entinen paras ystäväni, jonka kanssa olimme vuosia sielunsiskoja muuttui täysin meidän mennessämme yläasteelle!
ennen niin kiltti ja höpsö tyttö, joka käytti saparoita ja puhui hassuja juttuja, pelkäsi tehdä kiellettyjä juttuja... nykyään polttaa, juo, käyttää hirveitä meikkejä ja ei voi edes PUHUA minulle vaikka en ole tehnyt mitään pahaa!!
onko jouskarit yleensä tuollaisia "kovuuteen" taipuvaisia, ei ole ainoa jousimies jonka tiedän esittävän kovempaa kun on...
ikävöin ystävääni paljon ja itken joskus, mutta kun puhun hänelle hän ei tunnu ajattelevan samoin. hänellä on nyt ne "uudet kaverit"..
Murtunut :/
ennen niin kiltti ja höpsö tyttö, joka käytti saparoita ja puhui hassuja juttuja, pelkäsi tehdä kiellettyjä juttuja... nykyään polttaa, juo, käyttää hirveitä meikkejä ja ei voi edes PUHUA minulle vaikka en ole tehnyt mitään pahaa!!
onko jouskarit yleensä tuollaisia "kovuuteen" taipuvaisia, ei ole ainoa jousimies jonka tiedän esittävän kovempaa kun on...
ikävöin ystävääni paljon ja itken joskus, mutta kun puhun hänelle hän ei tunnu ajattelevan samoin. hänellä on nyt ne "uudet kaverit"..
Murtunut :/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ehkä sillä on kriisi. Toivottavasti ystävyytenne palaa.
Voi ihan kuin lukisin omaa tarinaani..tosin ystäni on leijona. Yläasteelle mentäessä hän muuttui täysin; alkasi polttamaan, ryyppäämään yms. Itse en halunnut mennä samaan ja olen tyytyväinen etten mennytkään.
Vuosia kului ja kului ja arvaatpas mitä?? Hyvä ystäni jonka luulin osaksi menettäneeni on muuttunut vuosien jälkeen. Toisin sanoen aikuistunut. Nykyään käydään kahvilla ja vietetään aikaa yhdessä aina silloin tällöin.
Uskon että susta tuntuu tosi pahalta..niin tuntu mustakin aikoinaan. Sain kuitenkin paljon uusia kavereita yläasteella, sellaisia jotka tuosta rellestämisestä ei niin välittäneet myöskään..
Silti se tuntu tottakai pahalta kun ei se hyvä ystävä oikeen tahtonut koulun käytävillä moikatakkaan.
Noista yläaste ajoista on tosiaan kulunut jo 5 vuotta ja nyt vasta ollaan taas hyviä kavereita, mutta parempi kai sekin kuin ei koskaan enää.
Voimia sulle!! Ja oo ylpeä itestäs ettet tollaseen kovisteluun tarvi tarvetta. Ite jatkoin aikoinaan lukioon vaikka mikään luku ihminen olekaan..kyseinen kaveri jatkoi rellestämistään eikä edes mennyt minnekään kouluun ja onkin nyt työttämänä..Nyt sen näkee kuinka mä tein aikoinaan ne oikeat ratkaisut ja toivon että teet myös säkin! :)