haastoi haavoittuvassa asemassa olevan Makwan Amirkhanin oikeuteen. Hyväksytkö sinä tällaisen rakenteellisen rasismin?
Ajatelkaa, että etuoikeutettu valkoinen nainen Mira Luoti
Anonyymi-ap
1574
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kukaan nainen ei lähde tuohon touhuun kevein perustein! Nou!
Hyväksyn ehdottomasti Miran asian, mutta en hyväksy mitään rasismia!
Se on kokonaan eri asia!
10v jälkeen poksahti päähän että jotain tapahtui.. taisi keksiä omiaan.
Mitä sotaa Makwan on paossa?
Ei Suomessa ole kuin ukrainalaiset sotaa paossa.
Makwan tuli suomeen vuonna 1993 ollessaan 4 -vuotias, hän on suomeenmuuttoon ihan syytön.
Syyttäjä ajoi syytettä. Suomessa rikosasioissa syyteoikeus on vain syyttäjällä. Jos syyttäjä kieltäytyy, niin vasta sen jälkeen asianomistajalla on oma syyteoikeus.
Tuliko syyttäjälle ilmasta tieto asiasta?
ei syyttäjä ilman Miraa olis voinu juttua ajaa koska sana sanaa vastaan.
Rautalankaa tietämättömille. Jos ihminen haluaa epäillyn rikoksen vuoksi oikeuteen, niin hänen on ensin tehtävä poliisille rikosilmoitus. Rikosilmoituksen jälkeen poliisi tekee esiselvityksen siitä, onko syytä epäillä rikosta. Jos on, niin poliisi tekee asiasta esitutkinnan. Esitutkinnan jälkeen poliisi toimitaa sen syyttäjälle, ellei esitutkinnassa ole selvinnyt, ettei rikosta ole tehty, tai ketään vastaan ei voi nostaa syytettä, tai esittää muuta rikokseen perustuvaa vaadetta.
Röyhkeä temppu Miralta, rasismia?
Valkoista ylivaltaa.
Tuollaisten "Mira Luotien" ollessa kyseessä jokainen mies on haavoittuvainen". Akalle täytyisi liimata iso lappu otsaan "järkevä jätkä kierrä mut kaukaa"
"Vastaaja Makwan Amirkhani edun puolesta vaadimme, että syyte pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kaikki asianomistaja Mira Luodin korvausvaatimukset hylätään kokonaisuudessaan perusteettomina.
Syytteen ajaminen peräti kymmenen vuoden takaisista (2016) tapahtumista perustuu pelkästään asianomistajan subjektiiviseen kertomukseen, jonka vakiintunut oikeuskäytäntö ja Korkeimman oikeuden asettama ankara näyttökynnys osoittavat riittämättömäksi murtamaan syyttömyysolettamaa.
I Perustelut syytteen hylkäämiselle, asia on katsottava kokonaisuutena:
1. Korkeimman oikeuden ehdoton näyttökynnys (KKO 2013:96)
Korkein oikeus on nimenomaisesti vahvistanut, ettei näyttökynnys ole seksuaalirikosasioissa muuta rikosoikeudenkäyntiä alempi. Sana sanaa vastaan -asetelmassa rikoksen tapahtumisesta ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä (in dubio pro reo). Kun suoraa lääketieteellistä tai teknistä näyttöä ei ole, pelkkä asianomistajan subjektiivinen kertomus ei juridisesti riitä tuomion perustaksi.
2. Psyykkisen oireilun riittämättömyys näyttönä (KKO 2026:3)
Ratkaisun KKO 2026:3 oikeusohjeen mukaisesti asianomistajan psyykkinen oireilu tai traumaattiset kokemukset eivät ole itsenäinen tai objektiivinen osoitus väitetyn rikoksen tapahtumisesta, sillä psyykkiset oireet voivat johtua muista elämäntapahtumista. Jälkikäteiset, vuosien varrella syntyneet subjektiiviset uudelleentulkinnat menneistä tapahtumista altistavat muistikuvien vääristymiselle ja murentavat kertomuksen loogista vakautta.
3. Välillisen näytön (hearsay) riittämättömyys
Syyttäjän nimeämien todistajien kertomukset siitä, mitä asianomistaja on heille myöhemmin kertonut, ovat luonteeltaan vain välillistä näyttöä (hearsay-todistelu). Se todistaa ainoastaan sen, mitä asianomistaja on muille sanonut, muttei osoita itse väitetyn tunnusmerkistön täyttymistä tai teon tapahtumista havumajassa.
4. Toistuvat mielenterveyshäiriöt ja alttius virheellisille tulkinnoille (Turun tapaus 2018)
Näytön arvioinnissa on otettava kriittisesti huomioon asianomistajan henkilöhistoria ja alttius muistikuvien vääristymiselle:
• Toistuvat mielenterveyshäiriöt: Asianomistajalla on todettu jo aiemmin vastaavanlaisissa rikosilmoitus- ja epäilyprosesseissa toistuvia, vakavia mielenterveyshäiriöitä, jotka vaikuttavat suoraan hänen kykyynsä hahmottaa ja muistaa ihmissuhdetilanteita objektiivisesti.
• Turkulaisen opettajan tapaus (2018): Tilanne rinnastuu suoraan vuonna 2018 esillä olleeseen turkulaisen opettajan tapaukseen. Siinä osoitettiin, kuinka asianomistajan psyykkinen oireilu, valemuistot ja traumaattiset jälkitilat voivat synnyttää täysin virheellisiä, subjektiivisia uudelleentulkintoja tavallisista menneisyyden kohtaamisista ja johtaa perusteettomiin, oikeusturvaa vaarantaviin rikosepäilyihin.
II Vaatimus prosessin näkyvyydestä ja vastuu maineen vahingoittamisesta
Vastaaja Makwan Amirkhani on julkisuuden henkilö ja kansainvälisesti tunnettu ammattiurheilija, jonka maineelle, brändille ja elinkeinolle nämä kymmenen vuotta vanhat, perusteettomat syytökset ovat aiheuttaneet massiivista ja korvaamatonta vahinkoa. Tuomioistuinlaitos ei saa toimia välineenä julkisuushakuisille kampanjoille tai yksipuoliselle painostukselle.
• Prosessin täydellinen julkisuus ja näkyvyys: Koska asianomistaja on vienyt asiansa julkisuuteen dokumenttien ja median kautta jo ennen lainvoimaista ratkaisua, on välttämätöntä, että myös syytösten näytöttömyys, ristiriitaisuudet ja asianomistajan oireiluhistoria tulevat täysin julkisesti ilmi. Vain täydellinen prosessuaalinen avoimuus voi palauttaa vastaajan julkisen maineen.
Koska syyttäjän näyttö ei täytä lain ja vakiintuneen oikeuskäytännön asettamia ankaria vaatimuksia, syyte ja kaikki korvausvaatimukset Makwan Amirkhania vastaan on hylättävä"
Sairas muija, henkisesti nolla.
Luoti on rasisti