Elääkö Panssariprikaatin komentaja (-82) eversti Aaltonen vielä?
Prikaatin komentaja
intissäjoskus
564678
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
En tiedä.
En tiedä minäkään
en tiiä, jaa-aa :D
Eli ainakin v. 82
Entä tuhannen mulkun Maija.
Oli kuulemma saanut mulkkua enemmän kuin varusmiehet syöny makkaraa.
Oli Parolan Kasarmilla ruokalassa töissä,jos joku muistaa 70 luvulla.
Joo kokeiltu on. Vuonna 80. Oli hyvä. Ilmeisesti kokemusta oli.
On nähty Parolannummen uuden sotkun rakennustyömaalla. Osti järettömästi munkkeja ja sitä keltaista sokerilientä ( vuonna 87). Oli jotensakin levottoman oloinen jo tuolloin. Valtahan oli jo vaihtunut ja hyvä niin. Eilen oli nähty sokerisella naamallaan Phuketissa ladyboina. Persaukisena ja rumana, painotan persaukista... Toivotaan että "meillä ei surra, iske ja murra"-iskulause pätee tuon suurmiehen anaalireissuilla ympäri aasiaa, Loputonta tuskaa kokeneen miehen, hamaan kunniakkaan loppuun saakka sitä samaa paskaa siis... Elämä on :-)
Ja oli kuulemma raskaanakin jossain vaiheessa isä ehdokkaaksi epäili joko pioneerikomppaniaa tai tykistöä .
Mun eno oli PsPr:ssä samaa aikaan Lasse Virenin kanssa ja Vireeni oli juossut cooperin testissä 4500 metriä joka on vieläkin cooperin testin ennätys Suomen armeijassa.
Miten pitkän matkan Lasse Virén tarkkaan ottaen juoksi Cooperin testissä? Minä vuonna?
Mun eno ei käynyt armeijaa ollenkaan, kun siltä puuttui vasen jalka. Coopperissa se loikki 500 metriä.
Ei jalan puuttuminen estä isänmaallisen ihmisen armeijan käymistä.
Minun enoni oli talidomidi ja yleni jalkaväen kenraaliksi.
Joku kessunretku sohinut usvaa putkeen....
Ruokalan esimiehenä oli myös muistaakseni pantsupekka tai jotai sinnepäin nimeltään,oli ampunut pistoolilla ruokalan kattoon kai suutuspäissään.
Se ampui ruokalan kattoon kun ei ruokalaan tullut muuten hiljaista. Oli alunperin luutnantti, mutta tapauksen johdosta se alennettiin ylikersantiksi. Kaverin isä oli ollut maalarina varuskunnassa siihen aikaan ja se oli paikannut ruokalan katosta luodin jäljet.
pantsu pekka ei ole ollut luutnantti oikealta nimeltään pekka jokinen
pantsu pekka ei ole ollut luutnantti ylivääpeli pekka jokinen aikaa kuollut
huu haa juttua pantsu pekka ei ole ollut luutnantti
Elää se Aaltonen jos ei ole kuollu. Vieläks siellä Parolassa on komppanian päällikkönä jätkä jonka nimi oli kuulemma Huorala.
Huolrala joutui pois kun prlikkaaltin komentaja tosin väliaikainen sellainen Majurli Pärlssinen ei saanut suorlittaa orlaali sexiä huorlalan kanssa ja tästä herlmostui niin että määrläsi sen esikunta tehtäviin jonnekkin itä-karljalan varluskuntaa.
Varusvarastolla oli yksi vääpeli, joka oli ikuisessa ylennyskiellossa. Pyöräsulkeisissa se oli pistänyt varusmiehet kiipeämääm polkupyörien kanssa pyörävajan katolle. Yksi varusmies oli pudonnut vajan katolta ja katkaissut kätensä. Varusmiehen isä oli korkea-arvoinen upseeri pääesikunnassa ja tämä oli järjestänyt vääpelin ylennyskieltoon ja varusmiekoulutustehtävistä pois.
nää on semmosia juttuja vailla todellisuus pohjaa
Nuo arlmeijan polkupyörlä marlssit muistaavat varlmaan jokainen joka niihin joutui osallistumaan .Minulta kiellettiin ne kun parlolasta fillarloitiin hätilän ja voitteko kuvitella niin kaksi pyölrää sälrkyi allani samalla rlerissulla no olihan mulla silloin elo painoa 130 kg.
Nykyisin tuo arlmeijan kurli on melko löysää ilta vapaille pääsevät kai silloin kun varlusmies haluaa toista se oli ennen silloin täytyi osata kaikki arlvomeerlkit tai ainakin kaikki korlprlaarin ja majurlin väliltä
Nykyään pääsee lomalle joka viikonloppu ja iltavapaita on lähes joka ilta. Ennen pääsi ekalle lomalle vasta valan jälkeen ja viikonloppulomia oli joka kolmas viikonloppu. Iltavapaa oli vain keskiviikkona jos ei sattunut mitään leiriä olemaan silloin.
H:tti iten olin heti alkuunsa kineksessä viis viikkoo.
Piti kyllä päästä aiemmin, mutta laittovat eristyksiin koko kämpän.
Jääny miäleen.
Siin menikin sitten alkasaikaa, eikä kerinny aivan kauheesti mettässä
rämpii; oli muuten pirun kylmä talvi silloin. Ei tietookaan kunnon
kamppeista.
