niin että ootteko huomannu että leijonat olis sellasia roikkujia esim ero tilanteissa? et ne ei jätä rauhaan jos niitä itteensä sattuu viel se henkilö kiinnostamaan ja haluais sen kanssa jotain vielä lisää ja jatkaa suhetta. nii ootteko huomannu sekä leijona miehissä että naisissa?? minä ainakin olen leijona naisena huomannu. varsinkin leijona miehillä mitä miun kohalle on sattunu niin ero tilanteessa ne ajattelee että: "jos en sitä saa minä nii sitä ei saaa kukaan muukaan". O__o minusta todella outo ajatus maailma. mut kommentoikaa hyvät immeiset! :D
Leijonat ja roikkuminen
?!?!
267075
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kyl muuten pitää paikkansa. Itsekkin leijonanainen ja jätetty mutta silti en ole valmis luovuttamaan...aijon vielä taistella itseni takaisin. mies ainakin vielä käy kuumana muhun..ehkä tyhmää ehkä ei..
mä ajattelen just samoin! kun täl hetkel on yhen miehen kans peliä mutta jos se löytää jonkun muun niin mähän en helkkari soikoon luovuta! prkl :D koska tiedän et se välittää vieläkin, ja mä siitä todella paljon! mä aion sen vielä saada itelleni keinolla millä hyvänsä! :P kuulostaa ehkä psykopaatilta mut ei voi mitään :D
Sillä mä just jätin yhden miehen, joka ei pysty päättämään haluaako minut vai ei. Turha roikkua ja antaa elämän valua käsistä. Uusia ja parempia ehdokkaita tulee varmaan vastaan, eikä ainakaan tarvitse nöyristellä, vaan voi kulkea leuka pystyssä oman arvonsa tuntien.
samoin minä jos ei osaa päättää onko mun kanssa vai ei niin saa mennä , miehet kun joskus soutaa ja huopaa tän asian kanssa.
just niin.turha jäädä roikkumaan,jotain parempaa on tulossa!
kaikki menee just niinko sanoit. ite leijona, mies leijona, juttu junnaa paikallaan, yleisin vastaus en tiedä.tulevaisuus suunnitelmia ei ole, kaikki vaan on.halu lähteä, mutta se roikkuminen on pahalla tolalla.vaikka päättäväinen on tunteilla liikaa tilaa, ajattelee monesti toisenki puolesta.ehkä se liittyy jotenki oman paikkansa hakemiseen, halu onnistua voittaa sen, että ei voi myöntää epäonnistuneensa.OOARGH, että junnaamiseen liittyy siis yksinkertaisesti paljon tunteita, epävarmoja sellaisia.Luulisin..
Aivan sama tilanne täällä. Lähdin toivottomasta suhteesta, taisi olla tuhoon tuomittu jo alunperin. Ajattelin että prkl näytän ja pistän tän toimimaan. Ei se sitten toiminu ja lähdin omasta päätöksestä, aluksi olin kovana ja sanoin etten tule takaisin.
Nyt kaikki on ihan pysähdyksissä, junnaan edestakaisin enkä osaa päästää miehestä irti vaikka tiedän, ettei suhde tulee enää toimimaan yrittämälläkään, aina eksymme sänkyyn uudestaan. Aina vastaan kans kaikkeen etten tiedä. Tottakai siinä neitsytmies alkaa hermostumaan että enkö osaa koskaa päättää, mietinkö koko loppuelämäni? Epävarmuus, toisen tunteet ja omat tunteet, kaikki sekaavat järjen ääntä. En halua edes kuvitella hänen löytävän jonkun uuden. Miksiköhän sitä jää roikkumaan?! Jos ei olis tunteita, niin olis helpompaa, mutta kun niitä vielä on.
ja se on niin kummallista. Näin jälkeenpäin mietin onnellisena, että pääsin kyseisestä neitsytmiehestä eroon. Olen ylpeä itsestäni, että pääsin siitä tunteesta vihdoinkin yli. Mutta sekin oli koettava ja kokemusta viisaampana olen nyt.. tosin olen aika varovainen uuden suhteen alussa nykyään =( pelkään samanlaisen junnauksen alkavan, enkä halua enään sellaista.. Se oli raskasta ja raskaampaa oli päästä siitä yli... Halusin antaa kaiken ja saada myös kaiken.. jäljet se jätti, mutta paljon opin itsestäni!
Sama tilanne itse neitsytmies ja ex vaimo leijona ei osaa päästää irti.haluaisin elää omaa elämää ei tiedä mitä haluaa olla yhdessä vai ei meinaa hermot mennä p...kle ihme säätämistä!
niin, leijonanaiselle oman arvon säilyttäminen on iso asia. siinä on varmaan jotain kuninkaallisuutta takana, ehkäpä se entinen sulla pelkää että sinä saatat mahdollisesti ja toivottavasti löytää elämääsi jotain uutta ja ennen kokematonta. Hän pelkää siis edelleen jäävänsä toiseksi vaikkei olisi mitään syytä.
nii.. toden näköistä on varmaan se että juttu on ehkä ollut teil jo aikaa sitten tuhoon tuomittu.. jos toinen on materialisti,mahtaileva leijona ja toinen säätäjä, pikkutarkka neitsyt voi olla ettei juttu pelaa.. toinen tarvii tilaa ja toinen antaa tulla palautetta, melkein asiasta kuin asiasta.. pitää kuullostella mikä tuntuu hyvältä, ite tässä edelleen jossittelee.. ainahan asiat voi mennä paremmin, kun vaan koittaa pinnistää ja muistaa miltä joskus on tuntunut - ehkä sitä joskus vain ajattelee ihan liikaa..
itse leijona-nainen joka haluaa mennä eteenpäin ja ex-neitsytmies ei haluu päästää otetta....mut pakko...ei toista väkisi voi pitää.
