Ust-Lugan sataman vaikutukset ulottuvat epäsuorasti matkailuun

Avaan tähän uuden keskustelun, joka koskee Ust-Lugan satamaa.

Tämä oli sivujuonne eräästä tämän kevään keskustelusta, joka koski Pietarin autoklusterin syntyä. Täydennän tähän satamaa koskevia tietoja, näkymiä.

Ust-Lugan sataman synty on samantyyppinen pitkäkestoinen megahanke kuin mitä ovat aikoinaan olleet esimerkiksi Pietarin kaupungin perustaminen noin 300 vuotta sitten tai Muurmannin radan rakentaminen noin 100 vuotta sitten.

Suursatama vaikuttaa epäsuorasti myös matkailijan elämään.
Lisäksi sataman vaiheet ja tilanne on hyvä tuntea jo yleissivistyksenkin takia.

Ust-Lugan satamaprojekti aloitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. 74-vuotias Neuvostoliitto oli kuollut ja kuopattu edellisenä vuotena.
Samalla Viron itsenäistyttyä tärkeä Muugan syväsatama jäi rajan taa.

Venäjä totesi tarvitsevansa oman, suuren syväyksen sataman Itämerellä. Suurvaltana itseään pitävä maa kun ei voi - ei mitenkään voi - kuljettaa rahtiaan pysyvästi muiden maiden satamien kautta. Ikkunaa Eurooppaan oli siis välttämätöntä raottaa lisää auki.

Sopiva satamapaikka oli Ust-Lugassa, Pietarista 150 kilometriä länteen.
Sinne oli jo tsaarinaikana suunniteltu sataman rakentamista. Luonto oli muovannut merenpohjan sopivaksi, sillä jo muutaman kymmenen metrin päässä rannasta alkaa syvä vesi.

Satamaprojekti aloitettiin 1990-luvun aikana muutaman kerran aina uudestaan, mutta ilman kunnon tuloksia. Projektirahoja katosi, ja potkuja jaeltiin. Projekti heräsi kunnolla eloon vasta 1990-luvun lopussa, kun hiiliterminaalin rakentaminen alkoi.
16583
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Ust-Lugan suursatama on kasvattanut autojen vastaanottokapasiteettiaan.

Siitä tulee myös merkittävä öljysatama vuonna 2013 Koiviston (Primorsk) ja Uuraan (Vysotsk) öljysatamien rinnalle.

Satama on Laukaanlahden kaakkoiskulmassa. Sitä laajennetaan pohjoiseen rannikon suuntaisesti. Karttakuva:

http://wikimapia.org#lat=59.6999742&lon=28.4473801&z=12&l=17&m=b

Valmiit rakenteet vuonna 2012:

* raakapuu-metsäsatamaterminaali
* kivihiilisatamaterminaali
* satama-rautatieterminaali
* autosatamarautatiealue
* monikäyttöalue Jug-2
* yleistavara-alue
* raaka-ainekuljetusalue (bulkktavaralle)
* kalasatamaterminaali
* laivapalveluterminaali
* kappaletavataterminaali
* nesteterminaali
* konttisatamaterminaali
* öljyputkiterminaali Baltian putkelle; vuonna 2012 öljyä 30 miljoonaa tonnia

Rakenteilla ovat nestemaakaasu-, kaasu- ja lannoiteterminaalit.
Nämä lienevät valmiit tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Seuraavan vuosikymmenen aikana rakennettavia uusia terminaaleja ovat - esimerkiksi - metallituote-, vilja- ja laivapolttoaineterminaalit.

Äänestä
  • Tarkennus edelliseen kirjoitukseen, sen öljyputkiterminaaliin.

    Baltian putken (ns. BTC-2 –putken) kautta on tavoitteena työntää Ust-Lugasta maailmalle 13-15 miljoonaa tonnia öljyä vuoden 2012 aikana.

    Öljyterminaali vihittiin käyttöön maaliskuussa 2012.
    Toukokuussa Ust-Lugan satamassa lastattiin yhteensä 16 tankkeria.

    Öljykuljetusten lisääntyminen Ust-Lugan satamasta voi vähentää kuormitusta Koiviston (Primorskin) satamassa, jonka kapasiteetti - 75 miljoonaa tonnia
    vuodessa - on jo äärirajoillaan.

