kieltää itseään elämästä ?
Et tee sitä, tätä ja tuota, koska ei ole ketään.... Sinä OLET!
SINÄ koet!
Lupaa itsellesi, että et jätä enää asioita väliin, vaan menet konserttiin, matkalle, joululounaalle, joogaamaan, vuokraat mökin, ratsastat auringonlaskuun jne. teet, koet ja näet ne jutut!
Et tee sitä, tätä ja tuota, koska ei ole ketään.... Sinä OLET!
SINÄ koet!
Lupaa itsellesi, että et jätä enää asioita väliin, vaan menet konserttiin, matkalle, joululounaalle, joogaamaan, vuokraat mökin, ratsastat auringonlaskuun jne. teet, koet ja näet ne jutut!
Vastaukset 86
Vanhimmat
Heti, kun on rahaa tehdä mainitsemani jutut.
Silloinhan sinulla ei ole alunperinkään ongelmana se, että et haluaisi tehdä asioita yksin, vaan se, että ei ole rahaa. Toivottavasti teet kaikkea sellaista kivaa, joka on ilmaista tai edullista :)
Tärkeintä on mennä, tehdä, nähdä ja kokea, kukin budjettinsa mukaan.
- Sheena
Harva aidostinkiva harrastus on ilmainen.
Tarkennuksena: Harrastukset joita haluan harrastaa: matkailu, laulu- ja soittotunnit, bänditoiminta, elokuvien yms. tekeminen, valokuvaus (muutakin kuin luonto), tanssitunnit ja tanssiminen, keikoilla käyminen...
Harrastapa kyseisiä ilmaisiksi tai edullisesti.
Itse kukin on joutunut säätämään harrastuksiaan tulojen mukaan. Näin esimerkkinä pätkätyöläisellä on välillä rahaa ja välillä ei. Silloin kun on työssä voi esim. ostaa edullisen soittimen ja jatkossa, kun tili on tyhjä, voi silti soittaa silä soittimella. Samoin vaikka paperi ja akvarellivärit, neulelangat tai moni muu. Pitkään jatkunut persaukisuus on kurja juttu ja silloin on aika pitkälle pajupillin, lyijykynäpiirrosten, laulamisen, kirjoittamisen, käpyaskartelun, uimisen, ulkoilmakuntosalien jne. varassa. Jos ei ole vuosiin saanut harrastusapua, niin voi jättää kunnalliseen sossun tai diakoniin anomuksen jostain harrastuksesta. Pääsee tekemään jotain välillä. Netistä selailemalla löytyy kyllä paljon idiksiä maksuttomiin harrastuksiin. On itsensä kannalta parempi tehdä edes jotain vähemmän mielenkiintoista, kuin olla tekemättä mitään.
Opiskelen ja haen töitä.
Esimerkiksi musiikissa minulle yksi tärkeimmistä puolista on yhteismusisointi eikä niinkään yksin lauleskelu, joka on ennemminkin teknistä ja harjoittelemista, jotta instrumentti eli ääni on treenattu ilmasukykyiseksi yhdessä musiikin luomista ja tulkitsemista varten. Ääni on harjoitettava soitin siinä kuin mikä tahansa muukin, kuten kitara tai viulu.
Toki kuntosalilla treenaaminen ja ulkoilu ovat harrasteina, mutta ennemminkin kunnon ylläpitämiseksi kuin iloksi tai mielen ja tunteen ravinnoksi.
Pelon ja luottamuksen puutteen vuoksi monesti päädytään marttyyrisinkuksi? Keneen on luottaminen, kun Trumpkin antaa päinvastaista vinkkiä monille?
Useinhan tuo kiinni rahastakin.
Kyse on budjetoinnista, arvostuksista ja priorisoinneista.
- Sheena
Ja siitä ettei vaikka 595€/kk tulot riitä kaikkeen.
Harvalla riittää edes vuokriin?
No ei riittäs mullakaan, jos tuolla summalla pitäs sekin maksaa.
En jätä mitään tekemättä, koska olen sinkku. Teen asioita, joita haluan ja joihin on mahdollisuus. Ihan kaikkea haluamaani en voi tehdä vaikkapa sen kalleuden vuoksi. Sinkkuus itsessään ei ole este millekään tekemiselle.
En tuossa mielessä ole marttyyrisinkku. Teen mitä tykkää, muut tekee mitä pystyy.
Mutta marttyyriluonne on silti jossain heikkoina hetkinä. Se on piirre, mitä ei irti saa revittyä. Sen kyllä tunnistaa ja sitten voi hetken vetää happea, kunnes se menee ohi.
Marttyyrisinkku? Kuulostaa hauskalta. Taas uus käsite keksitty.
Konserttiin? Entäs jos ei tykkää viuluista, kun ne vinkuu ikävästi.
