JeroP

Olen 70 luvun henkilö keskisestä Hämeestä, tosin en juuriltani Hämäläinen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on koulutus, työ ja yhteiskunnalliset asiat laajemminkin. Että saisimme Suomen lopulta nousuun ja ihmisille paremman elämän. Asiaan liittyen olen paljon kuvannut sekä videota että valokuvia sekä pari näyttelyä on pidetty. Lisää asiasta löytyy seuraamalla nimimerkkiäni Jero Puro.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia105 aloitusta · 9629 kommenttia
- Ai niin päivähoitopaikka myös ois ollu kuntakeskuksessa. Siellä kyläkoulun luona ei oo sitäkään, pelkkä koulu keskellä metsää ja ympäröivissä taloissa asuu pääosin eläkeläisiä?
No lapsuuteni kotona ei myöskää ollu leikkivälineitä. Mutta iso leikkipuisto lähistöllä kylläkin. Noi taloyhtiön tai neljän yhtiön yhteinen paikka on kyllä ollu tehokkaassa käytössä. Surullista kyllä sen 16 vuoden aikana mitä täällä asunu. Niin lasten määrä on vähentyny ihan dramaattisesti. - Kahdella näyttää olevan jo jouluvalot parvekkeella. No täällä pimeydessä se sallittanee.
Mä laitan itsenäisyyspäivän aikaan ja pois otan nuuttina. Ikkunakynttelit vasta jouluviikolla ja loppiaisena pois. Paitsi niitä mulla ei enää oo, kun putos lattialle ja meni poikki. - Joo asunnossa on tärkee se perustaso. Sillon kun kämpän ostin, niin katoin että on riittävästi pinta-alaa. Ja leikkivälineet pihassa ja koulut suht lähellä. Se että kyökki on 50 luvulta, ei vaikuttanu. Koska ihan samalla lailla ne ruoat nykyään tehään. Ja tarpeen tullen voi uusia, onhan noi tasot nykymittapuulle hiukan matalat.
Kouluissa olikin suden kuoppa. Mä kun luulin, että lapset menee automaattisesti lähimpään eli kuntakeskuksen kouluun. Mutta mitä asukkaiden kanssa puhuin, niin menikin johonki kyläkouluun, joka on siis kauempana ja vaarallisen tien takana. Mutta poliittisesti tarvitsivat kouluun lisää oppilaita ettei sitä lakkautettaisi. Ja koulun läheisyys mitattiin sitten yleisiä teitä pitkin. Jolloin lähin koulu saatiinkin näyttämään kaukaisemmalta. - Suomen talous nojasi merkittävästi perusteollisuuteen, joka käytännössä ajettiin maasta ulos. Muualta länsimaista teollisuus on kylläkin pikkuhiljaa karannut, mutta kun muutos on ollu hidas, niin uusia työpaikkoja on ehtiny syntyyn tilalle. Itä eurooppa mm puola taas on pystynyt pitänään paremmin kiinni perusteollisuudesta.
Suomen päätöksen teko on ollut hyvin tempoilevaa ja pienen porukan päätettävissä. Huomataan jonkun menetelmän esim globalisaation tuovan menestystä, niin sitten halutaan välittömästi siihen mukaan, vaikka rakenteet ei oo valmiina eikä vaihtoehtoja käydä läpi. - Mä luulisin, että se kuvitelma, että lapsiin menee niin hirveesti rahaa johtuu eräänlaisesra kilpavarustelusta. Jo lastenvaunuja ostaessa mietitään että pitää olla parempi kun naapuri. Ja sitten lapsen kasvaessa kierre jatkuu. Ja ei oikeestaan voikaan hypätä vauhdissa pois, kun kaikilla on jo kaikkee ja lapsi voi joutua kiusatuksi. Ja ympäristölle tämmönen on tuhoisaa.
- Hello kaikille!!!
Iha vaan tiedoks, että ens viikolla sulkeutuu viimeset huudot eli seitsemäs huutokauppa. Ei sielä enää mitään erityisen kiinnostavaa oo. Kävin eilen irrottaa sieltä yhen altaan ja muutama hyllyn. Yritin huutaa myös kalustelaatikkoo, joka oli kellarikäytävällä, kaikkee lasi ruiskua ym. Mutta sekin hinta nousi korkeeks. Silleen vaivihkaa oon ottanu kuvia aina käynnin yhteydessä. Teen niistä jonkinlaisen koosteen sitten teille. - Juu ihan asiaa kirjotat. Tosin niin pitkä, että tän ikänen joutus ton jo tulostaa, että kaiken ymmärtäs.
