Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vieläkö joku muistaa tämän kauniin laulun?

    Se on synkkä ja kaunis se laulu
    jota aaltonen laulelee
    kun...meren rantahan raukenee

    Isäni soitti kauniisti tätä viululla joskus 1950 luvulla. Elävä musiikki on niin vahvaa, että osaan laulaa tämän laulun melodian.
    213547
    1Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 21

    Vanhimmat

    Voisiko olla tämä sanoista päättelin....

    17. Yö meren rannalla

    [R. Raala = Berndt Sarlin, 1886-1971. Yrjö Veijola e Weilin, 1875-1930.
    Lähde Koulun laulukirja, Lauri Parviainen, WSOY, 1953, 320.]

    1. Se on synkkä ja kaunis laulu
    jota aaltonen laulelee,
    kun se tullessa illan hiljaa
    meren rantahan raukenee.
    Se kivissä itkevi, huokaa
    niin raskaasti, hiljalleen,
    kuin tuntisi ihmistuskat
    ain' lapsesta vanhukseen.

    2. Se on synkkä ja kaunis laulu
    jota aaltonen laulelee,
    kun hiljaa kuutamoyössä
    se rantahan raukenee.
    Pää painaos kiveä vastaan
    ja kuuntele uinaillen,
    kuin aallot itkee ja huokaa
    meren rantahan sortuen.

    3. Siis uinuos, uinuos yössä
    meren rannalla aatteissas!
    Älä ihmislohtua kaipaa,
    meri olkoon lohduttajas!
    Sinun vaivasi vaimeneepi,
    kun tuskias tulkitsee
    se synkkä ja kaunis laulu,
    jota aaltonen laulelee.

    Fredmanin epistola n:o 82

    [Carl Michael Bellman, 1740-1795. Fredmans Epistlar, 1790. Hvila vid denna källa. Laulussa on 6 säkeistöä. Alla 1. ja 6. säkeistöt. Lähde Fredmanin epistoloita, C.M. Bellman, Karisto, 1987, 149. Suom. Unto Kupiainen, 1957.

    Esitetty myös nimillä Luonnon helmassa ja Lähteelle istukaamme. Suom. Reino Hirviseppä ja Liisa Ryömä. Ruotsiksi Epistel nr 82, Carl Michael Bellman, Project Runeberg .]

    Aavistamattomat jäähyväiset, ilmoitettu Ulla Winbladin aamiaisella eräänä kesäpäivänä luonnon helmassa

    Pastoraali, omistettu kunink. sihteeri Leopoldtille

    Luo lähteen tähän jäämme!
    Nyt aamiaiseen ryhtykäämme;
    jo viini täyttää päämme,
    ja kurppapaisti höyryää
    Klang, tyhjät pullot, Ulla,
    pois vierii. Uutta onhan sulla.
    sen anna esiin tulla!
    Ah, henkeen vedä tuoksu tää!
    Sun ruukkus nää
    myös kuuluu tehtäväämme
    nyt tyhjentää.
    Luo lähteen tähän jäämme!
    Jo rnetsätorvi helähtää!
    Jo torvi helähtää!

    * * *

    1Äänestä

    • Juuri tämä laulukappale se oli. Kiitoksia tästä ikimuistettavan laulun sanojen linkittäjälle. Sävel soi nyt päässä vahvana, eikä se haittaa.

      1Äänestä

    sinne tuli nyt ylimääräistäkin onneksi paperia riittää ;-DD

    1Äänestä

    Niin, Stanna vid denna källa,...
    on tunnettu Bellman viisu :) Romantiikan aikakautta retkillä Hagan puistossa, viiniä ja pimpinelloja, jotka oli pikkuleipiä,..Ranskaa ehkä

    Samoin: Fjäril vingad syns på Haga,..mellan dimmor,.. osv. löytyy myös Youtubesta...1800 luvun * ranskalaisen Rosseaun termein *takaisin luontoon*

    Uääh, tulee mieleen korsetit ja puuterit ja arsenikit, pitsit sun polvisukat,silkkinauhat rosetteineen! :D
    Miehillä krusattuja rintaröyhelöitä, samettinauhalla sidotut hiukset taakse, ellei peräti peruukit, ja kalukukkarot:D

    Joopa joo!-- takaisin luontoon, niin luonnottomasti !

    1Äänestä

    • Ja Nyt Eerik kannelta soittaa. Tämän esityksen kuulin radiosta tänä kesänä.

      Siskollani oli kaunis ja kuuluva lauluääni. Salolle mahtui ääntä. Lauloi tätä usein. Myös tuota 'synkkää ja kaunista'.

      1Äänestä

    • capt. cöpenick kirjoitti:

      Ja Nyt Eerik kannelta soittaa. Tämän esityksen kuulin radiosta tänä kesänä.

      Siskollani oli kaunis ja kuuluva lauluääni. Salolle mahtui ääntä. Lauloi tätä usein. Myös tuota 'synkkää ja kaunista'.

