Eli ideanani on, että saisin noin 10 ihmistä haastateltaviksi ja saisin tietoa miten syöpään sairastuneiden lapsen vanhempia tuetaan ja mitä tukea he ovat mahdollisesti saaneet, rahallista tai ei rahallista. Voit myös osoittaa kiinnostuksesi nimettömänä, eli voit toimia nimimerkin avulla jos se on sinulle helpompaa!
Lähettelen vielä kysymyksiä, joita olen itse ajatellut kysyä sinulta. Toivoisin, että lähtisitte rohkeasti mukaan. Olen aivan varma että pystyn käyttämään tietojanne siten, että ei käy mitenkään ilmi teidän henkilöllisyytenne jos te ette sitä halua!
Jos kiinnostuit ottaisitko yhteyttä minuun sähköpostitse.
Pipsa.Puro@gmail.com
tai
Pilvi.Metsapuro@seamk.fi
Lähettelen vielä kysymyksiä, joita olen itse ajatellut kysyä sinulta. Toivoisin, että lähtisitte rohkeasti mukaan. Olen aivan varma että pystyn käyttämään tietojanne siten, että ei käy mitenkään ilmi teidän henkilöllisyytenne jos te ette sitä halua!
Jos kiinnostuit ottaisitko yhteyttä minuun sähköpostitse.
Pipsa.Puro@gmail.com
tai
Pilvi.Metsapuro@seamk.fi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei Pipsa!
Todella hyvä aihe ottaa esille!
Omat kokemukseni lapsen sairastumisesta ovat jo sen verran menneisyydessä, ettei niistä ole nykypäivänä paljoakaan hyötyä. Muistan vaan sen ahdistuneisuuden ja voimattomuuden tunteen. Apua ei perheen tukemiseen juurikaan tullut. Kukaan ei tullut kysymään tarvitaanko perheen arkirutiineihin tukea.
Lapsen vaikea sairaus pysäyttää koko perheen elämän tai siltä se ainakin tuntui. Silloin olisimme kaivanneet vertaistukea ja tuki-ihmisiä ympärillemme.
Asian esille ottaminen tekee vieläkin kipeää.
Nykyään vanhemilla ja perheillä on kenties paremmat tukitoimet käytettävissä ja toivon, että etenkin sosiaaliseen tukemiseen kiinnittetäisiin erityistä huomiota.
Tällaiseen tutkimukseen kannatta osallistua!