Sama täällä...erottu on ja itse hain eroa, mutta silti en osaa laskea irti...yhtä jatkuvaa piinaa elämä nykyisellään!! Kaksi vuotta tätä on nyt jauhettu, eikä se ole sen kummemmaksi tullut, jospa tästä joskus selviäisi, ja hengissä vielä!
Itselläni on Suhde takana Leijona naisen kans, joka ei vaan kaikista yrityksistäni huolimatta pysty päättään mitä tahtoo. Tätä soutamista ja huopaamista on jatkunut jo noin kuukauden ajan ja alkaa ottaa pikkuhiljaa pannuun. Oisko kellään ideaa et miten tässä asiassa pääsis jonkinlaiseen päätökseen johonkin suuntaan?
luovuttaa...sillä luulen, että hän ei välitä sinusta tarpeeksi ja on kanssasi vain, kun mitään muutakaan ei ole. Kun leijona rakastuu, hän kyllä tietää mitä tahtoo. Joskus nuoruudessa harrastin tuota, että tapailin ihmisiä, kun ei mitään muutakaan ollut ja annoin heidän olettaa asioita.
jos mua ei kiinnosta, sanon sen kyllä koska en jaksa mitään "turhaa piirittämistä" toiselta jos ei kiinnosta. Saa vaan päänvaivaa.
totta se on. itse olen leijona ja tyyppi on härkä jossa roikuin. se sno että ei kovasti kiinnosta niin mä vaan roikuin sen perässä ja 'härnäsin' tietämättäni. miten muuten saisin härkämiehen kaadettua? siis miten saisin sen itselleni?
Roikun juuri tällä hetkellä härkämiehessä ku en halua irtikkään päästää.. Ärsyttää ku en pysty millään sitä jättään rauhaan.. Tuskinpa tästä mitään koskaan tulee kun on jatkuvasti riitoja, mutta omapa on vikani :(
pere mä oon leijona mut tää ei piä paikaansa tää on ihan perseestä
En itse ainakaan erotilanteessa jää roikkumana mieheen, vaikka se jättäisi minut enkä minä sitä...
itsestäni olen huomannut tuon roikkumisen kyllä! Siis tosiaan silloin kun toinen osapuoli tekee sen päätöksen lopettamisesta, silloin kun itse päätän että nyt riittää niin silloin se ja riittää.. Mutta varsinkin silloin kun toisella ei tunnu (minun mielestäni) olevan sitä hyvää syytä lopettaa juttua ja itse olen kiinnostunut vielä jatkosta niin kyllä roikun ja ahdistelen ja roikun ja ahdistelen ja.... :) Välillä tosiaan tuntuu että aika sairas olen..
leijona ei itke kenenkään perään..leijnonan perään itketään..Egon saamat haavat nuollaan omassa luolassa omassa hiljaisuudessa ja meri on täynnä kaloja...
näin.. Oon oikeastaan aikas yllättynyt, ku lähes kaikki vastanneet leijonat myöntää olevansa roikkujia. Ite en missään tapauksessa ole jääny kenenkään perään ruikuttamaan; täytyyhän sitä hieman edes omanarvontuntoa olla.. :)
oli tässä kirjoituksessasi. Leijonalle on ehkä niin vaikeaa myöntää menetys. Pitäisi olla seurapiirien ykkönen, muttei siihen yksin kukaan kykene. Ja samaan aikaan sitten vielä olla suhteellinen tai perheellinen. Ero voi olla aluksi suhteellisenkin helppoa, mutta mietin pääseekö leijona kolhuistaan koskaan kuitenkaan. Tuttua tuo "roikkuminen"....
kyllä olen huomannu.. on jopa hiukan saman tapainen juttu jo päällä. Mnä roikun ja tämä ei minunn miesystävä osaa päättää että jatkaako vaiko ei.
juu, kyllä. Jos leijona päästää jonkun ihmisen "liian" tärkeäksi niin pian se roikkuminen alkaa :D itselläni on ainakin sama juttu poikaystäväni kanssa, mutta ei se häntä haittaa. Tuskin hassu on edes huomannut....joskus itseä suoranaisesti vituttaa kun tuntuu, että mies ei tee mitään mun eteeni ja itse uhraudun vaikka kuinka.
esim. pieniä lahjojaan ei voi ostaa. En ole sinänsä pinnallinen, mutta leijonanaisen tavoin pidän siitä, että joskus on jotain yllätyksiä ja romantiikkaa :D