- Joulurunonen tähän perään
O vuotten mittain
kiitävi aika.
Me olossamme teemme
Joulu koittavi
meille ilotorvet soittavi
älkäämme vaipuilko toivoon
vaik mailma ympärilläm pauhaa!
Toivotam kaikille joulurauhaa!
Jouluisin terveisin
Runomatti!
(ethän lainaa tätä runoani ilman lupaa mihinkään) - O Runoin, mi jouluni meidän
Simmoin loistaa, se tähtönen joulusen
Olkaamme iloiset, ihmisillä hyvä tahto
Syömessäin Haapavesi kauniisti kimmelvöi
mielen hanget, vaik sortavi jääkanget,
niin älkäämme vaipuko
o epätoivoon
vaik mailma ympäril pauhaa
Toivotam kaikille joulurauhaa!
Hyvää joulua jokaiselle! - Aiempi aatokseni oli, että tämä runo on taidettu kirjoittaa miestä väkevämmän turvin. Sanoma kun ei aukene ainakaan ensimmäisillä yrittämillä. Äkkiseltään kuulostaa sekaiselta mukinoinnilta, eli ikään kuin merkityksetöntä soopaa. Kun tätä runoa lähestyy sopivasti makustellen, tulee huomanneeksi väkisin, että tässä taitaa sittenkin olla jotain ideaa. Ehkä tähän kiteytyy joku syvä ydin. Tiedä sitä, mutta kun tätä useita kertoja makustelee suussa, tää alkaa kuulostaa varsin mukiin menevältä runoudelta. Nyt ei kuitenkaan mietitä sitä, mikä tämän runon sanoma on. Onko sitä edes? Voi olla, tai sitten olla olemattakin. Joka tapauksessa tämä runo alkaa vaikuttaa, sanoisko aika kekseliäältä. Oletteko te muut samaa mieltä?
- Haapavesi on kaunis monessa mielessä. Etenkin Suomen kielessä, kun sanotaan haapavetinen, eikä vetelä tai jotain sinne päin. Suomen kieli on tosi rikas kieli näin kaikkinensa. Siitä kannattaa olla iloinen, että meille on annettu näin kaunis kieli!
- Joulu mennä jollotti, mutta ootelmus palkitaan jatkossakin. Kevät tulee ennen pitkään pitäjään ja kun suitset on kuin eteen päin suunnattuina, niin mikään ei voi mennäkään enää parempaan. Tästä on hyvä jatkaa, mihin on tultukin!
- Vaikka viulut soittais sinfoniaa ja katajat paukkuis, niin sielut menee sinne, minne niiden on tarkoitettu. Ei siihen viulut ja katajat, eikä mitkään muutkaan paljoa vaikuta. Se, joka katajaan kapsahtaa, ei päde siis tässä asiassa!
- On totta, että tuohon runoon on säväytetty pieni määrä sorrentolaista vivahdetta, jotta siihen on saatu sopivasti italialainen tatsi. Nerollisesti huomattu tämä näkökulma. Jotenkin tulee kans siitä aasinsiltana mieleen juurikin korentolintu, vaikka en tiedä, onko siinä sinänsä mitään italialaista. Erityisesti kun kolibrit kiitää jossain muualla. Monesti nää mielleyhtymät ovat silti hauskoja, kun ne johtaa aina johonkin sellaiseen, mihin niillä ei oikeasti ole asiayhteyttä!
- Aika naseva runo ☺️
- Mikä on haapaveteläinen. Haapavetinen se on. Runous se on, joka jyllää. Onhan sanottu, että kynä on miekkaa mahtavampi.
- Päätetäänhän täällä paljonkin monista asioista. Ei ne päättäjät laakereillaan lepää. Se vain, millaisia päätöksiä ne kenenkin mielestä on, siitä voidaan olla montaa mieltä! Jos mikä, niin runous ainakin voi kaupungissamme hyvin!
- Kaunis runollinen ilmaisu! Nimittäin tuo soria! Sointuu korvassa hyvin. Tätä sanaa voisin sovittaa johonkin runooni, kunhan runosuoni vain alkaa sykkimään.
- Huonosti jaksotettu tuo runo. Yhteen pötköön kirjoitettuna näyttää plöperöltä. Sisältöön en ota kantaa.
- Juuri näin!
- Riippuu, mistä suunnasta katsoo. On useita runoilijoita, jotka ovat omalla sarallaan parhaita.
- Tuo on kaunis laulu!
- Tarkistin faktat. Viina-Matti ei ollutkaan viinaan menevä mies. Hänen koko nimensä oli Matti Viinamaa ja siitä tuo nimi. Olen usein luullut, että hän sai nimensä, koska lipitti niin paljo viinaa.
- Onko tämä varmaa tietoa. Toki tiedetään, että Viina-Matti taisi olla viinaan menevä mies, mutta oliko hänen lempinimensä todella ollut joskus Viini-Mattu? Ja miksi?
- Tuo on taidettu luikauttaa viinan voimin?
- Mitä tarkoittaa kouvaaminen? Minua kiinnostaisi tietää. Ehkä se on selitetty täällä, mutta kysympä nyt itsekin. Olen nimittäin miettinyt sen sanan merkitystä....
- Tässä on jotain säröä, joka ei soinnu silleen sujuvasti, mutta hyvää ainesta silti! Säröjä kun saisi vähän hiottua, niin tästäkin tulisi todellinen timantti!