      Muistan tämän laulun nuoruusvuosiltani, sitä lauloi vanhempani hyvin usein, pappa tosin säesti. Unohduksen lumet ovat vieneet kätköihin mikä oli Kaari ja Erik laulun nimi ja sanat- jä löytyykö tuubista.

      Muistot valtaavat mielen Kangasalla käydessäni katsoessani kirkon oven pielessä olevaa kiveä joka tihkuu ilmeisesti ruostetta. Taru kertoo se olevan peräisin Liuksialan kartanon mailta, tarina siihenkin liittyy.

      1Äänestä

    • Lorena* kirjoitti:

      Muistan tämän laulun nuoruusvuosiltani, sitä lauloi vanhempani hyvin usein, pappa tosin säesti. Unohduksen lumet ovat vieneet kätköihin mikä oli Kaari ja Erik laulun nimi ja sanat- jä löytyykö tuubista.

      Muistot valtaavat mielen Kangasalla käydessäni katsoessani kirkon oven pielessä olevaa kiveä joka tihkuu ilmeisesti ruostetta. Taru kertoo se olevan peräisin Liuksialan kartanon mailta, tarina siihenkin liittyy.

      Sanat vain löysin, en laulettuna.

      Kuningas Eerik

      [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

      1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
      Illanrusko kultii Mälariin,
      Aironloiske, torvenkaiku kierii
      Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
      Vaivu, airo, pursi, irti jää,
      Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
      Torvi, heitä työs,
      Kaiku, tyynny myös:
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
      Kirjaillulla polvellansa on,
      kultakieliin valkosormin norjin
      Hellän luo hän sävelaallokon.
      Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
      Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
      Murheiseksko tein
      Paimentyttösein?
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
      Pelko Ruskoparta herttuan?
      Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
      Hän on herra Vaasain valtikan.
      Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
      Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
      Kauan vielä on
      Aamunkoittohon.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
      Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
      Virka vain, ja kultakruunun luon sun
      Kultakutris päälle tummumaan.
      Eerik haaveiluiden prinssi on
      Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
      Tyynny, lapsen' mun,
      Niin on kruunu sun.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.
      .

      1Äänestä

    • -- .. -- kirjoitti:

      Sanat vain löysin, en laulettuna.

      Kuningas Eerik

      [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

      1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
      Illanrusko kultii Mälariin,
      Aironloiske, torvenkaiku kierii
      Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
      Vaivu, airo, pursi, irti jää,
      Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
      Torvi, heitä työs,
      Kaiku, tyynny myös:
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
      Kirjaillulla polvellansa on,
      kultakieliin valkosormin norjin
      Hellän luo hän sävelaallokon.
      Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
      Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
      Murheiseksko tein
      Paimentyttösein?
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
      Pelko Ruskoparta herttuan?
      Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
      Hän on herra Vaasain valtikan.
      Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
      Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
      Kauan vielä on
      Aamunkoittohon.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
      Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
      Virka vain, ja kultakruunun luon sun
      Kultakutris päälle tummumaan.
      Eerik haaveiluiden prinssi on
      Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
      Tyynny, lapsen' mun,
      Niin on kruunu sun.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.
      .

      273. Kuningas Eerik

      [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

      1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
      Illanrusko kultii Mälariin,
      Aironloiske, torvenkaiku kierii
      Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
      Vaivu, airo, pursi, irti jää,
      Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
      Torvi, heitä työs,
      Kaiku, tyynny myös:
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
      Kirjaillulla polvellansa on,
      kultakieliin valkosormin norjin
      Hellän luo hän sävelaallokon.
      Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
      Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
      Murheiseksko tein
      Paimentyttösein?
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
      Pelko Ruskoparta herttuan?
      Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
      Hän on herra Vaasain valtikan.
      Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
      Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
      Kauan vielä on
      Aamunkoittohon.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
      Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
      Virka vain, ja kultakruunun luon sun
      Kultakutris päälle tummumaan.
      Eerik haaveiluiden prinssi on
      Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
      Tyynny, lapsen' mun,
      Niin on kruunu sun.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      1Äänestä

    • ritvala3 kirjoitti:

      273. Kuningas Eerik

      [H. Ingelius. C. Snoilsky. Suom. Alpo Noponen, 1862-1927.]

      1. Viirit liehuin venhot vettä vierii,
      Illanrusko kultii Mälariin,
      Aironloiske, torvenkaiku kierii
      Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
      Vaivu, airo, pursi, irti jää,
      Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
      Torvi, heitä työs,
      Kaiku, tyynny myös:
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      2. Erik soittaa, seetrikannel sorjin
      Kirjaillulla polvellansa on,
      kultakieliin valkosormin norjin
      Hellän luo hän sävelaallokon.
      Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
      Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
      Murheiseksko tein
      Paimentyttösein?
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      3. Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
      Pelko Ruskoparta herttuan?
      Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
      Hän on herra Vaasain valtikan.
      Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
      Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
      Kauan vielä on
      Aamunkoittohon.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      4. Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
      Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
      Virka vain, ja kultakruunun luon sun
      Kultakutris päälle tummumaan.
      Eerik haaveiluiden prinssi on
      Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
      Tyynny, lapsen' mun,
      Niin on kruunu sun.
      Nyt Eerik kannelta soittaa.

