Mulla on ahdistuneisuuden myötä alkanut olemaan kova huoli mun sydämestä. Kuuntelen sitä vähän väliä ja pelkään että pian se sanoo ittensä irti. Onko ketään muuta jolla on samanlaisia oireita? Mua on toden teolla alkanut ärsyttämään tää jatkuva tykyttely ja pulssin tarkastelu. Tänää terveydenhoitaja otti multa pulssin mikä oli 98!! Mä jopa pelkään,että mulla ei oikeasti ole mitään ahdistuneisuutta,vaan mun sydämessä on vikaa. Millaisia pulssiarvoja teillä normaalisti on?
Pulssin tarkkailu
pulsssi
42678
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen kokenut sen, miten pulssin tarkkailu johtaa noidankehään. Siitähän varoitetaan yleensäkin. Minulla oli vuosikymmeniä lepopulssi noin 60, sitten jouduttuani tarkkailukierteeseen vaihteli 80:n ja 150;n välillä, Nyt useimmiten 72. Varon tietoisesti kiinnittämästä liikaa huomiota pulssiini. Esim muljahdukset voivat väkisinkin viedä huomiota. Ahdistuneisuutta lienee niin montaa lajia, ettei sanomasi ahdistuksen poissaolosta ole ihan varmalla pohjalla. Lopeta tarkkailu jos vain voit.
Kaikilla pulssi on, joko tarvitaessa nopeaa reagointia varten, tai rauhallinen jos ei taritse juuri nyt siirtyä minnekkään. Se vaan on tilanteesta riippuen hidas tai nopea.
Jos pulssi nousee kun olet maksamassa tai ylipäätään jonossa, täydessä bussissa, metrossa, missä kaikki muut olevat hiljaa ja saat ahdistuksen tunteen, sinun vuorosi on tulossa, olet pärjännyt ennenkin, miksi ei nyt??? Se paniikkioire. Olet saanut sen ja saat sen pois monilla tavoin; Itse auttoi kun pyysin isää apuun (hän oli kuollut ja jäänyt etäiseksi koko lapsuudestani) Pyysin joka helkkarin työmatkan pari kuukautta, että olet sen verran velkaa. Kirosinkin välillä, mutta "isä" auttoi. Olen vielä myyntityössä ,se aika oli yhtä helvettiä. Hae apua heti, tai jos et kehtaa, niin mieti kuka sinua auttaisi. Käy ne läpi ja olet selvinnyt.
Ota ihmeessä esivanhempasi mukaan ja vaihda(ja syytä niitä jos ei auta) auttajaa henkisesti. Tiedän, ettei läheisille ole helppoa kertoa. Itse olen esimiesasemassa isossa yrityksessä ja nyt pärjään, tosin jännitän ihan hulluna avauspuheenvuoroja. Haluaisin antaa halauksen sulle ja sanoa, että kyllä Elämä kantaa.
Mulla kun oli muutama vuosi sitten pahaa ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriötä, niin pulssinkoettelu tuli jostain tyhjästä päälle. En tiedä edelleenkään miksi ja koska se iski päälle, aloin tajuamaan sen kunnolla vasta, kun rupesin tuntemaan ahdistusta siitä, että pienestäkin oudosta/epämukavasta olosta kehossa oli pakko tarkastaa pulssi, että sydän varmasti lyö tasaisesti yms. Pelkäsin siis sydänkohtausta tai jotain häiriötä sydänmessä.
Nykyään mulla ei ole enää juurikaan paniikkihäiriötä/kovin pahaa ahdistusta, mutta en pääse eroon tuosta ärsyttävästä sykkeen tarkistamisesta. Urheillessa se on ärsyttävä. Yhdessä vaiheessa, kun olo oli vielä heikompi kuin nykyään, oli tilanne, että en uskaltanut treenata kunnolla, kun pelkäsin kohoavan sykkeen olevan vaarallista. Nykyäänkin joudun urheillessa välillä pysähtymään ja tsekkaan pulssin, en siksi kuin normaalisti kuntoilevat mittaavat pulssin, vaan pelon vuoksi.
Nykyään ei onneksi tarvi enää kaiken aikaa mitata pulssia, vaan osaan ottaa rennomin hieman epämukavan/oudon tuntemuksen. Edelleen tekisi kuitenkin mieli saada vähennettyä tuota tarkistelua, mutta ilmeisesti se on osa mun OCD häiriötä, jossa joudun jonkin verran normaalia enemmän tarkistelemaan hellanlevyjä, ulko-ovea ja sähkölaitteita.
Miten olette päässeet eroon pulssinkuuntelusta ? Haluaisin neuvoja pakonomaiseen pulssin tarkkailuun