Aamukahvi vertaus, niin tuli mieleen, että voihan tosta kupista tehdä ennustuksenki, kahvin poroista. Että sen suhteen en ite ainakaan oo herkkä. Jos haluatte diagnosoida niin siitä vaan. Tietenki pitää huomioida ETTÄ....
Toiset on herkempiä. - Onhan siellä guinnesin olutta ja jamesonin whiskyä.
- Eli kuusi vuotta nyt, noi otsikot ei päivity. Kuka oli aloittaja, onko vielä hengissä? Oliko hän tuo 34 vuotias tai 35 vuotias, tai kuka nyt olikaan joka kirjoitteli pitkään ja hävis. Onko teillä ikävä häntä?
- Juu ikävä taas lausuttu. Moni tääläkin kirjoittaneista kaipaa ikävä palstalle. Mutta ei pääse kun ei oo ketä ikävöidä. Mä onneks oon tulkinnu sen niin, että sinne voi kirjottaa sillon kun on ikävää.
- Ei oo ja se just ei tässä täsmääkään. Siis tän jutun kanssa.
- No toi tutkimus ei ainakaan muhun päde. Mulla kun on korkeekoulutus, enkä oo juonu alkoholia enkä sotinutkaan. Nehän oli siinä selityksenä.
Mitä taas verrattuna ruotsiin, jossa toisen asteen koulutuksen saaneet on päässeet paremmin isiksi. Niin siellä toi toinen aste on järkevämmin järjestetty. On laadukasta ammattiopetusta lukiokoulutuksen ohessa ja erityinen gymnasieingenjör koulutus. Ruotsissa myös pikkukaupungit on elinvoimasempia. Ei kaikki naiset pakene pääkaupunkiin kuin täällä. - No ei oo lapsia ja se tietenki ikävää. Mutta ompa kertyny paljon kuvattuja kuvia. Että niissä riittää työstämistä loppuelämäksi. Että en miehenä nää että se ois mikään maailmanloppu.
Sukupuolesta riippumatta pitää löytää se jokin juttu, jos ei niitä parisuhteita ja lapsia oo siunaantunnu. Se voi olla työkin, mutta siinä piilee suden kuoppa. Ja saattaa pian huomata, että koko elämä on menny muita palvellessa. - Oho! Siis magneettikuvassa. Se onkin aika hurjaa. Sinne en varmaan uskaltas. Tietokonetomografiassa olin kerran kun se selkä murtu. Mutta se oli paljon pienempi kone.
- Juu terveys on tärkee. Ja töissäki kannattaa muistaa. Ei kannata repii, ei paikkojaan ei hermojaan.
- No itelläki luulin että virtsarakossa ois joku kasvain. Kun se reagoi stressiin. Siis aina tulee kauhee kusihätä, mutta jos saan sen stressin hallintaan, niin kusihätäkin menee pois. Noi polyypit ois voinu selittää sen, kun ne voi painaa vaikka sinänsä vaarattomia onki. Mutta tosiaan ne taas oli siellä toisessa rakossa. Eli psyykkinen juttu.
- Juu se on hieno keksintö. Juurikin sikiön kehitystä aatellen. Mun aikaan ei vielä ollu, veljellä kylläkin.
- Juu, niinhäs se ois. Vaikka sitä kaksosia aikoinaan toivoikin. Niin ei kuiteskaa iha tällä tavoin.
- Juu, mun mummolla oli sappikiviä. Mä muistan kun mä saunassa ihmettelin leikkaus arpee. Ja mummo puhu sappikivistä. Niin mä titenki luulin semmosia kauheita järkäleitä.
Mä tass luulin että virtsarakossa ois ollu jotain, mutta ei. No rakko ku rakko. - No meillä taas toi vanha pylväsmuuntaja. Niin aina jos sato useemman päivän putkeen. Niin salama löi ja kauhee pamaus. Sitten meni sähkö. Sitten se yritti automaattisesti kytkee uudelleen niin sama juttu. Tolla mentiin monta vuotta. Sitten saatiin uus, kun naapuri sen vaati. Ja kun naapuri oli puolustusvoima niin kyllähän saivat.