Olin Upparissa eli Upinniemessa, josta jatkoin Pansioon Turun kupeeseen.
Laivastossa ei juurikaan mettäkamoja tarvinnu.
70 luvulla minulla ainakin lomat meni 3 auki 1 kiinni kuukaudessa
kaikki illat vapaita kello 21 asti jollei iskenyt vartio tai päivystys.
sotkuun pääsi heti seuraavana päivänä kun tuli armeijaan.
Ruokalassa tuli käytyä kun huvitti,yleensä suoraan sotkuun
jos meni ruokalaan niin meni etu tai jälkiruokailuun pääsi kapiaisten pyödästä syömään.
taistelukoulutusta oli noin 40 tuntia koko aikana,yleensä teoriiaa joka päivä
kuullokkeet päässä titailemassa.
Osa lomista oli ennen ns. "kusilomia" eli loma alkoi vasta lauantaina 17.00 ja päättyi jo sunnuntaina 22.00. Pitkämatkalaisten ei kannattanut edes lähteä kotona käymään, viettivät lomansa "lomatuvassa". Näin siis 90-luvun alussa.
Tuli kirjoitusvirhe, loma päättyi 24.00.
Täytys kyl nostaa vahinkonkorvaus vaade,meni monta impee sivu suu noin lyhyen loman takia.
Vieläkö ne nykyään uittaa vaunuja Lehijärvessä siinä kivilaiturin kupeessa?
Eihän lehijärlvessä ole enään aikoihin saanut panssarlivaunuja uittaa
Arvon herra korpraalilla taitaa olla pahemman sortin r-vika, kun kirjoitukseenkin näyttää päätyvän. R-vika oli kapiaisten keskuudessakin aika yleinen piirre.
Mitä sitten ? Olmmehan kaikki tasa arlvoisia vikoinemme ja RL vika nyt on melko pieni kun verltaa että toisilla on päihde onkelmia ym muita
Siihenaikaan kun olin Parolassa,oli siellä kapiaisia putkassa juopumuksen takia.
Ne oli kovia ryyppy pukareita.
Onko parolassa nyt ollut vähäänaikaan vale kapiaisia?
Rekkuväijyssä ammusvarastolla lentokenttä aukion takana,oli mukava mennä
vihaisia koiria herätteleen.
Ne koirlat oli tosi vihasia .Itse en siellä väijyny ja se vähän harlmitti kun en päässyt niitä härlnaamään.
Moni 70-80-luviulla palvellut muistaa varmaan Panssari-Masin. Siinä oli aika kapiainen.
Hän oli oikein Hirlmujen hirlmu
Naisena kiinnostaa, eikö varusmiehille jäänyt positiivista muistikuvaa isällisestä. rehdistä herrasmieskouluttajasta, isähahmiosta. Monet pojat olivat sotaorpoina isää vailla kasvaneina vielä 1960-luvulla Kai sellaisiakin oli!
Miehenä kiinnostaa, että montako kertaa sua rynkytettiin varusmiesaikana? Kuinka kovat jyrsimisorgiat järjestitte korohoron tupa 1:ssa?
kyl sotmestari kähmä oli mies paikallaan .ja ylikessu vaskuu kans.
Sotmestari (siihen aikaan ylivääpeli) Kähmä vaikutti siihen että 2/1977 allekirjoittaneesta tuli ensimmäisen jaon kessu (lopulta saapumiserästä 2/3 ylennettin). Ylivääpeli oli hiukan äkkiväärä mutta ehdottoman reilu kouluttaja. Ylik. Vaskuu alkoi sinuttelemaan kun jollain leirillä kerroin että autoin hänet aikanaan Virtain Hiekkarannan linja autosta ulos kun (silloin siviili) herra oli hiukan liikuttuneessa tilassa. Kuten monet meistä samassa linjurissa. Nyt 45 vuotta myöhemmin skoolaan molemmille.
PANSSARI MASA ei ole enään keskuudessamme, hieno mies ja varusmies aikanamme arvostimme häntä paljon.
Mulla oli sivarissa esimiehenä yks Jomppa. Sekin oli homo.
HINAAJA JOMPPA ei ole enää keskuudessamme. Menehtyi AIDS:iin jo 80-luvulla. Arvostimme häntää paljon.
Minäkin muistan HINAAJA JOMPAN. Oli virtuoosi pelaamaan jassoa Esson baarissa 70-luvun puolivälissä.
HINAAJA JOMPASSA oli munaa!!!!!
JOMPPA oli oikea JOMPPIEN JOMPPA.
Kapiaisten keskuudessa sanottiin punaposki-Aaltoseksi!v-82.
Jep, päävartion edessä näin Aaltosen kitarisat -82 30cm. päästä, kun huusi kuin hinaaja. Auk-kessu-83 Nokialta.
kotiduin hämjp vuonna 81 syyskuussa .passini ojensi silloinen komppanian vääpeli kuivalalti .passin on allekirjoittanut kapteeni knaapila.niistä ajoista paljon -t hämjp 2
En tiedä, mutta mahtaaks Koskisen Maffe olla vielä elävien kirjoissa ?
On elossa. Asuu ilmeisesti Hml:ssa, kauppareissullani nähnyt useamman kerran.
En tiedä, olin pstkssa 90 alkupuoliskolla. Prikaatin komentaja oli J.Jokisalo ja Pstn Kapu P.Posti, vallan hieno mies.