    Vedomosti 5.5.2012.

    Äänestä

  • No mutta tuossakin on kiva lista siitä kaikesta mihin Ukrainan kannattaa tähdätä!

    Äänestä

Parhaillaan rakennetaan myös uutta, suoraa tieyhteyttä Ust-Lugan ja Novgorodin välille, mikä lyhentää rekkojen matkaa sataman ja Moskovan välillä 140 kilometriä.

Tällä hetkellä kuljetusreitit kiertävät Pietarin kehäteiden kautta Moskovan valtatielle.

Uuden Ust-luga - Novgorod -moottoritien rakentamisen yhteydessä uusia eritasoliittymiä tulee risteävien teiden yhteyteen ja samalla tärkeimpiä yhdysteitä uudelta tieltä eri suuntiin parannetaan.

Äänestä

Venäjän uuden suursataman – Ust-Lugan – vaikutukset ulottuvat jo Suomeen.

Esimerkiksi autoja kuljetettiin alkuvuonna 2012 Suomen kautta Venäjälle puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Syynä jyrkkään pudotukseen on nimenomaan se, että Ust-Lugan satama nappasi ison osan transitokuljetuksista ja muusta tavaraliikenteestä.
Etelä-Suomen rekkaralli on silminnähden vähentynyt.

Ohi on muutaman vuoden takainen vaihe, jolloin Suomen kautta Venäjälle vietiin jopa miljoona uutta autoa vuodessa. Erityiset autonkuljetusrekat jyräsivät satamien ja rajanylityspaikkojen väliä. Kuljetusreittien varrella asuneet kyläläiset järjestivät mielenosoituksia. Rekkajonot olivat kymmeniä kilometrejä. Tienvarret roskaantuivat. Rekkaparkkeja rakennettiin. Mielipidekirjoitukset sinkoilivat.

Nuo ajat eivät teillemme koskaan enää palaa. Se oli ohimenevä ilmiö, kun autojen kysyntä Venäjällä kasvoi voimakkaasti ja ainoat kilpailukykyiset satamat ja tieurat olivat silloin Suomessa. Liikenneruuhkiahan siitä syntyi.

Äänestä

Suursatama lisää myös öljyturman riskiä Suomenlahdella, koska liikenteen lisääntyessä myös onnettomuusriski kasvaa.

Esimerkiksi vilkas ristikkäinen liikenne Helsingin ja Tallinnan välisellä merialueella on silmiinpistävää. Lisäksi sumut ja talviaikana jäärännit voivat aiheuttaa tiukkoja kohtaamistilanteita.

Ust-Luga tuo Suomenlahdelle 3-4 säiliöalusta lisää per päivä eli yli 1000 öljytankkeria vuodessa. Myös muu tavaraliikenne kasvaa.

Tässä on linkki reaaliaikaiseen laivaportaaliin:

http://marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx

Kartalta voi nähdä, mikä laiva menee missäkin ja millä nopeudella.
Tankkerit näkyvät kartalla punaisina symboleina, matkustaja-alukset sinisinä, jne.

Yksittäistä laivaa koskevat tiedot saat esiin, kun viet kursorin laivaa osoittavan symbolin päälle ja odotat sekunnin-pari.

Klikkaamalla symbolia ponnahtaa esiin kuva laivasta ja tarkempia tietoja.

Monet öljytankkerit ovat brittiläisiä tai kuuluvat Brittiläisen kansainyhteisön tankkerilaivastoon. Kuljetusreitti Britanniaan ja Eurooppaan onkin lyhyt.
Paljon lyhyempi kuin esimerkiksi reitit Persianlahdelta tai Guinean lahdelta, missä merirosvot saattavat häiritä öljykuljetuksiakin.

Venäjän öljyviennistä Itämeren osuus on 40 prosenttia, joten Itämeri on Venäjälle erityisen tärkeä ikkuna Eurooppaan.

Äänestä

Ust-Lugan sataman läheisyyteen nousee kokonaan uusi kaupunki satamassa työskenteleville ja heidän perheilleen.

Kaupungissa on määrä asua 34 000 ihmistä vuoteen 2025 mennessä.