Mökkikään ei kiinnosta. Mutta RUOTSI kylläki. Jos terveyttä riittää, niin meen ens kesänä ruotsin läpi trondheimiin.
vielä on rock-konsertteja jäljellä, löytyy heviä, poppia ja musiikkia joka makuun. Lista ei luonnollisesti voi olla kattava, koska ihmiset ovat niin erilaisia ja pitävät eri asioista. Kukaan toinen ei voi tietää mistä joku tykkää. Esimerkit ovat esimerkkejä. Pääasia, että tekee sitä mitä haluaa, eikä anna sen estää, että tekisi sen yksin.
Juu, niinhän niitä on. Eihän tossa tosiaanka lukenu sinffoniaorkesteri. Mutta jotenki sen sinffonian sinne alitajusesti lisään. Paitsi sillon kun se kapellimestari huitas sen viilun lattialle, niin sen ois halunnu nähdä. Onneks ei kuitenka viulu menny rikki.
Tää oli siis multa. Mulla on tässä kirjautuneena tumma pohja. Sellasena mä ton viestin siiis kirjotin. No painoin lähetä, niin sillä sekunnilla heitti ulos ja vaihto pohjan valkoseks. Aika tyly.
En mä kyllä tuosta mainitusta syystä ole koskaan jättänyt mitään tekemättä. En tee, jos ei nappaa. Ei sen syvällisempää syytä.
Mökin voi vuokrata satasella yhdeksi yöksi. Matka sinne on sitä matkustelua. Joogaa voi kokeilla kympillä tunti.
Joogaa en toivonkokeilevani ja kyllä mielessä on muu kuin mökkimatkailu.
Vielä, kun nämä paskat tajuavat etten koskaan tule suostumaan töihin lähikauppakeskuksen yhteenkään paikkaan, sastika johonkin pikaruokapaskaan tyyliin hese tai mäkki.
Sulla on ehkä muistikuva 70l mökistä. Olin vuosi sitten viimeisen päälle hienossa mökissä. Pihalla kirkasvetinen uimalampi ja poreamme. Maksoi tosiaankin 100e yöltä kun siivosi itse. Ehkä vähävarainenkin pystyisi säästämään vuoden kympin kuussa.
Ei ne vanhoja otakaan. Ainoastaan nuoret ja kokemattomat kelpaa.
Jooga on sinänsä maksutonta jos katsoo vaikka joogaopetusta netistä. Kirjastosta voi lainata joogakirjojakin.
Mä taas menisin innolla töihin mihin vaan otettaisiin, mutta ei oteta. Iso kaupunki ja paljon (kauniita) hakijoita, rumilukset eivät pääse töihinkään.
Yllättävän usein kuitenkin suositellaan vaikka työkokemusta on jo muustakin. En edes liiemmin perusta burgereista. Valitettavasti porukka ilmeisesti luulee opintotehtävien kuvastavan henkilökohtaisia unelmia. Ei en ole kiinnostunut keittoravintola-konseptista tai gourmet burgereista, pikaruokabursista puhumattakaan.
Sinänsä hupaisaa, kun muinoin opinnoissa loin keittoravintolakonseptin jonkalaista Suomessa ei vielä tuolloin ollut. Pari vuotta myöhemmin huomasin, että haettiin työntekijöitä vastaavan kaltaiseen uutuuskonseptiin. Lieneekö menestynyt? Seuraavaksi odotellaan ilmestyykö puurobuffa-konseptia kiireisille aamulla töihin ryntääville kaupunkilaisille. Tai onhan siitä jo muutama vuosi aikaa, kun pohdiskelin asiaa, joten kaipa olisi jo tapahtunut, jos olisi tapahtuakseen.
Olkoon heille, joita jooga kiinnostaa.
Eipä ole tarvetta mökin vuokraamiselle, kun perheeltäkin löytyy järvenrantamökki. Mökkeilyssä ei ole minulle mitään uutta ja eksoottista saatika poikkeuksellista ihanuutta.
Ei kauppaan kannatakaan mennä, vaan tehtaaseen. Paremmat palkat, kun se raha tulee niin ku ulkoa, siis viennistä. Mä oon raksa alalla ja tosi pienet palkat, kun ei ihmisillä oo ykskertasesti enempia rahaa maksaa. Asiakas kun joutuu maksaa kolminkertasesti, mitä mulla jää käteen.
En nyt varsinaisesti kysynyt työnvalintaopastusta sillä muutaman vuoden aikana on ollut siinä määrin puolestani paremmin tietäjiä liikkeellä. Itseasiassa jokainen, joka yrittää ohjata minua omasta mielestään parempaan suuntaan, voisi tunkea päänsä takalistoonsa ja syvälle.
