito olisi ollut siinäkin tapauksessa seurantaa. kipuja kun ei ole. vuoto on kuitenkin aika runsasta ollut koko tämän ajan, ja tuntuu kummalliselta vain tämä loputtomalta tuntuva odottelu. en tiedä mitä hoitoa vaatisin vai voinko vaatia edes mitään.
tästä ylitse pääseminen tuntuu tällä hetkellä ihan ylivoimaiselta ajatukselta.
vuoto, jota on tosiaan jatkunut tähän päivään saakka, alkoi jo elokuun 30. päivä. Oletin normaaliksi kuukautisiksi, mutta kun vuotoa oli kestänyt jo lähes kaksi viikkoa, huolestuin. kaksi peräkkäistä raskaustestiä olivatkin positiiviset, ja tulos oli ihan tosi yllätys!
Soitin omalle lääkärilleni, joka laittoi minut päivystyksen kautta ultrattavaksi äitiyspolille. Tämä oli siis 14.9. Ultran mukaan kohtu oli lähes täysin tyhjentynyt, eikä jatkotoimenpiteitä lääkärin mukaan tarvittu. sain lähinnä torut siitä, että ehkäisymme "keskeytynyt yhdyntä" ei ole kunnon ehkäisymuoto, ja reseptin ehkisyrenkaalle. Se, että olen ollut parisuhteessa jo kolmen vuoden ajan ja että raskaus ei olisi ollenkaan huono juttu, ei ilmeisesti ollut huomion arvoinen syy.
tiedustelin, voisiko kyseessä olla kohdunulkoinen raskaus, jonka lääkäri kielsi. Minulta ei myöskään otettu verikokeita, sillä lääkärin mukaan kaikki olisi ohi jo viikossa tai parissa.
vuoto vain kumminkin jatkui. soitin polille kuukauden aikana kaksi kertaa, mutta koska minulla ei ollut kipuja, sain ohjeeksi vain odotella rauhassa. hoitaja arveli, että huomattavasti lisääntynyt vuoto saattaisi olla merkki siitä,että kuukautiset ovat vihdoin alkaneet. varasimme minulle sen ainoan ajan joka heillä oli kuitenkin ikään kuin varmuuden vuoksi.
lääkärissä olin sitten eilen ultrattavana, 15.10. tämän toisen lääkärin mukaan kyseessä on ollut kohdunulkoinen raskaus, mutta hänenkään mielestä lääkkeitä tyhjennyksen avuksi ei tarvita. minulta otettiin myös verikoe, jonka mukaan ei ole tulehdusriskiä, klamydiaa ja hemoglobiinikin hyvä, yli 140.
tapahtunut kuitenkin hämmentää.olo on tosi surullinen ja tuntuu että tämän asian kanssa on ihan yksin... tuntuu ettei vuotaminen lakkaa koskaan, ja ettei se anna edes mahdollisuutta unohtaa tätä kaikkea ja jatkaa elämää siitä mihin se elokuussa jäi.
tämä jälkimmäinen lääkäri vakuutti, että vaikka kohdunulkoinen raskaus olisikin havaittu jo kuukausi sitten, hoito olisi ollut siinäkin tapauksessa seurantaa. kipuja kun ei ole. vuoto on kuitenkin aika runsasta ollut koko tämän ajan, ja tuntuu kummalliselta vain tämä loputtomalta tuntuva odottelu. en tiedä mitä hoitoa vaatisin vai voinko vaatia edes mitään.
tästä ylitse pääseminen tuntuu tällä hetkellä ihan ylivoimaiselta ajatukselta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.