Aiemmin käynnistyslataajan sai haettua päätteeltä ubuntusta
(tässä on käytetty Minttiä, koska mokkula ei aina toimi ubuntussa ja linkkiyhteys on välttämätön).
Nyt näin ei voi enää tehdä. Ubuntu tai mikä tahansa linux-versio on yhä enemmän pakko olla koneella, jos aikoo Windowsinkaan käynnistää, koska linux riistää aina ns. käynnistyslataajan Windowsilta ja jos linux poistetaan, eipä käynnisty Winukkakaan!
http://www.aijaa.com/v.php?i=006758966086.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=007038966087.jpg
Kannattaa siis miettiä kaksi kertaa, lataako ubuntunsa pysyvästi kiintolevylle vai Windowsin sisälle, josta se on toki helppo poistaa.
Myöskään EasyBCD 2,1 Windowsin käynnistyslataaja ei toiminut tässä tapauksessa. Se asennetaan Windowsin puolella ennen ubuntun poistamista.
Joka tapauksessa kiintolevy ei starttaa nyt ensinkään.
(tässä on käytetty Minttiä, koska mokkula ei aina toimi ubuntussa ja linkkiyhteys on välttämätön).
Nyt näin ei voi enää tehdä. Ubuntu tai mikä tahansa linux-versio on yhä enemmän pakko olla koneella, jos aikoo Windowsinkaan käynnistää, koska linux riistää aina ns. käynnistyslataajan Windowsilta ja jos linux poistetaan, eipä käynnisty Winukkakaan!
http://www.aijaa.com/v.php?i=006758966086.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=007038966087.jpg
Kannattaa siis miettiä kaksi kertaa, lataako ubuntunsa pysyvästi kiintolevylle vai Windowsin sisälle, josta se on toki helppo poistaa.
Myöskään EasyBCD 2,1 Windowsin käynnistyslataaja ei toiminut tässä tapauksessa. Se asennetaan Windowsin puolella ennen ubuntun poistamista.
Joka tapauksessa kiintolevy ei starttaa nyt ensinkään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
>Joka tapauksessa kiintolevy ei starttaa nyt ensinkään. <
Ei sen kiintolevyn tarvitse tartakaan.
Ubuntun poistettua voi käynnistää windowsin recovery consoleen ja kirjoittaa komento: fdisk /mbr
Super Grup ohjelman poltto cd: lle ja käynnitys sillä ja valitaan valikosta Windows mbr Windows niin se palauttaa vinukan käynnistys lataajan, tämä pitää tehdä ennen Linuxin poistoa ja sitten vinukan kautta poistetaan linuxin tekemät osiot ON HELPPO.
Miten se löydetään? Linkkejä löytyi, mutta mikä lie se oikea?
Löytyi sieltä joku super grub. Mutta jos se nyt asentaa sen grubin Winukkaan, sen voi käsittääkseni tehdä ubuntu poiston jälkeenkin. Käynnistyshän tapahtuu juuri sillä super grub-levyllä.
Ja toivon mukaan se asensi sen käynnistyslataajan nyt Winukkaan?
Pystyneekö Winukan kautta poistamaan linuxin osiot? Epäilen? Eikö sekin tehdä sillä ubuntun asennuslevyllä?
Pystyy. Epäile vaan. Onnistuu silläkin.
Älä viitsi valehdella.
sudo apt-get install lilo
sudo lilo -M /dev/sda mbr
http://www.youtube.com/watch?v=oB8NVzkgdEA
Juuri tuo ei toimi Mintillä!
Turha sun täällä on valittaa jostain ihmeen mint jakelusta joka on täysin samaa kuraa, kuin ubuntukin.
Valitse kunnon jakelu http://distrowatch.com
Väärin asennettu !!!
itse asennan dual boot -järjestelmät AINA näin:
jos osion tyyppiä ei ole erikseen mainittu, ase on linuxin ext3.