Tehdastyö on rutiininomaista tylsyyttä.
Helvetti näitä palstoja ja kusipäitä joiden kanssa olen tekemisissä kantsussa. Il.eisesti ainoa tavoite on tehdä elämästäni mahdollisimman kurjaa paskaa ja kotona olemista.
Samaa voi soveltaa muihin asioihin :)
Eikös se ole mukavaa, kun tuntemattomat välittää ja yrittää auttaa.
Tai johtuisiko se sinusta kokijana? Meillä oma yhteinen mökki myös suvun kanssa ja siellä käyminen on aina yhtä ihanaa. Joulut erilaisia kuin kesät ja jokainen ainoa laatuaan. Oletko lukenut ichiko itcien? Mikään hetki ei toistu koskaan samanlaisena.
He yrittävät auttaa omasta mielestään, mutta eivät tajua että auttamisella on arvoa ainoastaan silloin, jos he ensin tuntevat ihmistä jota yrittävät auttaa.
Muutoin heidän auttamisyrityksensä ovat pelkkiä oman egonsa ja ylemmyydentuntonsa silittelyä sekä tyhjää sanahelinää, jolla ei ole auttamisarvoa vaan ainoastaan heidän oma näkemyksensä ehkä omasta toiveestaan tai pahimmillaan ylenkatseellinen näkemys toisen kyvyistä, jotka eivät ilmeisesti heidän mielestään riitä mihinkään ja alentuvasti ehdotetaan tyyliin roskien keräämistä, jotta olisi hyödyksi.
Itseasiassa pyytämättä auttaminen on tämän kaltaisissa asioissa on rajattomuutta, tunkeutumista ja alentuvaa käytöstä.
Asiaa ei voisi tämän viisaammin sanoa. Juuri näin.
Tässä on nyt jo useamman vuoden ajan yritetty saada intoutumaan mökkilomailusta. Onko niin vaikea hyväksyä, että kaikki eivät ole mökkeilyfanaatikkoja ja kaipaavat vaihtelevia ja arjesta poikkeavia kokemuksia?
Mökki ja järvenranta sekä suomen luonnon keskellä asuminen ovat minulle arkista "jokapäivää", jolle tietenkin haluan vaihtelevuutta ja uusia impulsseja.
On itseasiassa surkuhupaisaa miten elämänkokemukseni ja kokemukseni muutoinkin on yritetty rajata muutaman vuoden aikakauteen, ymmärtämättä sitä, että neljäänkymmeneen vuoteen mahtuu useampi elämänvaihe, useampia eri ympäristöjä, opintoja ja aloja. En ole syntynyt Helsingissä vaikka tällä erää asunkin täällä. En myöskään halua identifikoitua "helsinkiläiseksi" tai esittää, että elämä olisi ollut aina tässä paikassa. Jos tarjoutuu mahdollisuus johonkin uuteen tai kenties johonkin aiempaan itselle rakkaaseen, en epäröi tarttua tilaisuuteen. Pointti onkin se, että mahdollisuuden tulisi olla mielestäni houkutteleva, eikä muiden mukamas puolestani paremmin tietävien mielestä.
Itseasiassa hain juuri työtä, joka heittäisi kesäksi aivan erilaiseen ympäristöön ja kokemukseen kuin tähän mikä on arkeani. Uusiin maisemiin ja elämänrytmiin. Samalla ratkeaisi moni muukin seikka ja syksyllä voi harkita mikä on seuraava askel.
Kirjasto ja ilmaiset youtube videot ovat yksin harrastamista. Useimmat harrastukset, jotka minua kiehtovat liittyvät myös yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Eli ei. Ei voi soveltaa kaikkiin harrastuksiin. Ei etenkään niihin, joita haluan harrastaa.
Jero sanoi juuri sen mistä kaikessa on kyse.
Siitä vaan tekemään sitä omaa juttua. Kaikki mahdolliset markkinointikanavat ovat ilmaisia.
Se vaan että nykyään uniikin lumihiutaleen on oltava maailman paras.
Oletko tarpeeksi lahjakas.
No voi vitun idiootti.
Joo. Mielelläni ehdotan losia tai nykiä.
Kun sulla ei ole rahaa eikä työkään kiinnosta niin matkustelu menee kotimaanmatkailuksi.
Keskustelufoorumin idea on se, että kirjoituksia luetaan ja niihin vastaillaan. Sellaisten ihmisten pitää siirtyä lukitun päiväkirjan kirjoittamiseen, jotka eivät halua omia kommenttejaan kommentoitavan.
Laitat ilmoituksia, että haluat perustaa harrastusryhmän.
