"pahimmat rakennusvirheet ovat syntyneet, kun on rakennettu nykyisen tietämyksen mukaan"
Suomen rakentamismääräyskokoelmassakin annetaan syvällä rintaäänellä määräyksiä siitä, miten pitää rakentaa, kuka ne ohjeet on laatinut, onko kokemusta esim. siitä, miten niiden ohjeiden mukaan rakennettu talo voi 50 vuoden kuluttua.
Miksi koivuhalko lahoaa, jos ei sitä halkaista, miksi halot kuivuvat pinossa, eivätkä homehdu, vaikka ne ovat ulkona sään armoilla?
Miksi tuore sahatavara kuivuu ulkona taapelissa, mutta ei tiilestä muuratussa kylmässä varastorakennuksessa?
Miksi kuitenkin 2 tuoretta lankkua ulkona päällekkäin pinottuna homehtuvat välistä, vastaavan paksuinen parru yksinään ei? Taitavat olla itsestään selviä asioita, sekin, että lahottajasienet vaativat 25-30 % suhteellisen kosteuden itääkseen. Talonrakennustekniikassa eivät kaikki asiat tunnu itsestään selviä olevan.
Katselin erään ok. talon rakennustöitä, perustus maanvaraisella laatalla. Täyttösora tiivistettiin siten, että sinne valutettiin tuhansia litroja vettä, tuleeko siten tiiviimpi täyttö?
Fysiikan lakien mukaan ja kokeellisetikin on todettu, että autokuorma, tasan 5 m3 samaa soraa painaa rutikuivana enemmän, kuin märkänä, koska kuivana maa-aines pakkautuu tiiviimmäksi, miten se märkä sora tärytettynäkään voi tiivistyä enemmän, kuin kuiva, vaikka tuntuukin kovalta, vesikään ei voi kokoon puristua, imeekö kiviaines sen veden turpoamatta?
Joka tapauksessa perustus on kasteltu perusteellisesti, salaojat lirisevät viikkokaupalla, mihin se liika vesi muuten menisi, kuin painovoiman avulla alaspäin ja mitä tulee tilalle, tai no voihan sitä vähäisessä määrin haihtua sokkelin ja laatan välistä vuorivillaisiin seinäeristeisiin.
Puiset rossipohjatkin kuulemma homehtuvat nykyisin, vaikka D määräyksissä on rakennusohjeita. Sisäpuolella, perusmaan päällä oleva täyte pitää olla keskeltä koholla ja laskeutua reunoja kohden, miksi? Ei siellä alapohjassa tulvavedet juokse, myös tuuletusluukut pitää (kai sakon uhalla) sulkea talveksi, millähän perusteella?
Rossipohjien routasuojausta tehdään kait siten, että täytteen päällä on routalevyt, entä pääseekö täyte siten koskaan kuivumaan kunnolla.
Itse tekisin rossipojan siten, että perusmaahan kaivetaan anturoiden kohdille 300-500 mm syvät 1200 mm levyiset ojat, suodatinkangas pohjalle, salaojat ja sepeliä täyteen, anturat tämän päälle. Sisäpuolelle, tasoitetun perusmaan päälle laittaisin vesitiiviin muovikalvon, sen päälle routasuojalevyt, myös anturan sivulle ja päälle ja tämän routalevyn päälle n. 20 senttiä sepeliä, rakennusvirhe, vai ei?
Oma vähäisempi järki on kuitenkin näissä asioissa ristiriidassa asioista paremmin tietävien kanssa.
Suomen rakentamismääräyskokoelmassakin annetaan syvällä rintaäänellä määräyksiä siitä, miten pitää rakentaa, kuka ne ohjeet on laatinut, onko kokemusta esim. siitä, miten niiden ohjeiden mukaan rakennettu talo voi 50 vuoden kuluttua.
Miksi koivuhalko lahoaa, jos ei sitä halkaista, miksi halot kuivuvat pinossa, eivätkä homehdu, vaikka ne ovat ulkona sään armoilla?
Miksi tuore sahatavara kuivuu ulkona taapelissa, mutta ei tiilestä muuratussa kylmässä varastorakennuksessa?
Miksi kuitenkin 2 tuoretta lankkua ulkona päällekkäin pinottuna homehtuvat välistä, vastaavan paksuinen parru yksinään ei? Taitavat olla itsestään selviä asioita, sekin, että lahottajasienet vaativat 25-30 % suhteellisen kosteuden itääkseen. Talonrakennustekniikassa eivät kaikki asiat tunnu itsestään selviä olevan.
Katselin erään ok. talon rakennustöitä, perustus maanvaraisella laatalla. Täyttösora tiivistettiin siten, että sinne valutettiin tuhansia litroja vettä, tuleeko siten tiiviimpi täyttö?
Fysiikan lakien mukaan ja kokeellisetikin on todettu, että autokuorma, tasan 5 m3 samaa soraa painaa rutikuivana enemmän, kuin märkänä, koska kuivana maa-aines pakkautuu tiiviimmäksi, miten se märkä sora tärytettynäkään voi tiivistyä enemmän, kuin kuiva, vaikka tuntuukin kovalta, vesikään ei voi kokoon puristua, imeekö kiviaines sen veden turpoamatta?
Joka tapauksessa perustus on kasteltu perusteellisesti, salaojat lirisevät viikkokaupalla, mihin se liika vesi muuten menisi, kuin painovoiman avulla alaspäin ja mitä tulee tilalle, tai no voihan sitä vähäisessä määrin haihtua sokkelin ja laatan välistä vuorivillaisiin seinäeristeisiin.
Puiset rossipohjatkin kuulemma homehtuvat nykyisin, vaikka D määräyksissä on rakennusohjeita. Sisäpuolella, perusmaan päällä oleva täyte pitää olla keskeltä koholla ja laskeutua reunoja kohden, miksi? Ei siellä alapohjassa tulvavedet juokse, myös tuuletusluukut pitää (kai sakon uhalla) sulkea talveksi, millähän perusteella?
Rossipohjien routasuojausta tehdään kait siten, että täytteen päällä on routalevyt, entä pääseekö täyte siten koskaan kuivumaan kunnolla.
Itse tekisin rossipojan siten, että perusmaahan kaivetaan anturoiden kohdille 300-500 mm syvät 1200 mm levyiset ojat, suodatinkangas pohjalle, salaojat ja sepeliä täyteen, anturat tämän päälle. Sisäpuolelle, tasoitetun perusmaan päälle laittaisin vesitiiviin muovikalvon, sen päälle routasuojalevyt, myös anturan sivulle ja päälle ja tämän routalevyn päälle n. 20 senttiä sepeliä, rakennusvirhe, vai ei?
Oma vähäisempi järki on kuitenkin näissä asioissa ristiriidassa asioista paremmin tietävien kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.