- Pavut ovat noin 2 € per kg ja 22% proteiinia. Aika edullisia.
- Tuo G viittaa neulan paksuuteen. 4-6 mm on sopiva neulan pituus.
- Glukoosia saa kaupasta nimellä panimosokeri. Mittaa verensokeri ainakin 3 liuskalla ennen ja samoin 2 h kuluttua niin keskiarvot parantavat hiukan mittaustarkkuutta.
Glukoosilla on muutakin käyttöä kuin oluenteko ja sokerirasituksen teko. - Sonerirasituskoneen idea on siinä, että sokerin määrä ja laatu on vakioitu kuten myös mittausaika. Kotimittarit ovat toivottoman epäluotettavia joten mittausta söin kaksi banaania ja mittasin verensokerin parin tunnin kuluttua kotimittarilla ei oikein voi sanoa sokerirasitusmittaukseksi.
Mittareiden tarkkuus on +-15%.https://diabeteslehti.diabetes.fi/kuinka-tarkkoja-verensokerimittarit-ovat/
Tuollainen kotimittaus on käytännössä siis pelkkä aterian jälkeinen mittaus. - Harvinaisen totta. Vaikka en syö makeaa paljon niin en osta sitä kotiin. Kun varastossa on vaan terveellisiä vaihtoehtoja niin syö paljon enemmän terveellistä ruokaa.
- Jouluruoka ei ole erityisen raskasta joten joku 4000 kcal päivässä tuntuu ihan mahdottomalta.
Minulla lohta, rosollia kevytsmetanalla, silliä ja leipää, karjalanpaistia, mätiä, perunalaatikkoa ja pullo kuohuviiniä. Jälkiruokana riisipuuroa.
Ehkä tosissaan muutama sata kcal tulee kahtena päivänä enemmän.
Tapanina lipeäkalaa ja keitinperunaa maitokastikkeella ja päivällisellä karjalanpaistikeittoa joten tulee muutama sata kcal vähemmän. - Älä epäile. Hernekeitto 7 kg kuivattuja herneitä ja 500 g sianlihaa höystettynä kaalisalaatilla öljykastikkeella tuottaa aika pitkälti tarvittavan energian ja ravinteet. Ruokaakin saa syödä paljon, tuollaiset 3 kg päivässä. Viikkoannosta varten tarvitaan 25 l pata. Salaatti toki kannattaa tehdä päivittäin.
- Sv-sairaudet ovat edelleen suurin kuolintapa Suomessa ja ravinnon kolesteroli nostaa LDL-kolesterolia kuten tyydyttynyt rasva ja huonot hiilihydraatit.
Sydäntautien suhteen LDL-kolesteroli alle 1.4 mmol/l on optimaalinen, mikä on oma LDL-kolesterolsi? Minulla 1.5 mmol/l - Wolt ei ole pikaruokaketju ja jos kasviskeitto olisi ihmisten mielestä parempaa kuin hampurilainen niin meillä olisi kasviskeittoketjuja.
Kyllä, meillä on paljon hyviä kevyitä ruokia. Esimerkiksi kasvispastajauhelihakeitto (100 g paistettua broilerijauhelihaa, 75 g täysjyväpastaa ja 125 g keittojuureksia). 400 kcal ja valmistusaika 15 minuuttia. Pasta bolognesekään ei ole kovin raskasta. - Lakritsi on suunilleen 350 kcal per 100g. Tuhtia ruokaa. Valitettavasti pihtimitta korvasta korvaan voi huonontua reilusti tuollaisella dieetillä.
- Miksi pitäisi ahtaa itsensä täyteen ruokaa tai syödä makeisia joka päivä?
Taidan kyllä juoda tänään kakkukahvit, varsin poikkeuksellista näin viikolla. Illalliseksi pari pientä täytettyä sämpylää. Ehkä kylmäsavustettua lohta ja juustoa. Myöhäinen lounas savustettua makrillia paahtoleivällä. - Kun ei ole lapsia eikä vanhempia niin en vietä joulua. Ehkä pullo parempaa kuohuviiniä ja hyvä kirja.
- Laihduttajan kannattaa nimenomaan käydä salilla jotta minimoi lihaskadon. Kestävyysliikuntaa voi harrastaa jos on aikaa mutta normaalitehoilla sillö ei ole juurikaan merkitystä laihtumiseen.
- Kun laitteen luotettavuus on heikko niin energiavajetta on ehkä 1000+-500 kcal. Samaan pääsee arvioimalla.
- Aktiivisuusrannekkeet eivät käytä keinoälyä vaan mittaavat pulssia ja askeleita. Energiankulutus sitten arvioidaan noista ihan perinteisen sovituksen avulla eli kun on mitattu ison ihmisjoukon oikea energiankulutus ja nuo tiedot saadaan vastaavuus noiden välille. Tarkkuus sitten kohtuullisen heikko.
- Jeps, suurin osa syö mielihaluunsa eikä nälkäänsä. Tuo koskee erityisesti ruokavalintoja, ei makeisia syödä nälkään.
Ruokapäiväkirja kyllä paljastaa mistä energia suurinpiirtein tulee eli kannattaako syödä paljon pitsaa kun pitsapäivänä tulee energiaa liikaa tai syödä 300 g irtokarkkeja kun siitä tulee puolet päivän energiasta. Ihmiset vaan ovat järjettömän tietämättömiä ravinnon energiapitoisuudesta. Viinerin syönti vähenisi jos tietäisi että yhdestä tulee puolet aterian energiasta. - Ruokapäiväkirjan ongelmana on annoskoon tietäminen kun harvalla on vaakaa mukana ja se, että elintarvikkeiden energiapitoisuus vaihtelee paljon. Jos ohjelmasta ei löydy juuri kyseistä elintarviketta niin kahden samankaltaisen tuotteen välinen energiaero voi olla isokin. Esimerkiksi jalostajan hernekeitto 126 kcal/100 g ja Kivikylän 115 kcal/100 g ja pirkka 73 kcal/100 g.
Ruokapäiväkirjan pito kyllä kannattaa koska siitä näkee suurin piirtein mistä ylimääräinen energia tulee mutta ei sitä voi käyttää ruokamäärän maksimoimiseen. - Lihaksia tulee lisää kun syö enemmän kuin kuluttaa (ei paljon, ehkä 200 kcal per päivä), syö riittävästi proteiinia ja hiilihydraattia ja harrastaa voimailulajeja. Jollei ole ihan kukkakeppi niin lihasten mukana tulee myös rasvaa. Ihan mielenkiintoinen artikkeli asiasta: https://lihastohtori.wordpress.com/2012/06/15/bulkkaus/
- https://yle.fi/a/3-11176919
'Kalorinkulutus liikunnan aikana on arvio ja perustuu osittain mitattuun tietoon, mutta osittain tiettyihin lainalaisuuksiin ja sellaisiin yleistyksiin, joita on tehty väestötasolla. Näistä pystytään arvioimaan, mikä henkilön energiankulutus suorituksessa on ollut. Varmasti laitevalmistajilla on eroja niissä ratkaisuissa, joita mittareihin on tehty kalorinkulutuslaskennassa. '
Sama koskee ruokspäiväkirjaa. Helposti 20% virhe. - MKH:n ongelmana on ahmiminen. Pysyvä painonhallinta ei onnistu jos syö "helposti" 4000 kcal. Tuo on noin 2-4 kg tavallista ruokaa tai 4 kotipitsan pitsaa. Tietysti voi syödä 8 kg vihanneskeittoa.
Samat tiedot saa ilmaiseksi Finelistä, ei tuohon Huaweitä tarvitse.