Kun sanotaan että suomenlapinkoirissa on herkkähaukkuisia ja hiljaisempia yksilöitä niin minkä ikäisenä koirasta näkee kumpaan kastiin se kuuluu? Näkyykö tuo jo hyvinkin pienenä?
Meillä 3,5kk lapinkoiranarttu joka vielä ainakin haukkuu hyvin vähän, onko toivoa että pysyykin samanlaisena? Voiko tässä iässä jo päätellä jotain haukkuherkkyydestä?
Meillä 3,5kk lapinkoiranarttu joka vielä ainakin haukkuu hyvin vähän, onko toivoa että pysyykin samanlaisena? Voiko tässä iässä jo päätellä jotain haukkuherkkyydestä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
No kyllä sen näkee heti pentuna että kommentoiko se joka asiaa haukkumalla vai muilla eleillä. Ehkä se herkkähaukkuisuus tarkoittaa sitä että koira reagoi eri asioihin helposti haukkumalla. Esim. meillä lappalainen haukkuu oikeastaan leikkiessään rajusti, komentaessaan, pelästyessään ja varoittaessaan. Periaatteessa herkkähaukkuinen, mutta ei hauku turhaan tai ajankulukseen.
Eri asia sitten, että jos koira tulee kärsimään esim. eroahdistuksesta, mikä saattaa lappalaisilla esiintyä haukkumisena herkästi tai muiden koiria ohittaessa kommentoi/vahtii/puolustaa herkästi haukkumalla. Noi asiat taas on kasvatus/koulutuskysymyksiä, joihin pitää kiinnittää huomiota jo nuoresta. Samoin turhan haukkuminen. Ja yleensä antamalla tarpeeksi tekemistä, aktivointia ja liikuntaa niin ei ainakaan turhautuminen ilmene haukkumisena.
Koiran haukkuherkkyys on suuresti kiinni asuinympäristöstä. Mitä meluisampi ympäristö, sitä hiljaisempi koirasta yleenä kasvaa.
Empä ole ajatellut sitä noin. Voi olla hyvinkin mahdollista. Me nyt asutaan maalla hiljaisuudessa, mutta porokoirani ei hirveemmin hauku, muuten kuin leikkiessä tms. Ehkä se olis hiljaisempi jos asuttais kaupungissa.. :)
Kaupungeissa asustelee nykyään kaiken rotuisia koiria aina suomenpystykorviin ja jopa kaukasianpaimenkoiriin asti, usko tai älä. Jostain ihmeestä ne vain tottuvat uskomattoman hyvin meluun ja vilskeeseen, kun pennusta asti ovat todenneet valtavan ihmismäärän keskellä, ettei ihmisistä ja äänistä olekaan mitään uhkaa.