Kaavan mukaan tontille saa rakentaa kyseisen mallisen talon. Mitä tuo käytännössä tarkoittaa, mitä saa tehdä ja mitä ei?
II u 1/2
määräys
144557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
siinä oikealta puolelta (nimiösivun yläpuolelta). Selite pitää olla aina mukana. Jos on otettu osakopio (esim. aanelonen) karttaosasta, niin pitää olla kopio myös seliteosasta.
...puoli kerrosta. Ylin puolikas ullakolla (ullakko on pitkiltä sivuilta matala tila) - eli siellä ylimmässä saa olla puolet siitä neliömäärästä, mitä on ensimmäisessä kerroksessa.
onko siis rakennettava 2-kerroksinen vai tarkoittaako tuo sitä että kerrosluku saa maksimissaan olla 2 (ja puoli)? Vai onko myös 1-kerroksinen mahdollinen?
...velvoittavat ilmaistaan alleviivauksella. Jos ei alleviivauksia, niin siltä osin kaavamääräys on maksimi.
* Kerrosluku I kattokaltevuus 1:2,5
” Iu½ kattokaltevuus 1:1,5
* ”
½k I u½ kattokaltevuus 1:2,5
eli saa tehdä puolikerrosta yläkerran alasta tuossa viimeisellä rivillä? Ei saa siis tehdä koko alalle kellaria. Tarkoitan että jos tekee 1.krs talon niin alle ei saa kellaria tehdä kuin puolet. Just kun ois kätevä (kustannustehokasta) rakentaa säilytystilaa jota ei tasotettaisi vaan olis harkkopinnalla.
...sen verran, että murtoluku roomalaisen numeron edessä (k=kellari) tarkoittaa kellarista kerrosalaan laskettavien tilojen pinta-alan suhdetta pääkerroksen kerrosalaan. Voi siis tehdä kokokellarinkin, mutta asuintiloja vain puolet alasta - maanalaisia kellari vasrastojahan ei lasketa vaikka ne tehtäis pintoihin asti.
Murtoluku roomalaisen luvun perässä taas kertoo yläkerran kerrosalaan laskettavien alojen suhteen pääkerroksen alaan. Toi U-kirjain taas terottaa sitä, että kyseessä on ullakko, mikä taas tarkoittaa sitä, etteivät sivuräystäät voi olla kovin korkealla.
siinäpä vasta pulma meillä. No joka tapauksessa teemme mutta kuinka laajan kun pitää louhia että saa tehtyä.
Siis jos teemme näitä ikkunattomia tiloja niin ei lasketa asuinalaan. No eipä sillä varmaan merkitystä kun rakennusneliöt riittää reilusti ja kuitenkin kaikki neliöt lasketaan mm. kiinteistöveroon ja muihin maksuihin.
Vai tais olla kuitenkin niin että saa olla ikkunoita kunhan ne ei oo asuinhuoneita
...vaikuttaa tulkintaan siitä, onko mukana asuintiloissa vaiko eikö. Ikkunapinta-ala jos on pienempi kuin 10 % lattiapinta-alasta, ei huone voi kirjautua asuinhuoneeksi ja putoaa siten pääsääntöisesti kerrosalastakin pois. Toinen seikka, jolla on merkitystä arvioitaessa kuulumista kerrosalaan on huonetilan suhde maanpintaan, sillä huoneen pääikkunan kohdalla, jos lattian pinta on ulkopuolista maanpintaa alempana, niin on kellaritila, jollaiset ei pääsääntöisesti kuulu kerrosalaan.
Ja sitten kun huomioi vielä sen, että kohtuullisen yksiselitteisistä ohjeista huolimatta kuntien tulkinnat vaihtelee, niin johan siinä on arvuuttelua, mikä kuuluu ja mikä ei kerrosalaan.
Huhhuh, Rauno.
Noilla ohjeilla ei onnistu kerrosalan laskeminen ainakaan PKS:lla ja tuskin juuri
muuallakaan. Jälkimmäinen kappale meni kyllä oikein.
Kerrosalaan kuulumattomien tilojen tunnistaminen on sen verran konstikas homma,
että asiantuntijaa tarvitaan vähänkin monimutkaisemmissa tapauksissa
(ainakin kellarillinen/rinne/muutoin yli 1-kerroksinen talo, ehkä myös
käyttöullakkoon liittyvät asiat).
Kokenut arkkitehti/pääsuunnittelija tuntee alueensa laskentaperiaatteet ja
voi usein 'järjestää' taloon hyvinkin tarpeellisia lisätiloja.
Siksi on viisasta tiedostaa avun tarve ajoissa.
...pääsee kyllä alkuun, mutta edes ammattiapu ei aina auta - sen verran välystä on tulkinnoissa. Viimeeksi kun olen eräässä eteläsuomalaisessa kaupungissa asioinut kellarikerroksen neliöitten tiimoilta, niin ala-aulan (kellarikerroksessa) osalta saatiin samalla osakaupunginalueellakin kolme erilaista tulkintaa kolmelta eri käsittelyyn osallistuvalta virkamieheltä ja ero suurimman ja pienimmän välillä 6 neliötä. Kaikkein villein tulkinta laitatti rakennusoikeutta rasittavan kerrosalan rajan ala-aulan poikki - ei siis edes seinän kohdalle.
Jossain vaiheessa tuota prosessia tuli mieleen, että pienemmässäkin suunnittelutoimistossa pitäis olla useampia kuvien esittelijöitä, joista sitten valittaisiin lupakäsittelijän pirtaan parhaiten sopiva...
Jokseenkin älytöntä viranomaismielivaltaa on tullut vastaan näiden parin vuoden aikana, kun olen tuolla pääkaupunkiseudullakin työskennellyt.
...kappaleessakin puhuttiin kellarikerroksen tiloista - alkuperäisen kysymyksenasettelun puitteissa. Ja kaikki viimeaikaiset caset tuolla pks-alueellakin ovat menneet silleen, että 10 % -säännöllä pääsee pois kerrosalasta - siis kellarin osalta.
täällä tosiaan jos ikkuna alaa ALLE 10% lattian alasta niin huonetta ei lasketa. Yläkertaan menevien rappujen "aula/tuulikaappi" lasketaan kuitenkin vähennettynä rappujen viemällä tilalla.
...totta. porrasaukon kohta lasketaan kerrosluku miinu yksi kertaa kerrosalaan.
Ns. uudet kaavat eivät tunne sekakerrosta - kellari on siis oltava pelkkää ei-asuintilaa, tai jos siellä on vähäänkään asuintilaa sitä ei lasketa kellariksi. Jos kyseessä vanha kaava, niin sekakerros on mahdollinen - tosin silloin merkintä tuskin olisi tuo.