kysyisin sinulta ihan suoraan, että oletko ihastunut minuun? Olemme mielestäni kumpikin nyt jatkaneet tätä tarpeeksi kauan ja haluaisin että asiat selviäisivät, tavalla tai toisella ja vaikka varattu itse olenkin. Vastaisit ehkä rehellisesti, mutta mitä sen jälkeen? Pitäisit minua täysin luuserina?
Mitä mieltä olisit
Jos minä,
181681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pitäisin kysymystäsi arvossa riippumatta siitä, että olisinko minä sinuun ihastunut. On hyvä jos asioihin käydään suoraan ja rehellisesti, ilman kommervenkkejä. Me vanhemmat mieshenkilöt kyllä arvostamme. Luuserina en missään tapauksessa pitäisi.
Kysymyksesi jälkeen suhde menisi eteenpäin.
Mutta.. vastasin kysymykseesi siltä pohjalta, että olisimme vapaita molemmat. Itse en hyväksy suhdetta jos on varattu. Pettäminen on aina väärin, ja satuttaa viatonta osapuolta. (sikäli, että on viaton)
Yhteenvetona vielä, että aina kannattaa puhua suoraan ja heti, rehellisyys kannattaa aina,olisipa sillä mikä tahansa vaikutus silloiseen asiaan.
mutta: toki minä voisinkin puhua suoraan, mutta sehän helpottaisi vain omaa oloani..kaiketi. Eli ennenkuin tiedän varmasti mitä haluan, pidän suuni kiinni ja painiskelen itse, edelleen asian kanssa..pää ei vain kestä.
Vai onko se enemmän itsekästä olettaa että jollain lailla omalla tunnustuksellani onnistuisin sotkemaan tämän jousimiehen asiat?
Jos et itse tiedä mitä haluat, niin on varmaan parempi pitää suu kiinni. Avoin keskustelu on kyllä muuten kaiken aa ja oo. Me ihmiset ei tiedetä koskaan toisen osapuolen aivoituksia vaikka niin kuvittelemme. Siksi keskustelua. Se suoraan puhuminen auttaa useimmiten molempia osapuolia. Se pääkin kestää paremmin...
Johan te olette "sotkeneet" toistenne asiat, ei se siitä huonommaksi puhumalla muutu.
pettäjäksi minusta ei olisi.
Se mahdollisena "luuserina" pito liittyi lähinnä siihen seikkaan, että kertoisin olevani ihastunut, vaikka olen parisuhteessa toisen kanssa. Lähinnä sitä omaa edesvastuuttomuutta tai että ihan kuin odottaisin juuri hänen mahdollisten, vastaavien tunteiden ratkaisevan asian, koska itse en siihen pysty.
mut vai kuppanisi sillä molenpia kun ei voi sada joten sinuna mietisin tarkkan mitä oikein olenkan tekkemässä elämälläni nyt ja tulevaisudessa sillä sillon olisi helponpi perustella itselle oma pättäs ja ketoa asia muille asian osasille ja perustelin sen kumpanille huollella sillä toisen suhtautumineen muttuisi varmasi mutta mihin sunttan ja kumman olisi sun käsissä jottten rehelisyys ja avoimus nousisivat avain aseman sillä luulen että myös mahdolineen usi kumpanisi pitäisi nittä arvossan vanhanhasta nyt puhumattakan sinunna laskisin plussat ja minukset ja ottaisiin sen kumman arvioivan itselleni parenmin
jooo olen sinuun ihastunut.. mutta kuka olet? ja kenen kanssa sitten seukkaat?
Jos olisit se mies johon olen vallan mahdottomasti ihastunut, olisin todella otettu jos tulisit kertomaan minulle tunteistasi.
Missään tapauksessa en pitäisi sinua luuserina!
Se, mitä vastaukseni jälkeen seuraa...se on jo toinen juttu se.
että olen varattu?
Kyllä, siitäkin huolimatta että olet varattu.
Mutta mahdatko sinä olla se johon minä olen ihastunut, epäilen nimittäin vahvasti että hän ei käy täällä lukemassa ja kirjoittelemassa.
etkö pitäisi minua jotenkin "pelaajana" huolimatta siitä,että tunteet ovat aitoja?
...en mikäli tunteet ovat aidot kuten minullakin.
Jouskari osaa ampua kyllä kovilla jos tarpeen on...sillai positiivisessa mielessä. Pelureitakin on niin monenlaisia...
...mutta, mutta..mieleeni tulee vain se, että ehkäpä haluat juuri siksi palavasti kuullakin nämä sanat ihastukseltasi, koska itse olet ihastunut? Koska uskon, että sen jälkeen kun kuulisit ne, olisitkin lähinnä vihastunut?
Niin, ja peluri en ole.
...haluaisin kuulla sanat siltä henkilöltä johon olen ihastunut - ja totta puhut, palavasti haluankin! Ja ei, en vihastuisi vaan lähinnä olisin hiukan yllättynyt.
Etkä mielestäni ole peluri...
Tämä jouskari on nähnyt ihastuksensa viimeks 4. helmikuuta Treella...hän oli sen näköinen että olisi halunnut tulla sanomaan jotain, mutta siinä oli liikaa ihmisiä ympärillä...että näin.
Mutta en luovuta!!
jouskarina olisit ihastunut varattuun ihmiseen, et varmaankaan sitä sanoisi hänelle itselleen, vaikka kuinka tietäisit että tunteet ne samat toisessakin päässä?
Tuntuu vaan niin jotenkin raukkamaiselta käytökseltä, etten osaa päättää mitä itse haluan ja sitten vasta toimia...
Niin, mieluummin kyllä laittaisin ensin mailia tai ihan ääritapauksessa tekstarin - on vain sellainen ongelma etten tiedä osoitetta johon hänelle kirjoittaa. Eli mulla ei nyt ihan kärkeen ole muita aseita käytössä kuin ns. suora atakki päin. Esteitä ei ole, mutta hidasteita niin pirusti.
Ei toi sun käytös ole ollenkaan raukkamaista, se osoittaa harkitsevaisen ihmisen olevan kyseessä.
päinvastoin..taidan kuitenkin jättää kertomatta. En halua ottaa hänen mahdollista pahaa mieltä harteilleni.
Niin, ja samallahan kuitenkin kun toivoin että hän olisi se, joka tulisi minulle sanomaan saman. Pääsisin edes jollain lailla jo niin uskomattoman kauan kestäneestä piinastani, joka ei tunnu loppuvan koskaan, vaikka mieli on jo ollut niiiiiiiin kauan ihan maassa koko asian takia.
...omat ratkaisusi.
Ihminen joka on minun sydäntäni lähellä on toisaalta nöyrä, lämminsydäminen ja hellä - mutta samalla niin ylpeä ettei hän varmasti ota suuntaani sitä ensimmäistä askelta -minun on tehtävä se...olen ikään kuin selkä seinää vasten ja "vihollinen" käskee antautua...