      Äitini tätä aikoinaan lauloi.
      Tai lauloi jotakin aina.
      http://www.youtube.com/watch?v=bkgUxDB4jPg

      1Äänestä

    • Venhot liehuu. kirjoitti:

      Äitini tätä aikoinaan lauloi.
      Tai lauloi jotakin aina.
      http://www.youtube.com/watch?v=bkgUxDB4jPg

      Muistan tällaisiakin sanoja tähän ihanaan Eerik lauluun:

      'Sulle kruunun säteistään luo kuu,
      tähdet timantteina siihen heijastuu.
      Kyyneleet nyt nuo,
      kuivata mun suo
      nyt Eerik kannelta soittaa'

      Kunpa löytäisi tällaiset sanat ja vielä nuotitkin.

      Sirpa

      1Äänestä

    • Tässä tuo puuttuva säkeistö:

      Pieni venhe liukuu järven pintaa,
      veden kalvo pilvet heijastaa.
      Murhe painaa Kaarinan nyt rintaa,
      kuvat järven peiliin hajoaa.
      Sulle kruunun säteistä luo kuu,
      tähdet timantteina siinä heijastuu.
      Alla tähtivyön, Suomen suviyön
      nyt Eerik kannelta soittaa.

      1Äänestä

    • Erikin ihailija kirjoitti:

      Muistan tällaisiakin sanoja tähän ihanaan Eerik lauluun:

      'Sulle kruunun säteistään luo kuu,
      tähdet timantteina siihen heijastuu.
      Kyyneleet nyt nuo,
      kuivata mun suo
      nyt Eerik kannelta soittaa'

      Kunpa löytäisi tällaiset sanat ja vielä nuotitkin.

      Sirpa

      Hei! Laulu löytyy vanhasta Ingmanin laulukirjasta no 95, siv. 118. Myöskin kultaisesta koululaulukirjasta 1. osa.

      Äänestä

    • Anonyymi kirjoitti:

      Hei! Laulu löytyy vanhasta Ingmanin laulukirjasta no 95, siv. 118. Myöskin kultaisesta koululaulukirjasta 1. osa.

      Niin tietysti että perseettä anna.

      Äänestä

    Kiitoksia sanoista,kiitoksia linkeistä,kiitos!

    Äänestä

    Perhosesta Hagan kedoilla ei löydy suomennosta. Se kertoo kasteen raikkaista aamuista, vielä sumun viipyessä löytää perhonen mettä ja kauneutta lehahtaessaan kukasta kukkaan.

    http://www.youtube.com/watch?v=jc69urKmaqQaan.

    1Äänestä

    17. Yö meren rannalla

    [R. Raala = Berndt Sarlin, 1886-1971. Yrjö Veijola e Weilin, 1875-1930.
    Lähde Koulun laulukirja, Lauri Parviainen, WSOY, 1953, 320.]

    1. Se on synkkä ja kaunis laulu
    jota aaltonen laulelee,
    kun se tullessa illan hiljaa
    meren rantahan raukenee.
    Se kivissä itkevi, huokaa
    niin raskaasti, hiljalleen,
    kuin tuntisi ihmistuskat
    ain' lapsesta vanhukseen.

    2. Se on synkkä ja kaunis laulu
    jota aaltonen laulelee,
    kun hiljaa kuutamoyössä
    se rantahan raukenee.
    Pää painaos kiveä vastaan
    ja kuuntele uinaillen,
    kuin aallot itkee ja huokaa
    meren rantahan sortuen.

    3. Siis uinuos, uinuos yössä
    meren rannalla aatteissas!
    Älä ihmislohtua kaipaa,
    meri olkoon lohduttajas!
    Sinun vaivasi vaimeneepi,
    kun tuskias tulkitsee
    se synkkä ja kaunis laulu,
    jota aaltonen laulelee.

    Tämä oli kotonani siinä suuressa kangaskantisessa Lauri Parviaisen Laulukirjassa, josta soitin sävelmiä lapsena.
    Toisaalla oli Maa hädässä, joka myös oli siinä mm.
    Sävelet osaan laulaa edelleen.

    1Äänestä

    • Vai onko tämä "Yö meren rannalla" opittu vasta myöhemmin, en ole siitä varma, ainakin "Maa hädässä ja "Narvan Marssi" ja sit se

      Schubertin kehtolaulu

      Uinu, uinu, pieni kultahapsi,
      hiljaa laulaa äitis tuudittain;
      unten rauhan, armas lapsi,
      suokoon sulle pieni laulelmain.

      Uinu, uinu, aukee sadun ukset,
      suojaan untas höyhenkepeää,
      lapsenmieles aavistukset
      äiti yksin käsittää.

      Ja Bramsin Kehtolaulu oli siinä

      http://www.youtube.com/watch?v=X2GFoPdKlhY

      1Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    langto-d kirjoitti:

    Se on synkkä ja kaunis se laulu
    jota aaltonen laulelee
    kun...meren rantahan raukenee

    Isäni soitti kauniisti tätä viululla joskus 1950 luvulla. Elävä musiikki on niin vahvaa, että osaan laulaa tämän laulun melodian.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu