Alkakaapa pikku hiljaa ynnäillä, mitä kaikkea Kuusankoski on viimeisten 10 vuoden aikana menettänyt. Noin tuhat suurteollisuuden työpaikkaa on lähtenyt paikkakunnalta tai paremminkin lopetettu.
Kuntaliitoksen jälkimainingeissa lähtee kunnallisia työpaikkoja satoja, mikäli pikku-Kouvolan entisten virkahenkilöiden suunnitelmat toteutuvat.
Kuntaliitosta ei voida purkaa. Kuntaliitoksen purku ei olisi demarien eikä kokoomuksen valtakunnallisen politiikan mukaista, koska edelleen pyritään entistä suurempiin kuntakokoihin.
Kuusankoskelaisten kunnallisten päättäjien ja kaupungin viranhaltijoiden tulee terävöittää ja yhtenäistää myös paikallista edunvalvontaa.
Nykyisen Kymijoen kaupungin ylin virkamiesjohto kannattaa ja myös määrätietoisesti ajaa palvelujen keskittämistä pikku-Kouvolaan muiden kaupunginosien kustannuksella.
Kuntaliitoksen jälkimainingeissa lähtee kunnallisia työpaikkoja satoja, mikäli pikku-Kouvolan entisten virkahenkilöiden suunnitelmat toteutuvat.
Kuntaliitosta ei voida purkaa. Kuntaliitoksen purku ei olisi demarien eikä kokoomuksen valtakunnallisen politiikan mukaista, koska edelleen pyritään entistä suurempiin kuntakokoihin.
Kuusankoskelaisten kunnallisten päättäjien ja kaupungin viranhaltijoiden tulee terävöittää ja yhtenäistää myös paikallista edunvalvontaa.
Nykyisen Kymijoen kaupungin ylin virkamiesjohto kannattaa ja myös määrätietoisesti ajaa palvelujen keskittämistä pikku-Kouvolaan muiden kaupunginosien kustannuksella.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Anssi Tähtinen ja Aimo Rautiainen yrittävät pelastaa sen, mikä pelastettavissa vielä on. Kiitokset heille.
Aikoinaan kuntaliitosta ajettiin samalla tavalla kuin nyt Ratamoa suonsilmään eli kuin käärmettä pyssyyn keinoista välittämättä.
Muistuuko mieleen, ketkä olivat Kuusankosken puuhamiehiä ja -naisia? Kyllä useimmat sen muistavat vielä, vaikka niistä päivistä on kulunut nelisen vuotta.
Oliko rakennusneuvos tuolloin yksi päällepäsmäreistä? Taisi olla - omat bisnekset mielessä. Että silleen.
Mitä tähän sanoisi Härski Hartikainen?
Härski olisi ylpeä näistä puuhamiehistä ja -naisista. Uuno Turhapurolle he eivät kuitenkaan pärjäisi.
Kuntauudistus oli törkeä retkutus. Vielä nuo vikapäät kehuu että ainoa keino säilyttää palvelut vaikka lähes kaikki on sivukyliltä karsittu.
Ratamo oli toinen nollasuorite. Eräät ahneet ajaa omia bisneksiä keinoja kaihtamatta. Koko sairaalahankeen saisi unohtaa. Eihän täällä ole lääkäreitä, hoitajia, kelakin pelaa netissä,ettei vanhukset tule häiritseen. Apteekeja on karsittu
sinne mennään taksilla. jos terveys myöten antaa.
Uskomatonta, kuulemma saadaan lääkärit kun uhrataan reilu 100 miljoonaa rakenteisiin. Hahahaa. Möki könöttää tyhjänä,lääkärit toimii itsenäisinä pienissä toimipisteissä. Oliko muita perusteita. Heittäkää vehkalahden pojalle 20 millii ja käskekää hell...
olla tollo jos ei tajua.
terkkareissa ei hanki kukaan lääkäri juurikaan mitään ja yksityispuolella saa kunnalta hoitajaksi itseään tituleeraava 180,000 vuodessa ni joku mättää ihan saakelisti tässä systeemissä.
epäonnistunut systeemi että yleensä saivat perustaa noita yksityispuolen vastaanottoja joka nurkalle.
nyt uumoillaan vielä joku suonsilmäke että saadaan kumiveneitä kaupaksi sairaalan käytäville.ne entiset putkihäkkyrät tosin karmeita giljotiineja.vesisängyt pelaa ja ovat mukavia niissä kahdenhengen huoneissa sitte.
kelluvaa uutta vuotta vaan kaikille puusilmille.
