- Uskonnollinen kiivailija on esiintynyt nikeillä Bibeln, EvLut ja näinseasiaon. Nyt hän harvakseltaan huutelee puskista, ettei puolestani pidä rukoilla.
Hän on esiintynyt tarkan luterilaisuuden kannattajana, mutta näyttää unohtaneen luterilaisuuden armollisimman opin, REGIMENTTIOPIN. Sen mukaan on kaksi hallintovaltaa eli regimenttiä, maallinen ja hengellinen. Oppi on vapauttava siksi, että se vapauttaa toisen regimentin pohdinnoista, kun voi keskittyä vain siihen, mihin Jumala on kutsunut.
Maalliseen regimenttiin kuuluminen riittää yhtä lailla autuuteen kuin hengelliseenkin kuuluminen. Voi täydellä antaumuksella paneutua vaikka teollisuuden työhön tai hallintoon. Mutta hengellisten neuvojen antaminen kuuluu vain kirkonpalvelijoille.
Meillä on niin pitkä maallikkokristillisyyden perinne, että tämä käsitys on täysin vesittynyt, mutta se kuuluu alkuperäiseen luterilaisuuteen. Maallikolla ei ole taitoa opettaa hengellisiä asioita, eikä kirkonpalvelijalla taitoa koneenrakennukseen. Ne kuuluvat vain alan oppineille sen mukaan, kumpaan regimenttiin he kuuluvat.
Tämä alussa mainittu kiihkoilija ei ole maininnut saaneensa seurakunnan kutsua. Hän siis kuuluu maalliseen regimenttiin, ja pysyköön siinä, ellei saa kutsua. - Kristinuskon historia on karmeuksien historiaa.
- <<En kyllä itse koe vapaa-ehtoistyötä pahana, mutta toki silloin kyseenalaistan, kun sillä korvataan palkkatyö.<<
Minusta regimenttijako on koko kristikunnan parhaita keksintöjä. Jos se otetaan tosissaan, tavikselle taataan täydellinen lepo muuten niin vaatimuksia täynnä olevassa maaimassa. Kaikkein pahimmaksi on mennyt diakoniasaralla. Ihmisiä, joilla ei työn tai sairauden takia olisi edes mahdollisuutta, maanitellaan, houkutellaan ja suorastaan pakotetaan vapaaehtoistyöhön, esimerkiksi piiriä vetämään.
Ylimykselliset palkatut orjapiiskurit itse karttavat raakaa työtä kuin ruttoa. Luterilainen regimenttiajattelu pitäisi palauttaa kaikkeen entiseen voimaansa, jotta ihminen saisi uskaltautua kirkkoon ilman, että hänelle sälytettäisiin velvollisuuksia. Kirkko on lepoa varten. - Seurakunnan organisaatio ei eroa muista organisaatioista muuten kuin siten, että sen heikkotoimisuutta selitellään muka sillä, että se on "hengellinen". Silkkaa suunpienksämistä, ihan tavallinen organisaatio, mutta luvattoman heikosti toimiva.
- Onko Bibelnin eli EvLutin eli näinseasiaonin haamu nuossut mellastamaan? Ei sillei saisi tehdä.
- Rahat menevät loputtomaan määrään palaverereja ja suunnittelua. Kun vaikean työtekijätilanteen takia otetaan uusi työntekijä, hänen aikansa menee entisiin palavereihin, joten tilanne ei parane lainkaan.
- Minusta kehitys ei ole luterilaiselta kannalta ollut ollenkaan synkkä, mutta lahkolaisittain ajatellen se on ollut katastrofaalinen.
Luterilaisuus pitää Jumalan valtaa ehdottomana. Opit, jotka antavat ihmiselle päätösvaltaa edes pikkuisen, uskoontulon tai tuloksellisen kilvoittelun muodossa, sortuvat ihmisen kelvottomuuteen. - Odotetaan, mutta ei petytä, jos ei vielä tapahdu. Varmaan on ollut hauskaakin, kun on saanut nautiskella monen miehen kanssa, mutta on se varmaan joskus ollut totista työtäkin.
Lykkyä! - Kuten monipolvisesta keskuntelustkin näkyy, usko Raamatun virheettömyyteen on nykyisin perin heikko.
Jo Luther joutui saman ongelman kanssa tekemisiin 500 vuotta sitten. Hänen ratkaisunsa oli, että muu oli ohitettavissa, paitsi se, mikä "ajaa Kristusta". T.s. vaikka hän ylväästi julisti, että noudatetaan periaatetta sola scriptura, yksin Raamattu, todellisuudessa hänen mielestään Raamatussa ei ollut merkittävää ja paikkansa pitävää juuri mitään.
Alkuseurakunnassa ei ollut Uutta testamenttia, ei evankeliumeita, eikä saarnankaltaisia opetuskirjeitä. Oli vain erilaisia näkemyksiä Kristuksen asemasta ja merkityksestä, ristiriitaista perimätietoa, täydellinen opillinen moninaisuus. Alkuseurakuntaan kuuluivat kaikki, jotka halusivat siihen kuulua, aivan näkemykseen katsomatta.
Oli kirjaimellisesti sekalainen seurakunta. Mutta se, että moni halusi siihen kuulua, osoitaa, että se antoi ihmisille jotakin laadukasta.
Erilaiset näkemykset kilpailivat ja lukittiin sitten joitakin kirkolliskokouksissa, myöhemmin keisarin tehokkaalla avustuksella. Näin syntyi vähitellen kirkon oppi. Vaikka uskomme ja opetamme, että tämän myllerryksen takana toimi Pyhä Henki, olemme tulleet kuitenkin takaisin alkuseurakunnan tilanteeseen, uskomusten MONINAISUUTEEN.
