Kun ei ole omaa murteisiin liittyvää keskustelualuetta, niin kysyn täältä. Eli miksi syntyjään karjalaiset kutsuuvat kahvia? Saikka vai mikä se on..
karjalaisten kahvi
savolaine
388901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kahvista en tiedä, mutta eikös tsaikka oo lähinnä teetä?
Voi se olla myös teetäkin, satuin vaan kerran kuulemaan jonkun vanhan karjalalaisen puhuvan saikasta tai tsaikasta ja jotenkin yhdistin sen kahviin. Tsaikka kuulostaa venäläislähtöiseltä nimeltä..
Tee on muistaakseni venäjäksi tsai, joka on sitten karjalaisille vääntynyt tsaikaksi.
(T)saikka on kuin onkin teetä. Suomeen sana sisältöineen on tullut venäjän kielestä, jolla puolestaan on yhteys kreikan kieleen.
Kahvia olen kuullut sanottavan mm. sumpiksi.
Vanhat ihmiset tuolla rajanpinnassa haastaavat "kohvista" - se on alunperin nykyisen rajan toiselta puolelta. Ainakin Säkkijärvellä kahvi on aina ollut kohvi.
Keitetään tsufet tai toiset keittää borkat....
Kyl kahvi on kohvii Etelä-Karjala aluee murtees.
Ainakii Hiitola, Rautjärve ja entise Jääske alueel kaik oikiat karjalaiset haastoit kohvist.
Saikka ja Tsaikka tarkottaat vaa yksistää teetä. Ei pijä sotkii kohviloit ja sajuloit, ovat iha er makusii.
Mitäs se soroppi on, isä sanoi aina siksi kun kahvista oli puhe.
Soropiks sanotaa vanhoihi kahviporoloihi päälle lisättyy uutta kahvijauhoo ja siit keitettyy kahvii, myös sellasta joho on sikuria lisätty kahvi sekkaa.
Pelkkä kahvi on kohvii.
Legendaarista keskustelua!
Isä taas kutsui sitä vanhojen porojen päälle tehtyä sumpiksi..
Kyl sie oot siin oikias, sumpikskii sitä sanottii.
Tämä aihe tuli mieleen, kun katsoin Tuntemattoman sotilaan uudemman version. Siinä "Tikkakosken mannekiini" Rokka keitteli teltassa jotain (minä luulin kahviksi) ja sanoi muistaakseni jotenkin näin "Ruvetaahan saikalle".
Ei sovan loppuvaihee aikan kukkaa keitelt kohvii rintamal. Kohvii ei tuotu Suomee monnee vuotee, joillakkii rikkail saatto olla vanhoi kätköi, tai toivat Ruotsist matkoiltaa, mut tavallisel kansal ei olt monnee vuotee ees sovan jälkeekää oikiaa kohvii.
Korviketta juotii nii armeijas ko kotirintamalkii.
Jotkut joivat teetä. Sekkää ei olt aina oikeist teelehist tehtyy, vaa koivulehist, mustikavarvuist, mesiangervoist ja semmosist luonnoyrteist tehtyy juomaa.
Hyvält maistu sekkii.
Oliko vuosi 1952 ko kahvi vapautui. Kaiken kansan ostettavaksi.
Muistini mukaan korttiannoksen lisäksi sai ensin ostaa, olikose pelestakaa lapset kahvia.
Viimeinen kortilla ostettavva ravintoaine oli margariini. Pettääkö muisti elettiin vuotta 1954.
Korviketta, sekoitus; viljaa, voikukan juurta ym lisuketta.
Teen lisukkeena yleinen "rentunruusun lehti"
Jo aikoinaan Hartman vei kyseisiä lehtiä tsaarin venäjälle. Venäjän armeijan käyttöön teen lisukkeeksi.
Tuli tuosta sumpista mieleen, että onkohan kyseinen sana jotenkin ominainen Karjalalle, vai puhutaanko muuallakin Suomessa sumpista? Tuli vaan mieleen, kun ite karjalaisena tulee aina sanottua kahvia sumpiks.
soropist sillo ku kahvii haluttii. Soropi keittoo täst pittää nytkii joutuu.
Niin kuin näistä oivallisista kirjoituksistakin voi todeta, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Eri puolella Karjalaa käytetään kahvista ja kahvintapaisesta juomasta kansanomaisia nimityksiä.
Kahvin korvikkeet ja korvikeaineiden, kuten esim. sikurin lisäys kahviin on antanut aiheen keksiä kahville muitakin nimityksiä.
Vaikka korvikkeita ei nykyisin enää käytetäkkään, niin nimitykset ovat jääneet elämään omaa elämäänsä ja siirtyvät näin sukupolvilta toiselle.
Kiitos myös murteen taitajille heidän tekstistään.
Murteella kirjoittaminen on huomattavasti vaikeampaa tavanomaiseen tekstiin verrattuna.
Hyvä huomio nuo Joensuun alueen kaksoiskonsonantit
oikein korvissani kuulen esimerkkilauseen aksentin.
Mainintani Joensuun alueen kaksoiskonsonanteista kuuluukin henkinen Karjala keskusteluun nimim. Sala Setä. Kyllä murteen osaaminen on hieno asia!
Kasakan kullista palpankilli se sai kohvihin korviketta et sil viisii.
tänäki päivän,menkää maistamaa ABC Lappeenranta.muistakaa palauttaa astiat.
Kahvia kutsuttiin kohviksi. (Muualla Suomessa se voidaan käsittää väärin olueksi ...)
Sumppi tarkoitti huonoa kahvia, esimerkiksi pannun pohjalta tullutta kahvia.
Ainoastaan yksi vanha mummo käytti sanaa saikka ja tarkoitti sillä mehua! Uskon kuitenkin etymologian tulevan venäjän tsai-sanasta.
Minun mammani puhui aina tsaikasta lun teki meille lapsille teetä..
Sana tsaikka on lähtöisin alkuaan Cantonkiinasta ja tarkoittaa teetä.
Hyvä kahvi keskustelu. Iysekin muistan lapsuusperheessäni 40-luvulla puhuttavan kohvista, sumpista, saikasta ym. Tietääkö kukaan mitä tarkoitettiin kun kutsuttiin murkinalle? Ruokaan liittyvää mutta miten, oliko sama nimitys aamiaisesta, lounaasta ja päivällisestä?
Kahvi Karjalankielellä on Soroppi.
Karjala jäi rajan taakse ja karjalaiset ovat kuolleet vanhuuteen.
Lappeenrantalaiset ei tiedä Karjalasta muuta kuin Karjala-bissen.
Et varmaan tunne paljoa ihmisiä. Täällä on vielä tosi paljon vanhuksia, jotka ovat syntyneet Karjalan puolella entistä Suomea. Ja nykyään kun puhutaan karjalaisista, ei tietenkään tarkoiteta Venäjän Karjalaa, vaan Kaakkois- tai Itä-Suomen karjalaisia.
Tietääkös moni muuten, mitä tarkoittaa "kahveli"? ; )
Kahvel o haarukka!!
Kyllä huomaa taas ihmisten historian tuntemuksen.
Karjala jaettiin Ruotsin ja Novgorodin kesken 1323. Esimerkiksi Savon keskuspaikka Savilahti nykyisen Mikkelin lähellä oli täysin karjalainen. Raja 'Hämeen rannan' (nyk. Uusimaa) ja Karjalan välillä meni Kymijoessa.
Ruotsin raja meni tämän jälkeen Kannaksen halki ja siitä Suomen halki Pohjanlahteen. Ruotsin puolen karjalaiset käännytettiin katolilaisuuteen ja myöhemmin 1500-l. Luterilaisuuteen. 1617 rauhan jälkeen 'ruotsinkarjalaiet' eli läntisen Karjalan kannaksen asukkaat ja savolaiset asuttivat Käkisalmen läänin.
Karjalaisia on siis kahta ryhmää historiasta johtuen. Olen huomannut että 1970-luvulta lähtuen on pyritty käsite 'karjalaisuus' monopolisoimaan vain itäkarjalaisille ortodokseille. Tämähän ei ole totta. Suomessa vanhaa karjalaista(luterilaista) aluetta on Lappeenrannan ja Imatran seutu. Länsikarjalan murre on yksi suomenkielen murteista. Itäkarjalan kielimuoto kehitettiin omaksi kielekseen 1980-luvulta lähtien lähinnä poliittisista syistä. Tosin 'viena' on aivan puhdasta suomea...
On sääli että monet eivät tunnista tai tunnusta länsikarjalaisuutta joka on iso osa suomalaista identiteettiä.
Lappeenrannan ja Imatran palstahan tää Etelä-Karjala-palsta onkii. Millo mie oon käynt Joensuus, nii kyl se heiä puhe miu korvissai enemp savolt kuulostaa.
Kahvist ol muute puhe...
No, tokkiisa soroppia juotihin. Tuostahan ei voi alkuperää tietää, mie o iha ite Karjala poikii, tarkoitan ,että isäni on sieltä. Kiva, että sai kommentoida. Saikkaa kun juotiin , niin se oli teetä. Hauska, että edes johonkin voi sanoa ilman aseita. t. antsku
On se sitten niin, että naapurille voi kohvit tarjota ja ite juua ne soropit. Meniköhän nyt oikein. Kyllä sokuriakin voi tarjota. Naapurin isäntä , kun sai kohveeta tarpeeksi, niin kupin laittoi ylösalaisin.
Ittes kanssa kirjoitat ja vastailet puol neljän aikaan aamuyöllä, eikö uni tuu simmuun?
Kohvii se on.
Kohviiha se o.
Kohvi! Sana taitaa tulla virosta, sillä siellä se kahvi on kohvi. kahveli tulee puolestaan ruotsista gaffel eli haarukka.
Kohvii se meilpäi on.