Pelkkä terva

Onhan sitä kaytetty jo tuhat vuotta tuohonkin tarkoitukseen. Kestää hyvin vettä ja pesua, mutta se perinteinen menetelmä oli kastaa kuuma kappale tervaan, jolloin kappaleen jäähtyminen veti huokoset täyteen tervaa.

Vasta sitten kun tehdään kunnollinen testi noista suojausmenetelmistä, niin vasta sen jälkeen kannattaa tuomita terva, vaseliini ja pellavaöljy. Ainakaan noilla ennen käyttämilläni tehtaan aineilla ei tulos ollut kovin kestävä ja jonkinlainen suoja saatiin vain täydellisellä ruosteenpoistolla (milläpä sen poistaa ruostuvan kotelon tai rungon sisäpuolelta).

gtyhjuklöä kirjoitti:

Onhan sitä kaytetty jo tuhat vuotta tuohonkin tarkoitukseen. Kestää hyvin vettä ja pesua, mutta se perinteinen menetelmä oli kastaa kuuma kappale tervaan, jolloin kappaleen jäähtyminen veti huokoset täyteen tervaa.

Vasta sitten kun tehdään kunnollinen testi noista suojausmenetelmistä, niin vasta sen jälkeen kannattaa tuomita terva, vaseliini ja pellavaöljy. Ainakaan noilla ennen käyttämilläni tehtaan aineilla ei tulos ollut kovin kestävä ja jonkinlainen suoja saatiin vain täydellisellä ruosteenpoistolla (milläpä sen poistaa ruostuvan kotelon tai rungon sisäpuolelta).

Luin hiljattain tällaisten spraypurkissa myytävien ruostesuoja-aineiden testin ja siinä oli muistaakseni mukana Bilhelveten pellavaöljypohjainen tökötti.

Se pellavaöljy sai muistaakseni testissä nolla pistettä ja tuli viimeiseksi mutta jossain olosuhteissa se oli paras kaikista. Jotain tekemistä kuivumisen kanssa sillä oli. Joko pellavaöljy oli paras jos se ei päässyt kuivumaan tai päinvastoin.

ihan hiljattain kirjoitti:

Luin hiljattain tällaisten spraypurkissa myytävien ruostesuoja-aineiden testin ja siinä oli muistaakseni mukana Bilhelveten pellavaöljypohjainen tökötti.

Se pellavaöljy sai muistaakseni testissä nolla pistettä ja tuli viimeiseksi mutta jossain olosuhteissa se oli paras kaikista. Jotain tekemistä kuivumisen kanssa sillä oli. Joko pellavaöljy oli paras jos se ei päässyt kuivumaan tai päinvastoin.

Pellavaöljy kuivuu aina lopulta, joten jos tuli nollat niin tuosta se ei johtunut.

Pluraan itse vanhojen autojen kanssa, ja pellavaöljy on niiden kanssa paras, koska sen tunkeutumiskyky on tähtitieteellinen. Uuden auton kiiltäville sisäpelleillekään en sitä panisi, vaan suojaisin ne normaaleilla suojamassoilla.

Ikivanhassa Pandassani oli takalasin kiinnikkeiden ruostuminen pitkällä, se ruostui sisältä alhaalta ja ulkoa ylhäältä, jos oikein muistan. Ei oikein mitään keinoa ottaa ruostetta kiinni. Otin pois minkä sain, kaikkeen ei edes ylettynyt millään, ja kastelin sitten pellavaöljyllä, joka oli joko Bilhelveten tai sitten vaimon öljyväripaletilta. Kesti ruostumatta lisää saman kuin Pandakin eli pari vuotta.

Samoin kaverini rustasi autoani, sillä oli vanha paku, jossa oli isoja ruostelämpäreitä molemmin puoli autoa. Ehdin hieroa ja kuivata öljyt pelkääjän puoleisille ruosteille ja taakse. Kahden vuoden päästä oli kuskinpuolen osia vaihdossa, mutta pelkääjänpuoleiset ohuetruskeikot olivat kiiltävän kalvon alla ennallaan. Ja ei, ei ollut muhinut kalvon alla mihinkään.

Fransiscus kirjoitti:

Pellavaöljy kuivuu aina lopulta, joten jos tuli nollat niin tuosta se ei johtunut.

Pluraan itse vanhojen autojen kanssa, ja pellavaöljy on niiden kanssa paras, koska sen tunkeutumiskyky on tähtitieteellinen. Uuden auton kiiltäville sisäpelleillekään en sitä panisi, vaan suojaisin ne normaaleilla suojamassoilla.

Ikivanhassa Pandassani oli takalasin kiinnikkeiden ruostuminen pitkällä, se ruostui sisältä alhaalta ja ulkoa ylhäältä, jos oikein muistan. Ei oikein mitään keinoa ottaa ruostetta kiinni. Otin pois minkä sain, kaikkeen ei edes ylettynyt millään, ja kastelin sitten pellavaöljyllä, joka oli joko Bilhelveten tai sitten vaimon öljyväripaletilta. Kesti ruostumatta lisää saman kuin Pandakin eli pari vuotta.

Samoin kaverini rustasi autoani, sillä oli vanha paku, jossa oli isoja ruostelämpäreitä molemmin puoli autoa. Ehdin hieroa ja kuivata öljyt pelkääjän puoleisille ruosteille ja taakse. Kahden vuoden päästä oli kuskinpuolen osia vaihdossa, mutta pelkääjänpuoleiset ohuetruskeikot olivat kiiltävän kalvon alla ennallaan. Ja ei, ei ollut muhinut kalvon alla mihinkään.

Arvaus miksi homma toimii näin (kemiaa paremmin tuntevat valistakoot menikö pahasti pieleen): ensinnäkin pellavaöljy on tosiaankin juoksevaa ja tunkeutuu hyvin ruosteen pieniin huokosiin. Toisekseen pellavaöljy myös hapettuu herkästi; siksi siihen kastuneita riepuja ei saa jättää ympäriinsä lojumaan, voivat syttyä itsekseen tuleen. Arvaan, että ruosteen päälle levitetty pellavaöljy syö itseensä ruostepinnan huokosiin ja koloihin jääneen hapen, jolloin raudan hapettuminen pysähtyy. Sileän raudan päällä öljy ei varmaan pysy niin hyvin että vastaavaa vaikutusta pääsisi syntymään.

On myös ruosteenpoistoaineita, jotka vievät ilmiön vielä pitemmälle ja poistavat ruostetta pelkistämällä rautaoksidin tai korvaamalla hapen jollakin muulla.