En minä ole uniikki lumihiutale. Maailmassa nyt on kuitenkin runsaasti muitakin töitä kuin rutiininomainen tehdaspuurtaminen joka ei kehitä mitään muuta kuin tylsyyden sietämistä.
Toisinaan mietin onko niin monen käsitys työelämästä tosiaankin niin rajoittunut ja kaavoihinsa kangistunut, että perus tehdasduuni ja muutkin lähinnä Kaurismäen leffoista tutut työt ovat olemassa? Kaurismäellä on oma estetiikkansa ja narratiivinsa, mutta edustaa ainoastaan yhtä näkemystä, joka ei vastaa nykyistä työelämää.
No keskustelupalstat ovat muutoinkin turhaa ajantuhlaamisroskaa todellisen elämän ja aidon vuorovaikutuksen rinnalla. en viettäisi täällä hetkeäkään, jos olisin töissä.
kunhan tästä roskasta pääsee eroon ja aitoihin ihmissuhteisiin ja todellisuudessa merkityksellisiin kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen, niin ihanaa. Kerta kaikkisen ihanaa.
En minä väittänyt ettei työ kiinnosta. Olen tälläkin viikolla laittanut jo useamman työhakemuksen.
Ehkäpä minua ei kiinnosta ilman työtä miettiä kuinka lomailisin ja kyllä tällä erää työn löytyminen on huomattavasti tärkeämpää kuin mökille meneminen tai muutoinkaan kotimaan matkailun pohdiskeleminen.
Jos mietin matkailua noin yleisesti niin tietenkin kehitän matkailupaketteja, jotka ovat kohderyhmälle mahdollisimman kiinnostavia. Eivät ne kuitenkaan välttämättä kuvasta omia matkailumieltymyksiäni. Tietenkin kiinnostavinta olisi kehittää konsepteja, joihin itsekin mielihyvin lähtisin. Työelämä nyt on kuitenkin sitä, että palveluja ja tuotteita rakennetaan maksaville asiakkaille ja työ- ja opintoprojektit eivät välttämättä ole omaa persoonaa tai omia mieltymyksiä. Onnellisia he, jotka saavat tehdä intohimotyötään ja siltikin myös runsaan taloudellisen kompensaation.
Siihen en kuitenkaan suotu, että minulle sanallaan, että työpaikan tulisi olla mahdollisimman lähellä kotia, jotta säästäisi muutaman kympin kuukaudessa. Ihan piruuttani maksan joka kuukausi HSL:n kausikortin vaikken kävisi missään muualla kuin lähiopintopäivillä muutaman kerran kuukaudessa.
Opiskelu ei myöskään ole työn este ja opinnot ovat myös sitä varten, että pääsisi eteenpäin työelämässä. Mutta eiväthän nämä kuspiät sitä suostu myöntämään vaan jankkaavat vuodesta toiseen joko-tai ajatusmaailmaansa. Opinnot tai työ, työ tai rakkaus, opinnot tai rakkaus. No minä totean, että kaikki kolme, mutta ensin työ, opinnot ja sitten rakkaus, koska en suostu kotonamuhimis elämään enkä myöskään huoli ketään, jonka kanssa joutuisi elämään kotinamuhimiselämää.
Noo tehtaassakin on se tuotekehitysosasto. Sen ovi vaan harvemmille aukenee ja nyt suomen tilanteen tuntien, niin onko tuotekehityksessä kovin monikaan enää töissä. Tehdään samaa vanhaa ja ihmetellän ettei vienti vedä. Tai pahimmillaan ei tehdä enää mitään vaan tilataan omalla nimellä temusta.
Tää ei nyt ollutka tarkotettu just sulle ammatinvalinnanohjaukseks, vaan yleisesti, kun nää kuitenki kaikelle kansalle näkyy. Kun noi patistaa noihin kauppoihin töihin, eikä ymmärrä ettei kiinnosta. Meillä kun on hydrauliikkaa ja pneumatiikka ja robotiikkaa. Niin todella paljon muutakin ja mielenkiintoista kuin jotain tavaroiden hyllyttämistä.
Yllättävän moni valittaa töistään keskustelupalstoilla :p
Voi ajatella niinkin, että joskus kohtaamiset ovat merkityksellisiä myös keskustelupalstoilla. Se voi olla jonkun randomin, vaikka toisen aloittajan ketju, johon joku vastaa ja se vastaus on sellainen, jota itse on kaivannut. Joskus on helpompikin sisäistää asioita jaa ajatuksia silloin kun niitä ei peilaa itseen. Silloin se on "hyvin sanottu, minäkin alan viljellä tuota", eikä itseen kohdistuva varpaille astuminen, jonka torjuu, koska joku kävi neuvomaan.
Mä taas oon sitä mieltä, että täällä näkyy paljon viisaita ideoita. Ainakin verrattuna tohon politiikkaan.