NORMAALI TAPA:
/dev/sda1 = /boot ( n. 300 Mt )
/dev/sda2 = windowsin C: (vain käyttöjärjestelmä ja ohjelmat, NTFS )
/dev/sda3 = säilöosio laajennetuille osioille ( alkaen /dev/sda5, tyyppi f W95 Ext'd (LBA) )
/dev/sda5 = windowsin D: ( data, NTFS )
/dev/sda6 = windowsin E: ( linuxin ja windowsin jaettu data, FAT32 )
/dev/sda7 = linux SWAP
/dev/sda8 = linuxin juuriosio
VAIHTOEHTOINEN TAPA:
JOS kyse on ns. merkkikoneesta, johon windows on väksiin asennettu C: -asemalle ja koneen mukana tulee palautus-DVD mutta ei windowsin asennus -DVD:tä, tällöin osiot ovat muurten samat, mutta erona primääriosioiden (1-4) järjestys alussa:
/dev/sda1 = windowsin C: (vain käyttöjärjestelmä ja ohjelmat, NTFS )
/dev/sda2 = /boot ( n. 300 Mt )
/dev/sda3 = säilöosio laajennetuille osioille ( alkaen /dev/sda5, tyyppi f W95 Ext'd (LBA) )
ja sitten se TÄRKEIN asia:
linuxin asennusohjelma yleensä ehdottaa GRUBin asennusta MBR:ään ( = /dev/sda )
ÄLÄ HYVÄKSY tätä ehdotusta, vaan oikea paikka dualbuuttikoneissa GRUBille on linuxin /boot -osion alussa (siis yleensä /dev/sda1, mutta merkkikoneissa sen sijaan esim. /dev/sda2 )
MIKÄLI jatkossa haluat, että kone käynnistyy suoraan windowsiin, niin käynnistä kone esim. KNOPPIX -CD:llä ja käytä sen FDISKiä tekemään windowsin järjestelmäosiosta ( C: ) aktiivinen osio. Koska linuxin fdisk on windows -serkkua huonompi käyttöliittymältään, niin muista myös poistaa aktiivisuusstatus muilta osioilta (kuten linuxin /boot - osio ). Windowsin fdisk tekee tämän automaattisesti, koska sen suunnittelussa on otettu huomioon, ettei ole järkeä pitää useampaa kuin yhtä osiota aktiivisena.
Mutta linuxin fdisk ei tätä ymmärrä, vaan kun sillä asettaa osion aktiiviseksi, on syytä tarkistaa ettei mikään muu osio ole myös aktiivinen samalla kiintolevyllä.
osiot saa näytettyä komennolla
fdisk -l # näyttää kaikkien kiintolevyjen osiot; myös USB -muistitikkujen jos sellaisia on koneeseen liitettynä )
tai
fdisk -l /dev/sda # näyttää vain levyn sda osiot
JOS olet itse luonut osiot fdisk tai cfdisk -komennoilla niin cfdisk on helppokäytöisempi.
MUTTA cfdiskissä on bugi: se pakottaa ajattelemaan asioita vanhan CHS -käytännön mukaan, vaikka yli 8 gigatavun levyillä ensimmäistä 8 Gt aluetta lukuunottamatta CHS -arvot ovat kuvitteellisia ( todellisissa CHS -arvoissa C eli sylinterinumero on aina väliltä 0-1023 )
Kun uudet Windows -versiot (windows 7, ehkä myös Vista ) eivät enää välitä CHS -arvoista vaan tekevät osiot aina 2048 tavulla jaolliseen levyosoitteeseen (siis jos sektorikoko on 512 tavua, niin LBA on aina jaollinen 4:llä ( sekä käyttää levyn löoppuun asti ( myös osittaisen "sylinterin" levyn lopussa ) niin linuxin cfdisk ei suostu yhteistyöhön tällaisen levyn kanssa vaan kaatuu virheilmoitukseen heti cfdisk:iä käynnistettäessä.
Microsoftin tarkoituksena on varautua näihin kahteen asiaan, josta toinen tai molemmat saattavat olla jo todellisuutta uusimpien tietokoneiden kanssa:
1) EFI BIOS ( vanha MBR ja ketjutetut osiotaulukot korvataan GUID -osiotaululla )
2) kiintolevyt joiden sektorikoko on esim. 2048 tai 4096 tavua perinteisen 512 tavun asemesta. Tämä on välttämättömyys yli 2 teratavun levyillä. Syy: vanhassa MBR -osiotaulussa sektoriosoite merkitään 32 -bittisellä etumerkittömällä kokonaisluvulla, eli maksimiarvo on hieman yli 4 miljardia sektoria = hieman yli 2 miljardia kibitavua ( 1 kibitavu = 1024 tavua ). = n. 2 teratavua.
Näinollen yli 2 teratavun levyillä, jos halutaan levyn täysi kapasiteetti käyttöön, niin on pakko ottaa käyttöön ainakin toinen näistä kahdesta em. ideasta.
Arvostan kovasti tietämystäsi, mutta kyllä tuo meni ihan hebreaksi - en tajua mittää!
Siinä puhuu alan ammattilainen.
Millähän hinnalla se kävisi kotona tekemässä asennukset?
Nyt tehdään liian vaikeaa koko hommasta!
Puuttaa nyt hyvä immeinen kone sillä uudella haluamallasi käyttöjärjestelmän levyllä!
Niin ei yhtään vaikeaa!
Varmasti jyrää kovalevyn yli..
windowsasennuksessa valitse formatoi!
Ubuntu lähtee sillä pois millä on tullutkin, käyttöjärjestelmän asennusmedialla.