Mikä puu on pehmein puu veistää?
Mitkä muut puut on helppoja veistää, esim veistoksiin?
Mitkä kestää ulkona?
Mitkä muut puut on helppoja veistää, esim veistoksiin?
Mitkä kestää ulkona?
Mikä puu on paras veistopuu, pehmein ja tietoa myös muista
Veistopuu
1518351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lehmus on kuulemma veistomiesten suosiossa. Leppä ja tervaleppä ovat myös pehmeitä.
Eurooppalainen lehmus ei nyt ihan vastaa tuota amerikkalaista "basswoodia". Bassis on kevyempää ja ehkä hiukan mukavampaa työstellä. Minulla oli aikoinaan vähän vaikeuksia saada tuota paikallista lehmusta (saamaton nahjus), kun ei sitä täällä pohjoisempana juurikaan kasva, ja niinpä tilasin amerikkalaista. Se oli ihan mukavaa veisteltävää, etenkin kun nuo näppivoimat on kehittyneet koivua, pihlajaa, tiukkasyistä mäntyä ym. vuoleskellessa.
Sain sitten myös kotimaista, mutta maksoin lopulta turhan suolaisen hinnan muutamista paloista. En kuitenkaan oikein innostunut tästä paikallisesta. Sehän on melkein kuin leppä tai haapa. Voi olla, että suuremmissa töissä sillä erolla on merkitystä.
Olen kyllä huomannut sen, että veitsen terän muodolla on ehkä se suurin merkitys veiston sujumiseen. Esim. Pfeililtä löytyy mm. no:13. Se saisi olla hiukan lyhyempi, mutta menettelee. Mikroviistettä piti hiukan muokata ja kiillottaa kunnolla. BeaverCraftilta minulla on pari 35 mm terällä olevaa ja niissäkin oli pientä "säätöä". Karkeampaan työhön on pari Moraa eli 106 ja 122, ja tietysti "hookki". Syksyn tuleviin hankintoihin kuuluu pari kpl. FlexCut:in KN13. Sitten on kalusto siinä asennossa, että selviän sillä "eläkkeelle".
Lepät ja haapa ovat ihan ok pienempien esineiden vuoleskeluun, riippuu tietysti mitä tekee, ja hyvät teroituskivet/jigit on hyvä olla olemassa. Itse veistän lähinnä pienehköjä puu-ukkoja, menninkäisiä jne. Hain muuten juuri "halkokuorman" leppää ja haapaa. Sillä pitäis pärjätä pari vuotta.
koivu ulos ja kataja on pehmyttä veistää
Apassi on kyllä aika pehmeää..
Mitä pehmeämpi puu sitä terävemmät raudat pitää olla että jälki tulee siistiä.
Katajasta on hankala saada isompia aihioita. Pihlajasta saa helpommin, mutta on vaikea saada ydintervettä. Mutta pehmeytensä takia kannattaa hankkia. Pieniin töihin on taikinamarjan pensaan oksat mukavan pehmeitä.
Tuli mieleen että kuusen oksatyvi on myös mukavan pehmeää. Niitä on joskus aika isojakin. Varsinkin poikkisyyhyn on miellyttävä työstää.
-Koivu yleisin materiaali, saa helposti joka paikasta. Homehtuu ulkona
-Lehmus ihan hyvää joskin tarvii terävät raudat ja tylsyttää, ei kestä ulkona senkään vertaa
-Haapa ja leppä pehmosia joskin kuivan v-mäisen nihkeitä ja huonosti luistavia.
-Tiukkasyinen lapinhonka hyvää veistää ja kestää ulkona, hiushalkeamat riesana.
-Kuusi ja mänty syyvaihteluiden takia ei suositeltavaa veistettävää
-"Pähkinäpuu" ja "mahonki", monia eri lalajeja, euroopasta, afrikasta, amerikasta, veistopuuna onnen kauppaa, riippuu ihan minkä lankun sattuu käsiin saada, ja kallista.
-Tammi kuivana tosi kovaa kosteempana menettelee.
-Listaa voi jatkaa loputtomiin, suosittelen pysymään kotimaisissa puissa, ei tule niin suuria kustannuksia.
Riippuu Mitä halutaan veistää, moottorisahalla karhu vai veistoraudalla alttaritaulu,
Veistämiseen Basswood (lehmus), Boxwood (pieniin ja tarkkoihin veistoksiin) .
Asiasta on vaikea saada tietoa, syystäkin, ja kun katsoo kuluja alkaa miettiä jospa vain kotimaista. Tietokone auttaa nykyään! Leppä oli nauhahiomakoneelle suotuisa ja niin varmaankin haapakin mutta niiden varastointi on pitkä prosessi jos tahtoo ettei halkeile, ilmiö voi olla yleinen myös muille lehtipuille. Kulut unohtuu kun laittaa jemmaan kuivumaan, myös vähän tyyriinpää lajiketta.
Koivu ja suht´ tiheäsyinen mänty. Männyssä ainakin poikkisyyhyn veistäminen on vähän tiukempaa, mutta siihen auttaa kummasti kun on terävät työkalut. Viime syksynä sain viitisentoista metriä punahonkaa -riittänee loppuiäksi:D
Siitä syntyy hienoja esineitä. Parafiiniöljyllä se väri voimistuu ja muuttuu hiukan kellertävään suuntaan ja sellakalla sitä voi tietysti värittää vahvemmin.
Leppääkin vuolen välillä, mutta ulkomaisia lajeja en imagosyistä enää käytä lainkaan. Joskus laitan pintaan lehti- tai vaskikultauksen.
No+tietysti+jäi+sanomatta+muutama+juttu.+Puuveistos(kin)+säilyy+ulkona+kun+vetäisee+pintaan+useamman+kerroksen+pellavaöljyn+ja+tärpätin+seosta,+eli+n.+30+%+tärppiä+ja+70+%+pellavaöljyä.+Ilman+tärpättiä+pellavaöljy+homehtuu+ulkona.+Väri+toki+muuttuu+ajan+myötä,+mutta+ei+laho+niin+helposti,+tai+tällainen+vaikutelma+minulle+on+muodostunut,+saatan+olla+väärässä.+Lisäksi+on+olemassa+erilaisia+värittömiäkin+puunsuojia+ulkokäyttöön,+mutta+niiden+omituisuuksista+tai+ominaisuuksista+en+tiedä.+Nykyisin+en+tee+ulos+juuri+mitään,+koska+pienempiä,+seinille+tai+hyllyyn+tarkoitettuja+pulikoita+on+joutuisampi+tehdä,+ja+niistä+saa+ihan+hyvän+korvauksen.
Bauhaus myy keisaripuuta surfauslautoja varten. Se on pehmeää, kevyttä ja sopii veistämiseen.
Mielipiteitä on monia, mutta kokemuksesta sanoisin, että keisaripuu ei muuten ole läheskään lehmuksen tai haavan veroinen. Jos tekee isoja muotoja, niin ehkä ja miksei, mutta pieniä detaljeja on aika vaikea saada pysymään kasassa.
Keisarista tehdään mm. saunan lauteita ja minä pisti lauteista yli jääneet keisarit saunapuiksi.
Aina kun haluan veistää haen salavaa Terijoelta.