Vaikkei olisikaan suoraan minulle tarkoitettu niin kai käsität ettei jokainen ole kiinnostunut samoista jutuista kuin sinä? Ehkä sinusta hydrauliikka, robotit ja pneumatiikka ovat mielenkiintoisia. Esimerkiksi minua mainitsemasi eivät kiinnosta.
Se mikä minua vetää puoleensa ovat ilmaisu, vuorovaikutus, luovuus, kehittymien ja kehittäminen, ideointi, musiikki, taide, kokemukset ja elämykset.. Eivät niinkään tavarat, tuotteet, koneet tai esineet tai rutiininomaisuus vaan vaihtelevuus ja monipuolisuus.
Olen katsellut monenlaisia työpaikkailmoituksia ja eri alojakin, koska kyllä taloudellisella tasapainolla on suuri merkitys elämän kannalta.
Toisaalta tiedostan myös missä en tulisi kuitenkaan viihtymään tai mikä ei olisi motivoivaa muutoin, kuin palkkalaskelman muodossa ja se on kuitenkin pidemmän päälle kannustin, joka ei kanna kovinkaan pitkälle ellei työssä ole muutoin mielekkyyttä ja merkityksellisyyden kokemusta myös itselle. Se, että kiitellään jostakin sillä perusteellä, että oletpa ollut nyt hyödyksi ei ole myöskään kannustin.
Kauppoihin kannustetaan töihin, mutta kuitenkin vähittäiskaupan puolella harrastetaan runsaasti osa-aikatyösopimuksia ja ilmaistyövoimaa työkokeilujen muodossa. Itse en koe automaattikassojen vahtimista oleelliseksi kenenkään elämän merkityksen kannalta.
Kyllähän jokainen hankkii ruokansa, vaatteensa ja hyödykkeensä jostakin, mutta jos kaupassa asioimista tai kahvilla käymistä pidetään merkkinä ammatillisesta kiinnostuksesta niin ollaan vakavasti vinksahtaneesti pusikossa. Samalla perustelulla pitäisi jokaisen työskennellä ruokakaupassa tai kahvilassa, jos lähdetään siitä missä sattuu asioimaan.
Toinen mitä usein suositellaan on myyntityö. tiedän tasan tarkkaan, että vihaisin puhelinmyyjänä työskentelyä ja kokisin olevani yksityisalueelle tunkeva häirikkö, joka yrittää myydä jotakin mille kenelläkään ei ole tarvetta. En itsekään vastaa yleensä tuntemattomiin numeroihin, koska en halua joutua myyntipuheiden kohteeksi. Nyt tosin, kun haen töitä niin olen vastannut saapuviin puheluihin, mutta onhan se hiton moinen pettymys, kun kuulee: Hei, rahoituslaitokselta päivää. Nyt olis i mahdollista hakea lainaa jne. Lisänä vielä hiton röyhkeä: Me autamme.
Autatte? Tarjoamalla ihmisille korkeakorkoisia lainoja jo nyt muutoinkin tukalassa taloustilanteessa? Siinäpä ollaan auttamisen (riistämisen) ytimessä.
Kukin kokee tavallaan ja omasta näkökulmastaan. Minulle palstailu on pohjanoteeraus epäonnistumisten kiteytymä.
Kuinkahan he ehtivät valittaa töistään palstalla, jos ovat töissä?
Tosin onhan sekin ohjeistettu, että ellei pidä työstään niin pyrkii ennemminkin työskentelemään sen eteen, että saa vaihdettua työtä , kuin valittaa. Eihän asia todellisuudessa ole niin yksinkertainen, sillä työ ja palkka ovat siinä määrin merkityksellisiä elämän kannalta, ettei irtiotto ainakaan saman tien ole mahdollista.
Minä valitan työn puutteesta ja kotona olemisen "pakosta". Pyrin kuitenkin muuttamaan tilanteen opiskelemalla ja hakemalla töitä. Toisaalta on tullut hyvinkin selkeäksi kuinka työttömän suhtaudutaan. "Ole kotona ja tuhlaa elämäsi tekemättä ja harrastamatta mitään", jos ei kerran paskavaippojen vaihtaminen ja lähihoitajan työ inspiroi.
Riippuu työstä. Osa ehtii palstailemaan jopa työaikana, joka ei ole suotavaa, osa palstailee ruokatauolta ja osa vapaa-aikanaan. Yksikään ei tee töitä 24 h vuorokaudessa.
En käsitä miksi hitossa kukaan tuhlaisi aikaa tähän, jos elämässä on muutakin sisältöä ja tekemistä sekä aitoja ihmissuhteita.
Minulle ehdotetaan kerta toisensa jälkeen henkilökohtaisena avustajana tai vanhusten auttajana tai kotihoidossa työskentelyä ja minua ei vittuakaan kiinnosta tuhlata elämääni vanhusten hoitamiseen tai heille seuran pitämiseen.
No esim ruokataukoa, ei hirveesti voi muuten käyttää. Ei siinä hirveesti ehdi mihinkä paneutua. Mutta muutaman viestin ehtii aina kirjottaa.
Kyllä mä ymmärrän. En mä itekään noista suoraan oo kiinnostunu, vaan välillisesti, että saatas työpaikat takas suomeen.
Noilla kulttuurialoilla vaan on tosi vaikee elättää itseensä. Suomi on pieni maa, eikä enää oo samanlaista suuntaa eurooppaan kuin sillon alkuaikoina kun euhun liityttiin. Sillon oli eurooppa auki, nyt on taas kuin palattu kekkosen aikaan.
Tota myyntityön tyrkyttämistä ihmettelen. Kun asiakkaita ja myytävää on kuitenki rajallisesti. Työpaikat on tärkeitä, mutta tarpeettomista työpaikoista on enempi haittaa kuin hyötyä.
Joo toi vanhus juttu ja hoitoala yleensäki on noiden pakkomielle. Että sinne sopisi sitten jokainen. Vaikka se on vaativaa homma, enkä itekään siihen pystyisi. Jotenki vaan haluavat paikat täyteen. Mutta eihän se niin mee että puolet väestöstä on hoitajia ja puolet hoidettavia. Siinä loppuu raha ja nähdäänhän se jo nyt kun hyvinvointialueet on pistäny väkee pihalle. Eikä se muutenka mikään turvattu homma ole. Suuri ikäluokka poistuu kovaa vauhtia ja tää mun 70 luvun ikäluokka onkin jo hyvin pieni. Voi olla hoitopaikat aika tyhjänä sillon.
Kyllä sitä kaikkea tekisi jos olisi varaa.
mustasusi
Paljon voi myös tehdä ilman rahaa:)
Toki, jos ei minnekään kauas halua lähteä. Luonnosta voi nauttia ihan ilmaiseksikin, esimerkiksi
susimusta
Ja meditoimiseen ei tarvitse, kuin tyhjän pään ;)
Jokaiselle varmasti löytyy jotakin. Kyse on useinmiten siitä, että henkilöllä on joko masennusta tai muita henkisiä rajoitteita, jolloin hän ei jaksa, eikä viitsi mitään, eikä mikään innosta. Eikä siitä ongelmasta myöskään haluta luopua. Tyypillistä ihmisen käytöstä, mutta onneksi siitäkin voi päästä eroon ja alkaa nauttia siitä, että onkin tekemistä.
Luonnossa vaeltelu ja meditointi eivät ole tekemistä vaan korviketoimintaa paremman puutteessa.
Luonto ja ulkoilu ovat sinällään jees, mutta eivät ne ole koko elämän sisältö eivätkä sellaisiksi riitä.
Kyllä moni nauttii luonnossa vaeltelemisesta, mutta he hakevat kyseisen kokemuksen, jonka jälkeen palaavat takaisin elämäänsä, kiireiden, vastuiden työn ja velvollisuuksiensa pariin. Itsekin valitsen ennemmin jälkimmäisen vaihtoehdon.
Meditointi ei kiinnosta minua ja tuskin tulee kiinnostamaankaan. oman sorttista elämäntuhlaamistahan sekin on. Moni muu tekeminen sen sijaan kiinnostaisi ja innostaisi, mutta henkisyys huuhaa ei. Mutta vittuiluahan se onkin, kun jatkuvasti suositellaan henkisyyttä, meditointia ja joogaa, koska on tasan tarkkaan tiedossa etten kyseisistä harrasteista parusta.
Voihan se olla vaikeaa uskoa, että jollekin luontoelämys on juuri se kohokohta, johon säästää rahaa ja johon käyttää lomansa. Samoin meditoimisesta voi saada paljon hyötyjä irti monin eri tavoin. Meditaatiolla ja tietoisella läsnäololla on lukuisia tieteellisesti todistettuja psyykkisiä, kognitiivisia ja fyysisiä hyötyjä. Jo muutaman minuutin päivittäinen harjoittaminen voi vaikuttaa hyvinvointiin.
Jokainen valitsee itselleen sopivat jutut ja sopivan elämänfilosofian, arvot jne. Tosin voi miettiä onko vaikkapa rutiköyhänä itselle edullista valita oikeistolainen polku ja potkia itseään päähän koko ajan. Vai voisiko kuitenkin etsiä sellaiset arvot ja elämänfilosofian, joka helpottaa rutiköyhänä elämistä ja sieltä pois pääsemistä.