Se on silloin suurin piirtein samankokoinen kuin on Kostamus (nykyisin 28 000 asukasta), joka on suomalaisten vuosina 1977-85 rakentama kaupunki rautakaivoksen ja vuoriteollisuuskombinaatin työntekijöille.

Äänestä

Ukrainan on viime yönä iskenyt venäjän kaasukuljetusten hermokeskukseen eli Novotekin terminaaliin Laukaansuussa.

Hyvää itsenäispäivää Ukraina!

Äänestä
  • Hyvä ja euroopa senkuin aseistautuu uusiin venäjän hyökkäyksiin:
    - uusin täsmä jytkyin risteilyohjuksin millä venäjän toiminta pätkitään, jotta siellä nälkäkuolemat oottaa

    EIKÖHÄN SITTEN VIIMEISTÄÄN TAJUA MITÄ OVAT

    Äänestä

  • Mitäs venäjä muutenkaan tuolla satamalla tekisi, nämä jotka vain ihmisten tappamisista luulevat taivaan valloittavan

    JOO JOTTA MUUREJA VENÄJÄN YMPÄRILLE PISTETÄÄN eläkööt nämä omissa mehuissaan

    Äänestä

  • Korjaus: Ust-Lugassa.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Korjaus: Ust-Lugassa.

    Korjauksen korjaus: Laukaansuussa.

    Äänestä

Asia ei ole matkailua.

Äänestä
  • Ei niin
    - Putinilta henkilökohtainen kosto suomalaiselle jättiyhtiölle
    Fortumin tytäryhtiön osakekanta päätyi Venäjän valtion haltuun.

    Ei ole venäjän voittanutta hyökkäyksissä normaali elämää kohtaan

    MUTTA MUTTA
    - BBC: Venäjä rekrytoi 18–22-vuotiaita naisia Etelä-Afrikassa, hallitus huolissaan
    Työohjelmaa on markkinoitu 18–22-vuotiaille naisille, ja on epäselvää, mitä nuoret naiset tekisivät.
    -

    Äänestä

Entä Primorskin eli oikealta nimeltään Koiviston sataman vaikutukset?

Äänestä

En ole näillä näkymin risteilemässä sen enempää Ust-Lugaan kuin Primorskiinkaan.

Tallinna ja Tukholma ovat paljon mielenkiintoisempia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ust-Lugan satama kirjoitti:

Avaan tähän uuden keskustelun, joka koskee Ust-Lugan satamaa.

Tämä oli sivujuonne eräästä tämän kevään keskustelusta, joka koski Pietarin autoklusterin syntyä. Täydennän tähän satamaa koskevia tietoja, näkymiä.

Ust-Lugan sataman synty on samantyyppinen pitkäkestoinen megahanke kuin mitä ovat aikoinaan olleet esimerkiksi Pietarin kaupungin perustaminen noin 300 vuotta sitten tai Muurmannin radan rakentaminen noin 100 vuotta sitten.

Suursatama vaikuttaa epäsuorasti myös matkailijan elämään.
Lisäksi sataman vaiheet ja tilanne on hyvä tuntea jo yleissivistyksenkin takia.

Ust-Lugan satamaprojekti aloitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. 74-vuotias Neuvostoliitto oli kuollut ja kuopattu edellisenä vuotena.
Samalla Viron itsenäistyttyä tärkeä Muugan syväsatama jäi rajan taa.

Venäjä totesi tarvitsevansa oman, suuren syväyksen sataman Itämerellä. Suurvaltana itseään pitävä maa kun ei voi - ei mitenkään voi - kuljettaa rahtiaan pysyvästi muiden maiden satamien kautta. Ikkunaa Eurooppaan oli siis välttämätöntä raottaa lisää auki.

Sopiva satamapaikka oli Ust-Lugassa, Pietarista 150 kilometriä länteen.
Sinne oli jo tsaarinaikana suunniteltu sataman rakentamista. Luonto oli muovannut merenpohjan sopivaksi, sillä jo muutaman kymmenen metrin päässä rannasta alkaa syvä vesi.

Satamaprojekti aloitettiin 1990-luvun aikana muutaman kerran aina uudestaan, mutta ilman kunnon tuloksia. Projektirahoja katosi, ja potkuja jaeltiin. Projekti heräsi kunnolla eloon vasta 1990-luvun lopussa, kun hiiliterminaalin rakentaminen alkoi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu