Elikkäsanoja vasta sanoo ja lauseita ei yhtään, aloitti nyt päiväkodin ja tuntuu etttä siellä kaikki pojan ikäiset lapset osaa jo puhua, tuntuu pahalta jättää aina poika sinne vaikka hyvillä mielin yleensä jää. Sanavarasto on toki laaja, mutta lauseiksi ei osaa muodostaa. Puheterapiassa käymme 2 viikon välein ja joudume ihan laajempiin tutkimuksiin, joudumme oleen sairaalassa 5vrk, jossa poikaa "tarkkaillaan" enemmin.. siell on erikoislääkäri joka suuntautunut lasten puheentuottamisongelmiin ja sitten on psykiatri. Onko ketän muita perheitä jolla samanikäisiä lapsia ja ovat samassa tilanteessa?
Lapseni on tulee joulukuussa 4v eikä lauseita viellä!!
pimpula_
1411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puhetta aikanaan..
Meillä poika aloitti puhumaan 4-vuotiaana. Hänellä oli erittäin hyvä elekieli käytössä, kun puhetta ei ollut. Sanavarasto oli laaja, ymmärsi paljon (kaiken). Ennen puhetta oli käytössä joitakin yksittäisiä sanoja. N. 3,5 vuotiaana saimme puheterapialta joitakin apuviittomia käyttöön puheen opettelemiseksi. Sitä kautta saimme myös puhetta tulemaan. Käynyt puheterapilla ja päivähoidossa puheenkehityksen takia. Kävi 3 vuotiaana päiväkerhossakin vaikkei puhunut. Puhe edelleen hieman puutteellista, mutta pärjää hyvin arkielämässä. Ennen kouluikää yritetään saavuttaa normaali puheen ja lauseenrakenteen taso. Puheen puuttumisesta ei ole pojalle itselleen ollut koskaan haittaa. Hän on toimittanut asioita niin tutuille kuin tuntemattomillekin hyvällä elekielellä.
Mielestäni on hyvä että lapsen puheen muodostamiseen puututaan ajoissa ja saat mahdollisimman paljon apua ja neuvoa.
Joitakin vuosia sitten törmäsin kouluikäiseen lapseen, jolla oli ongelmia puheentuottamisessa. En ymmärtänyt mitä hän sanoi, vaan kaverit joutui "suomentamaan" minulle hänen puheensa. Silloin ajattelin, että jos omilla lapsillani tulee olemaan ongelmia puhumisen kanssa, niin puutun siihen ja käytän lasta puheterapilla ym missä sitten pitääkin, jotta asiaa hoidetaan ajoissa tarvittavilla toimenpiteillä.
Minusta 2000-luvun Suomessa ei ole häppee ottaa vastaa ammattiapua, silloin kun sitä saa. Parempi puuttua ja tutkia asiat ajoissa kuin että lapsi kärsisi myöhemmin huonosta puheesta.
Luotan siihen, että poikasi vielä toimittaa asioita "normaalisti", kunhan aika on otollinen ja hän on saanut sen opettelmiseen tarvittavat avut. Tsemppiä ja voimia puheenopettelemiseen!