Sellainen vastarannankiiskiänkkänä saa olla ihan vapaasti ja murjottaa läpi elämän kurjuuksineen. Toiset sitten haluavat nauttia silloin kun se on mahdollista. Vaikka siitä teekupposesta, järven kimalluksesta tai jouluisesta tunnelmasta.
Jeps ja on myös saatu tutkimuksissa tulokseksi, että meditaatio ja tietoinen läsnäolo saattavat kasvattaa narsistisia piirteitä oman navan ympärillä pyörimistä.
Yksikään poliittinen puolue ei oikeastaan edusta tällä hetkellä kokonaisuutta, jota äänestäisin. Oikeistolaiset polkevat kaikkien vähänkään yhteiskunnan tuen varassa olevien olosuhteet maan rakoon ja vasemmistopuolueet ajavat pääasiassa maahanmuuttajien etuja. Muutoinkaan en koe poliittisen vaikuttamisen olevan minulle erityisemmin lähellä sydäntä ja siksi minusta on turha etsiä kenenkään oikeuksien puolustajaa tai asioiden ajajaa.
Se, että nauttisin teekupposesti tai nauttisin järvelle tuijottelusta ei kohentaisi millään tavalla tilannettani tai edistäisi työllistymistäni. Vai maksetaanko järven katselemisesta?
Kyllä minä käsitän, että luontoelämyksistä maksetaan. Eivät he, jotka maksavat luontoon pääsemisestä säästä kuitenkaan mennäkseen naapurimetsään, vaan he maksavat kokeakseen elämyksen joka ei ole heille jokapäiväinen.
Aivan. jokainen saa valita mihin uskoo, mitkä hänen arvonsa ovat ja mistä hän nauttii. Kuitenkin koet tarpeelliseksi yrittää käännyttää minut nauttimaan siitä mistä sinun mielestäsi tulisi nauttia. Yksin nauttiminen on turhaa ja yksin oleminen on tarkoitettu työstämään niitä seikkoja, jotka estävät saavuttamasta haluamansa kaltaista elämää. Ilo ja nautinto on tehty jaettaviksi.
Ei vaan, että jokainen yksilö löytäisi ne omat juttunsa. Ei kukaan ole oraakkeli, joka tietäisi mistä joku toinen tykkää. Yksin oleminen on täydellistä ja ei, et pysty jakamaan toisen ihmisen kanssa mitä tunnet, koska näette ja tunnette eri tavoin. Näette jopa värit hieman eri sävyisinä. On silmästä kiinni, kuinka täyteläisenä väri näkyy. Synnyt yksin, kuolet yksin, sellainen on elämä. Joku voi vierestä katsoa, kun teet sen, mutta yksin sen koet.
Ai mikskö? Ihan vaan siks että tykkään kieriä pskassani 😂. Linkittäisin erään skenen yhestä leffasta mikä liittyy marttyyriyteen mutten kumminkaan, sillä en halua että kukaan erehtyy katsomaan sen siksi koska luki kommenttini. Sairasta settiä monissa leffoissa.
Ehkä siihen tottuu, sinkkuuteen. Tottuu tai turtuu. Siitä muodostuu kuin automaatiotila, olet sinkku koska se on sinulle "normaalia" etkä tiedä mistään muusta. Luovutus. Mukavuusalueellaan pysytteleminen. (Elämäntapa)muutosten pelkääminen. Kurjaan kohtaloonsa tyytyminen. -💊-.
Kun on ollut ulkopuolinen lapsuudesta saakka siitä lopulta tulee identiteetti.
https://www.youtube.com/watch?v=DwCMe4KJCkQ
Ei välttämättä ja harva on todellisuudessa ollut lapsuudestaan saakka ulkopuolinen.
Noh jollakin tapaa kyllä. Ainaki itellä, kun kattelin vanhempia, jotka koko ajan hoki, että ei kannata. Niin siihenhä mä oisin jääny. Niin jotenki itsesuojeluvaisto ohjas, että oisin kuin perheen ulkopuolinen. Puhuin lopulta heille aina te enkä me. Samaten myöhmin jos oisin niihinki kaveripiireihin jääny, missä niin ku mukana olin, niin huonoille teille oisin joutunu. Parempi vaan olla omien polkujen kulkija. Ja mennä sinne mitä vaisto sanoo. Eikä uskoo kun sukulaistäti naama väärässä sanoo ettei vanhana opi. No väärässä oli tädin naama ja muutenki väärässä. Kyllä vanhana oppi ja paremmin oppi.
Hyvä hyvä, näin kannattaakin toimia, jos siihen on mahdollisuudet. Aina ei ihan jokaista tavoitettaan pysty toteuttamaan, vaikka yrittäisi, mutta silloin ainakin tietää, että on tehnyt sen minkä voi asian eteen.
