Onko sitä?
Shintolaisuutta Suomessa?
Keikoku
104374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kannattaisi kysyä varmaankin Suomessa asuvilta japanilaisilta. Vaika nykyään on huolestuttavan trendikästä omia toisten kulttuurien traditioita ja jopa kokonaisia uskontoja länsimaisten ihmisten leikkikaluiksi, niin shinto on, kuten mikä tahansa autenttinen, alkuperäiskansan (lue: japanilaisten) uskonto: se on partikularistinen (tiettyyn kansaan ja paikkaan sidottu) eikä universalistinen (kaikille kansoille tarkoitettu) uskonto.
näyttää olevan paljon sellaista, minkä tunnistin, kun luin shintosta, eli en ole sitä tietoisesti "omimassa".
Sanonpa ensin ettei tämä viesti ole tarkoitettu vittuiluksi. Lähettämäsi viestit vain avaavat tiettyjä uskontoihin ja kulttuureihin kytkeytyviä keskeisiä asioita, joita haluaisin seuraavaksi käsitellä hieman toisenlaisesta näkökulmasta.
Nyt ei olekaan kyse siitä, huomaako jossakin uskonnossa "paljon omaa": uskontona shinto toimii japanilaisille tai vähintään siinä kulttuurissa syntyneille. Vaikka uskonkäsityksissä on samoja piirteitä kuin esim. shintossa, tämä ei silti tee sinusta shintolaista. Jos shinton kaltaista uskontoa etsit, miksi mennä merta edemmäs kalaan? Tietynlainen shinton vastine on esim. pohjoismainen Ásatru sekä monet eurooppalaiset muinaisuskonnot, joiden uudelleenilmentymiä on olemassa.
Eräs amerikanintiaani kertoi, että monet heidän kulttuurinsa ja uskonnollisten perinteidensä vaalijat ovat kypsyneet siihen, kuinka valkoiset haluavat "tulla mukaan" (wanna-be-indians)ja omaksua heidän kulttuuristaan mm. shamanismia ym. olennaisesti pyhää. Intiaanien mielestä tämä on omituista, sillä heitä ihmetyttää, mikseivät esim. eurooppalaisten omat esikristilliset traditiot ja uskonnot kelpaa, vaan pitää yrittää omaksua itselle vieras uskonnollisuus? Ja vain sen takia, että jokin uskonto sisältää "paljon sellaista" mitä on omissa uskonkäsityksissä ja toisaalta (esim. intiaanien ollessa kyseessä) koska se tuntuu niin mahtavalta. Toki tämän taustalla saattaa olla "hyvä tarkoitus" eli tiedostamaton kaipuu johonkin kokonaiseen ja autenttiseen, jota nykyinen länsimaissa esiintyvä "kulttuurin" irvikuva ei enää edusta.
Monissa uskonnoissa (varsinkin polyteistisissa) on "paljon samaa" pintatasolla ja periaatteissa. Voit lukea kymmenistä eri uskonnoista ja yks kaks löytää niistä samaa, kuin miten sinä asian näet, tunnet ja koet. Mutta siihen se sitten jääkin. Pointti olikin siinä, että kun unohdetaan tästä nyt monoteistiset kirjauskonnot, uskonto on autenttisimmillaan orgaaniseen kulttuuriin sidottuna, eikä universalistisena kaikille avoimena perinteenä. Juuri tämän takia esim. Dalai Lama monessa haastatteluussaan kehottaa länsimaisia ihmisiä tutustumaan omiin traditioihinsa ensin, ennen kuin yrittävät omaksua teennäisesti tiibetinbuddhalaisuutta. Tämä onkin viisautta, jota harva ymmärtää tässä pakkoglobalisoituvalla kapitalistipallolla, jossa kohta kaikki on kaupan, ja jokainen traditio, uskonto ja kulttuuri on mukamas kenen tahansa omaisuutta.
Höps. Nykymaailmassa uskonnot ovat laajemmin lähellä ja monia itämaiset uskonnot voivat koskettaa enemmän kuin länsimaiset ilman omimista. Jokainen uskonto on toki paikkaan sidottu ja suuri osa suomeenkin tuoduista uskonnoista on kaukaa. Ei siis mitään syytä etteikö voisi "omia" mitä tahansa uskontoa.
Tuollainen kateellinen omassa piirissä pitäminen on hölmöjen hommaa.
Luulisinpa, että sellaista, mitä voi järjellä ja ajattelulla ymmärtää ja omakseen kokea ja mitä ihmisessä spontaanistikin herää, voi vapaasti omia itselleen muista kulttuureista. Näihin ei tarvitse liittyä mitään riittejä ja kulttuurellisia tapoja. Tietty joillakin ihmisillä on suuri sisäsyntyinen tarve tehdä riittejä ja seremonioita, ja jostakin heidän on kai siihen saatava aineistoa, jolloin heidän on ehkä mentävä johonkin muuhun kulttuuriin omaksumaan sen kulttuurin uskonnolliset tavat mytologioineen kaikkineen. Oman maantieteellisen alueen kuopatusta kulttuurista ei siinä tilanteessa ole paljon apua, kun siitä ei ole tietoa. Alkuperäisamerikkalainen kulttuuri sentään säilyi, mutta suomenusko ei. Asialle riittävästi omistautunut voi tietysti ryhtyä herättämään henkiin näitä vanhoja eurooppalaisia alkuperäisperinteitä, mutta todennäköisesti hänkin on ensi hätäänsä ehtinyt ammentaa jo jostakin muualta.
En tiedä löytyykö Suomesta moniakaan aktiivisesti shintolaisuutta harjoittavia henkilöitä. Keskiverto japanilainen (Japanissa taikka muualla elävä) ei välttämättä tiedä/välittää shintolaisuudesta sen enempää kuin keskiverto suomalainen tietää/välittää protestanttisuudesta, joten random japanilaisesta tuskin on apuja shintolaisuuteen tutustumisen suhteen.
Vaikka shintolaisuus on endeemisesti japanilainen uskonto, mikään ei estä ei-japanilaista liittymästä ko. uskontoon. USAssa sijaitsevan Tsubaki Grand Shrine of American (http://www.tsubakishrine.org) kuka tahansa voi liittyä "virallisesti" shintolaiseksi. Tuon pyhäkön ja sen Facebook-profiilin kautta voi halutessaan hakea tietoa siitä, mitä shintolaisuus käytännössä on. Ja toki kirjallisuutta löytyy etsimällä.
Syökäämme ruuat heidän kotoaan
Pysyttele omissasi.Tuo on kulttuurista omimista.
Eikä ole, nyt puhuttiin uskonnosta tai elämänfilosofiasta. Ihmiset etsivät yhteyttä ja merkitystä. Kulttuurinen omiminen ja ehkä vielä nimeomaan se ongelmallinen kulttuurinen omiminen (kukaan tuskin pahastuu jos innostut vaikka ruotsalaisuudesta) on eri asia.