Tilanne on tämä:
Seurustelin jo kauan aikaa sitten erään miehen kanssa. Suhde kesti lähes vuoden. Hän tuli elämääni kriittisellä hetkellä, jolloin olin vajoamassa aivan pohjalle. Puolet ajasta meni lähes täydellisesti, ja olin täysin rakastunut. Käytös muuttui jossain vaiheessa, myöhemmin eräs ammatti-ihminen sanoi kerrottuani eräästä tapahtumasta, että kyseessä oli ollut pahoinpitely.
Mies joi ja käyttäytyi törkeästi, painosti seksiin ja käytti siihen välillä koviakin otteita saadakseen haluamansa. Sain monesti kuulla, että vikaa oli milloin missäkin – muttei hänessä.
Ero tuli aikanaan, hänen aloitteestaan (hyvä niin, sillä olin jälleen aivan lopussa, nöyryytetty ja häpeissäni… oli tarkoitus muuttaa yhteen jne).
Ja ongelma on:
En pääse hänestä yli. Minulla on ollut muutama vakavampikin suhde hänen jälkeensä, mutta silti hän on ajatuksissani päivittäin. Hän opetti paljon hyvää elämästä, kuitenkin, vaikka sainkin välillä pelätä ja hävetä enemmän kuin koskaan aiemmin. Muutaman kerran olen vain illalla purskahtanut itkuun ikävästä, viimeksi muutama kuukausi sitten. Nykyään näen painajaisia hänen tekemisistään ja vastaan tullessa tulee raivon/pelon aalto, joka jatkuu usean tunnin.
Mitä tämä on, pitkän ajan jälkeen hän pyörii yhä mielessäni, vaikka minulla on jo uusi mies, jonka kanssa elämä on vaikuttanut rauhalliselta ja mukavalta? Tavallaan on ikävä, mutta en koskaan halua palata siihen ja painajaiset vaivaavat viikottain? Eikä kukaan tiedä tästä tunteesta, hävettäisi kertoa kenellekään…
Seurustelin jo kauan aikaa sitten erään miehen kanssa. Suhde kesti lähes vuoden. Hän tuli elämääni kriittisellä hetkellä, jolloin olin vajoamassa aivan pohjalle. Puolet ajasta meni lähes täydellisesti, ja olin täysin rakastunut. Käytös muuttui jossain vaiheessa, myöhemmin eräs ammatti-ihminen sanoi kerrottuani eräästä tapahtumasta, että kyseessä oli ollut pahoinpitely.
Mies joi ja käyttäytyi törkeästi, painosti seksiin ja käytti siihen välillä koviakin otteita saadakseen haluamansa. Sain monesti kuulla, että vikaa oli milloin missäkin – muttei hänessä.
Ero tuli aikanaan, hänen aloitteestaan (hyvä niin, sillä olin jälleen aivan lopussa, nöyryytetty ja häpeissäni… oli tarkoitus muuttaa yhteen jne).
Ja ongelma on:
En pääse hänestä yli. Minulla on ollut muutama vakavampikin suhde hänen jälkeensä, mutta silti hän on ajatuksissani päivittäin. Hän opetti paljon hyvää elämästä, kuitenkin, vaikka sainkin välillä pelätä ja hävetä enemmän kuin koskaan aiemmin. Muutaman kerran olen vain illalla purskahtanut itkuun ikävästä, viimeksi muutama kuukausi sitten. Nykyään näen painajaisia hänen tekemisistään ja vastaan tullessa tulee raivon/pelon aalto, joka jatkuu usean tunnin.
Mitä tämä on, pitkän ajan jälkeen hän pyörii yhä mielessäni, vaikka minulla on jo uusi mies, jonka kanssa elämä on vaikuttanut rauhalliselta ja mukavalta? Tavallaan on ikävä, mutta en koskaan halua palata siihen ja painajaiset vaivaavat viikottain? Eikä kukaan tiedä tästä tunteesta, hävettäisi kertoa kenellekään…
Vastaukset 7
Vanhimmat
vai niin
voisiko tunteesi olla (ensi)rakkaus..? voimia sinulle!
Hieman vaikeaa ottaa tosissaan 22 vuotiaan tilitystä aikoja sitten päättyneestä suhteesta ja siitä kun hänellä on muutama vakavampikin ehtinyt olemaan sen jälkeen... Jos tuo 90 on siis syntymävuotesi.
tapaamasi mies oli narsisti.sellainen osaa syöksyä ihmisen sisimpään,niin ettei toinen älyäkkään. hän tekee itsestään niin tarvittavan,huolehtivan,että luulet teidän täydentävän toisianne rakkaudella.
etsi itsellesi toinen rakkaudenkohde! unohda entinen,jos vielä et ole arpia täynnä.
Mulla on kans yhtä ja toista sikaa jatkuva ikävä. Pitää ainakin päästä vähän kostoksi rassaamaan niitä.
En huoli enää yhtään sikaa elämääni. En todellakaan tarvitse niitä. Olen jo perillä.
pahoinpitelijää ei pitäisi ikävöidä, mutta tiedän tunteen. kuulostaa mun tarinalta, oon kyllä sua reilusti vanhempi. seksi oli enemmän hänelle hyvää kun minulle, enempi pakotettiin kun annettii vastineeksi nautintoa ja hellyyttä.
silti, ikävöin. monesti olen pyytänyt häntä lopettamaa yhteydenpidon, olen pettynyt liian useasti jo. silti tunnen vetoa tätä sikamiestä kohtaan. heikkoina päivinä saatan vastata viestiin...
olen vain yksi "rivihuorista" veikkaisin... hän haluaisi korjata käyttäytyistään. voipi olla että oikeasti haluisi, mutta uskon enemminkin että hän haluaa vaan sen hetken kunnes heittää taas menemään. tilanne on turhauttava.
Ehkä kaipaat jännitystä elämääsi "mukavaan ja rauhalliseen" mutta tosiaan muistat myös itse, ettet halua painajaisia, onko se sen arvoista?
Koita nauttia siitä turvallisesta tunteesta jonka saat toiselta,tietysti jos tahdot vaihtelua niin uutta matoa koukkuun. Menneisyys on meillä kaikilla, koita jättää se taaksesi äläkä sorru sikaan.