Nyt riitti tämä latistava hymistely shaissendaali.
Yksinäisenä ihmisten, maansa ja jumalten hylkäämänä ulkopuolisena kulkijana puhuin tietenkin vain omasta puolestani, minkä joku olisi ehkä voinut myös päätellä vastauksestani. En minä teistä muista tiedä, eikä se välttämättä enää minulle kuulukaan.
Oleellisesta tällä jumalten hylkäämän yksinäisen vaeltajan polulla on, ettei sen vuoksi koskaan saa sääliä itseään. Olen yksin tässä vihamielisessä maailmassa, ja olkoon sitten niin.
Totta kai saa vajota sääliin ja kaivautua vaikka maton alle piiloon ja pysyä siellä, mutta miksi? Kun voi tanssia ja laulaa, piirtää, kuunnella musiikkia, tehdä paljon kaikkea. Mieli sulkee ihmiset oven taa, vaikka maailma on heille vapaa.
Olen itse viiden ihmisen kanssa tekemisissä. Todella hyvä. Ihmisistä hyvin vähän mitään hyvää sanottavaa.
Juu tiedän, ei kaikkia tavoitteita saavuta. Eikä munkaan sentäs tarvinnu kotoo karata. Ihan fiksuja tyyppejä pohjimmiltaan kaikki mun lähipiirissä on ollu. En heitä silleen moiti. Mutta ei ois liikaa vaadittu, että myös lapselle pitäs perustella asiat. Jotenki tietellisesti, vaikka se ettei muka vanhempana opi.
Joku pelkää enemmän itseään kuin kuolemaa. Mitä teet jos avautuu? Seuraukset armottomat.
Ajatukset arvottomat.
Säästöistä kyse ja yksinäisyydestä kun äxä söi säästöt
Mitä tekisit, sinkku, 1 000 000 eurolla?
Lähtisitkö konserttiin hakemaan naisia tai johonkin muualle?
Sijoittaisin suurimman osan, palkkaisin henkilökohtaisen valmentajan, uusisin vaatekaapin sisällön ja sisustaisin kotini. Käyttäisin osan sijoituksen koroista harrastuksiin ja hakisin töitä. Pitäisin silmät avoimena, jos vastaan tulisi mies, jonka kanssa haluaisin jakaa elämäni, rakkauteni ja kotini.
Valmenna ihmeessä itseäsi tekoälyn ja maksuttoman materiaalin avulla. Siskoni sai hyvän kropan tekoälyn valmennusohjeilla. Saa siltä henkistäkin valmennusta, mutta toki kannattaa pitää kirjat esillä. Tutkimusten lukeminen on usein maksutonta. On myös maksullisia tutkimuksia, mutta itsensä valmentaminen ei vaadi niitä. Vaatteita voi vaihtaa ja tuunata.
Siis mitä? Kuka kieltää itseään elämästä? Minä ainakin elän kaikkea tuota ilmankin ja hyvin elänkin. En tarvii mitään tuota elääkseni tai ollakseni onnellinen. Olen sinkku kotikissa ja nautin elämästäni juuri näin. Hei haloo, kaikilla ei ole samat onnellisuuden lähteet kuin esim sinulla. Elä ja anna muidenkin elää.kiitos❤😊🤷♀️
Miksi muka kaikki häppinginni/ meneminen ja kokeminen on jotain ' autuaaksi' tekevää. Kyllä ihan kotikissana voi olla onnellinen! Minulla on ystäviä mutta viihdyn niin hyvin etten juurikaan yhteyksiä ota. He ottaa ja lähden kyllä jos huvittaa🤭. Se ikean mainos missä muija istuu kotoo ja ystävä soittaa ja hän että, en mä nyt😁 se olen just minä. On ihanaa olla kotona!😄🤷♀️
Mietin samaa.
Ei kai tässä ollut tarkoituskaan kieltää ketään nauttimasta kotona olemisesta, jos siitä aidosti nauttii.
Saattaisin minäkin ainakin toisinaan nauttia, jos tälle olisi vastapainoa. Yksipuolinen ja samankaltaisena toistuva elämäntilanne on ainutlaatuisen elämän tuhlautumista epäoleelliseen ja merkityksettömään ellei kyse ole itsestä lähtöisin olevasta, vapaaehtoisesti tehdystä valinnasta. sivusta
Ethän sinä silloin ole marttyyri, vaan onnellinen. Eli ei koskenut sinua tämä ketju.
"Rakastakaa itseänne" ei ole mikään vitsi. Olet ainoa oman elämäsi kokija, joten käytä aikasi hyvin. Tiettyjä olosuhteita ei voi muuttaa, mutta voi itse päättää, että nauttii jokaisena päivänä jostakin asiasta. Hyvää oloa!