Ei ole enää tulossa, ei ainakaan tiedossa, sellaista auktoriteettia, jolla olisi voimaa luotsata kohti yhtenäisyyttä. UT:kin oli saarnan kaltaisten näkemysten kokoelma, joka ei syntyessään ollut sen pyhempi, mutta ajan kuluessa sitä oli ruvettu pitämään pyhänä. Aivan sama kehitys oli tapahtunut juutalaisessa yhteisössä VT:lle.
Hyvää kesää kaikille keskustelijoille! Lepo taas kutsuu. 🌼 - <<...pidätän itselleni viime kädessä oikeuden omaehtoiseen ajatteluun.<<
Juuri näin. Miehet yrittävät vakuuttaa toisetkin oikeassa olostaan, naisille sopii helpommin moninaisuus. - Minullekin opetettiin nuorena, että Jumala oli luterilaisen uskon puolesta. Kun tutustuin ortodoksisuuteen, havaitsin, että heidän mukaansa Jumala olikin ortodoksisuuden puolesta.
VT:ssä Jumalalle annettiin myös epiteetti Herra Sebaot, יְה֘וָ֤ה אֱלֹהִ֣ים צְ֭בָאֹות, sotajoukkojen ylipäällikkö. Lapsellista etnosentrismiähän nämä ovat. Ei Jumala johda sotajoukkoja millään puolella. - Jottei kirjoitukseni paisuisi liian pitkäksi, jätin vielä sanomatta, että emme tiedä, motivoiko Swamidassia ja von Dänikeniä raha vai aito usko.
Edellä esittämäsi "suomennokset" lienevät vahvasti liioiteltuja, mutta erityisesti tartun erääseen: "Haista vittu!" Minusta vittu-sana sopii nimeämään vain naisen kaikkein kauneimmat ja kiihottavimmat elimet. Mutta kiroilemiseen, ruokottomaan kieleen ja välimerkkeilyyn sana ei lainkaan sovi. En voisi koskaan sanoa näin. Arvostan naisia oikeasti.
Hyvää kesää sinullekin! (Ei ole tarkoitettu suomennettavaksi, niin kuin sinä sen ymmärrät.) - Maolla ja Stalinilla ei ole mitään yhteistä tieteen neutraalin suhtautumisen kanssa. Ei ole lupa niputtaa yhteen tiedettä ja ideologioita jonkin yksittäisen piirteen perusteella.
- Muuten, naisten pääsy pappisvirkaan saavutti kirkolliskokouksen enemmistön jo 50-luvulla. Jotta se saattoi tulla laiksi vasta 30 vuotta myöhemmin 80-luvulla, johtui vuonna 1869 säädetystä ja Frans Ludvig Schaumanin laatimasta kirkkolaista, joka määräsi uudelle kirkkolain säädokselle määräenemmistön.
Kirkon päättäjien enemmistö on siis kannattanut naisten pappeutta jo yli 60 vuotta. - Fundamentalistit uskovat, että Raamattu on kirjaimellista jumalansanaa kaikille ajoille. Siten jumalansanaa olisivat myöskin mukaan pujahtaneet kömmähdykset ja aikahistorialliset tavat ja tottumukset. Kirjoitusaikana miehet luulivat, että naisten ajattelukyky on perin vajavainen ja takapajuinen. Siksi edelleen luulo, että naiset eivät sopisi papeiksi.
Suomen luterilainen kirkko on ratkaissut toisin aikahistoriallisen raamatuntulkintansa mukaan. - Loogis-empiiriset eli luonnontieteet eivät ole löytäneet muuta. Humanistisella puolella on oltu löytävinään jos mitä.
- Hiukkasfysiikassa on todettu sekä empiirisesti että teoreettisesti, että on vain kahdenlaisia syitä, satunnaisia ja satunnaisesta alkaneita syy- ja seurausketjuja. Edellisille ei siis ole syytä, esimerkiksi radioaktiivisen aineen väheneminen hajoamisen kautta, Jälkimmäiset ovat deterministisiä, siis voivat tapahtua vain yhdellä tavalla.
On todistettu, että piilomuuttujateoriat eivät voi pitää paikkaansa, mikä tarkoittaa, että KOLMATTA VAIHTOEHTOA EI OLE. Ei siis ole vapaata tahtoakaan.
Edelleen kun tullaan hiukkastasolta kompleksisemmille tasoille, ei tule mitään uutta, jota ei ole jo hiukkastasolla. Emergenssiä ei ole, ei vitaalivoimaa.
Luonnontieteissä ei siis yksinkertaisesti uskota minkäänlaiseen tahdonvapauteen, mutta humanisteista monet, joilla ei ole perusteellista teoreettista tietoa, uskovat tällaisen ilmiön olemassaoloon. - Oli puhe Jeesuksen inkarnoitumisesta miehenä, ei historiallisen kristinuskon harha-askelista miesten johtamana.
Oletko muuten väit.telijä? Tyylisi ja pysymisesi asiassa on samaa tasoa. - Kristuksen kirkko ei vai olla fraktio. Se kuuluu molemmille sukupuolille, kaikille kansoille ja kaiken ikäisille. Myös nille, joiden päässä on räkää.
- Mikään, mikä on tapahtunut Jumalan tahdosta, ei ole väärin. Kun Jumalan yksi persoona astui maan päälle ja syntyi miehen hahmossa, siihen ei ole mitään moittimista. En ole myöskään moittinut, enkä moiti.
Miksi tarjoat omia kuvitelmiasi muka toisen mielipiteinä?