Ai siis taas uusi sairaalaketju :D Eikö ota tuulta alle tämä juttu? Milsi haluat että Kuusaa kaatuu koko pohjoiskymenlaakson mukana? Etkö näe lyhyttä munaasi pidemmälle?
Kokoomuksen Pasi Helander ennusti Kouvolan Sanomissa, että erikoissairaanhoito siirtyy kokonaisuudessaan Kotkan keskussairaalaan ja Kouvolaan jää vain oma perusterveydenhuolto. Eikö tuolloin kannattaisi peruskorjata Marjoniemen pääterveysasema ja rakentaa viereen uudisrakennus. Tuolloin kustannukset jäisivät ehkä 30 miljoonaan euroon.
Kouvola joutuu joka tapauksessa osallistumaan Kotkan keskussairaalan peruskorjaukseen ja laajennukseen noin 60 miljoonalla eurolla.
Kotkaan on Kouvolan kaupunki joka tapauksessa sijoittamassa noin 60 miljoonaa euroa keskussairaalan peruskorjaukseen vuosina 2013 ja 2014. Tämän jälkeen katsotaan, onko enää varaa rakentaa Ratamo-keskusta. Näin on asiat sovittu.
Liittykää Päijät-Hämeeseen ja Lahteen, siinehän se Iittikin pyrkii maksattamaan Lahden seudun kunnilla kulujaan ja velkojaan. Sinne vain jos oma maakunta ja vastuullinen aluepolitiikka ei kiinnosta. Suomalainen kuntapolitiikka näyttää nykyään olevan huutoäänestystä ja moukkamaisuutta ainakin tuo Iitin linjaus oli sitä.
Kymijoen kaupungilla on vielä mahdollisuus kun ei olla vielä synnytystuskia pitemmällä.
Koulujen, kirjastojen, vanhusten palveluyksiköiden ja terveyspalvelujen palveluverkkojen karsimiset tulevat uuden Kouvolan kaupunginhallituksen ja -valtuuston listoille lähipäivinä. Pystyvätkö Kuusankoskelta valitut luottamushenkilöt torjumaan uuden Kouvolan virkakoneiston aikeet karsia Kuusankosken kaupunginosan palveluja kovalla kädellä?
Ennen kuntaliitosta vallinut luottamus pikku-Kouvolan päättäjiin ja virkamiehiin on karissut. Ihmeellistä on myös se, että entinen Kuusankosken kaupunginjohtaja, joka kuusankoskelaisten luottamushenkilöiden merkittävällä tuella tuli valituksi uuden Kouvolan kaupunginjohtajaksi, on myötävaikuttamassa Kuusankosken kaupunginosan palvelujen alasajoon.
Seuraavat kuntavaalit näyttävät, mihin suuntaan uuden Kymijoen kaupungin kehitys suuntautuu. Mennäänkö entistä enemmän keskittämisen suuntaan vai aletaanko kehittää kaupunkia kokonaisvaltaisesti.
Kouvolan kaupunkisuunnittelu on vielä hakusessa. Askarrellaan palveluverkkojen kanssa, mutta unohdetaan kaupungin kokonaisvaltainen suunnittelu. Kuntarakennetyöryhmä selvittää kokonaisvaltaisen kaupunkisuunnittelun lähtökohtia parhaillaan.
Kouvolan väkiluku on laskenut kolmen ensimmäisen vuoden aikana noin 1.000 hengellä. Tämä ehkä kertoo siitä, että käytössä ollut poukkoileva karsintaan ja keskittämiseen suuntautunut strategia on ollut väärää politiikkaa.