Suomen vauriokorjausala keskittyy yhä suurempiin ketjuihin. Kasvu voi parantaa palveluita ja mahdollistaa investointeja, mutta samalla herää kysymys: mitä tapahtuu asiakkaan oikeuksille, jos korjaamoverkostoa joudutaan myöhemmin supistamaan?
InCarin kasvu ja kannattavuus
InCar on esimerkki nopeasti laajentuneesta korjaamoketjusta. Vuonna 2025 sen liikevaihto kasvoi 83,1 miljoonasta 90,9 miljoonaan euroon (+9,4 %), mutta liikevoitto pieneni 3,51 miljoonasta 3,35 miljoonaan euroon. Henkilöstökulut kasvoivat noin 14 % ja liiketoiminnan muut kulut noin 20 %.
Nämä luvut eivät osoita talouskriisiä. Suvia-konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2025 noin 11,7 miljoonaa euroa positiivinen. Ne kuitenkin osoittavat, että kasvu on lisännyt kustannuksia nopeammin kuin liikevoittoa.
InCar ilmoitti huhtikuussa 2026 kuudesta suunnitellusta uudesta toimipisteestä. Osa on jo avattu. Samana vuonna Suvia Group siirtyi Intera Partnersin johtamaan omistusrakenteeseen ja laajeni Belgiaan yrityskaupalla.
Sijoittajan ja asiakkaan aikahorisontit
Pääomasijoittajavetoinen kasvu perustuu esimerkiksi yritysostoihin, investointeihin ja toiminnan tehostamiseen. Onnistuessaan se hyödyttää myös asiakkaita. Jos markkinatilanne muuttuu, toimipisteverkostoa voidaan silti joutua järjestämään uudelleen.
Sijoittaja voi myydä omistuksensa, mutta korjaamoyhtiön vastuu aiemmin tekemästään virheellisestä työstä ei lähtökohtaisesti pääty omistajanvaihdokseen.
Omistajan sijoitushorisontti ja korjaamon virhevastuu eivät välttämättä pääty samaan aikaan.
Korjausmarkkinan muutos
Vuonna 2019 Suomessa rekisteröitiin yli 114 000 uutta henkilöautoa, vuonna 2025 noin 72 000. Sähköautot, uudet korirakenteet ja kuljettajaa avustavat järjestelmät vaativat samalla lisää diagnostiikkaa, koulutusta ja kalustoa.
Uusien autojen vähäinen myynti ei silti yksin todista vahinkokorjausten vähenevän. Vuonna 2025 henkilöautoilla ajettiin hieman enemmän kuin edellisvuonna. Korjaamoiden kannattavuutta ratkaisevat myös vahinkojen määrät, työn sisältö ja käyttöaste.
Vakuutusyhtiö ohjaa, korjaamo vastaa
Vakuutusyhtiö voi suositella yhteistyökorjaamoa, hyväksyä korjausarvion ja maksaa työn. Korjaussopimus tehdään kuitenkin yleensä asiakkaan ja korjaamon välillä. Korjaustyön virheistä vastaa lähtökohtaisesti korjaamo, ei vakuutusyhtiö. Poikkeuksia voi syntyä vakuutusyhtiön oman toiminnan tai erillisten sitoumusten perusteella.
Kuvitellaan, että vakuutusyhtiön ohjaamassa paikallisessa InCarin toimipisteessä korjatussa autossa ilmenee myöhemmin työvirhe. Toimipiste on suljettu, ja lähin saman ketjun korjaamo on 150 kilometrin päässä.
Kuka järjestää kuljetuksen? Kuka korvaa tarpeelliset matkakulut? Entä sijaisauton? Voiko asiakas korjauttaa virheen lähempänä toisessa korjaamossa?
Yhden toimipisteen sulkeminen ei lähtökohtaisesti poista saman yhtiön virhevastuuta. Virheen oikaisu ei saa aiheuttaa kuluttajalle lisäkustannuksia, ja tarpeellisia vahingosta aiheutuneita kuluja voidaan vaatia korvattaviksi. Toisen korjaamon käyttäminen arvioidaan tapauskohtaisesti.
Lisäksi valtakunnallisen ketjun verkostossa voi toimia itsenäisiä kumppaniyrityksiä. Yhteinen brändi ei automaattisesti tarkoita, että ketjun emoyhtiö vastaisi niiden kaikista töistä. Asiakkaan pitäisi tietää jo korjausta tilatessaan, mikä yritys vastaa työstä ja kuka antaa mahdollisen takuun.
Hypoteesi: kasvun piilevä kuluttajariski
Jos vauriokorjausmarkkina keskittyy suurille ketjuille ja paikalliset vaihtoehdot vähenevät, mahdollinen myöhempi verkoston harveneminen voi vaikeuttaa kuluttajan oikeuksien toteutumista erityisesti maakunnissa.
Tämä ei ole väite InCarin suunnittelemista sulkemisista, taloudellisesta kriisistä tai virhevastuun laiminlyönnistä. Kyse on koko toimialan rakenteellisesta riskistä.
Vakuutusyhtiöt voivat vaikuttaa siihen, minne asiakas ohjataan. Korjaamoketjut päättävät omasta verkostostaan. Mutta kuka varmistaa, että vuosia aiemmin tehdyn korjauksen virhevastuu toteutuu käytännössä, vaikka lähikorjaamo katoaisi?
Kasvua mitataan liikevaihdolla ja toimipisteiden määrällä. Pitäisikö samalla mitata myös sitä, kuinka helposti asiakas saa virheellisen työn korjatuksi verkoston muuttuessa?
Vakuutusyhtiöt ja korjaamoketjut: kertokaa julkisesti, miten asiakkaan korjausturva järjestetään toimipisteen sulkeutuessa, kuka vastaa kuljetuskustannuksista ja mistä asiakas saa apua. Näihin kysymyksiin tarvitaan vastaukset ennen kuin ongelmat syntyvät.
InCarin kasvu ja kannattavuus
InCar on esimerkki nopeasti laajentuneesta korjaamoketjusta. Vuonna 2025 sen liikevaihto kasvoi 83,1 miljoonasta 90,9 miljoonaan euroon (+9,4 %), mutta liikevoitto pieneni 3,51 miljoonasta 3,35 miljoonaan euroon. Henkilöstökulut kasvoivat noin 14 % ja liiketoiminnan muut kulut noin 20 %.
Nämä luvut eivät osoita talouskriisiä. Suvia-konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2025 noin 11,7 miljoonaa euroa positiivinen. Ne kuitenkin osoittavat, että kasvu on lisännyt kustannuksia nopeammin kuin liikevoittoa.
InCar ilmoitti huhtikuussa 2026 kuudesta suunnitellusta uudesta toimipisteestä. Osa on jo avattu. Samana vuonna Suvia Group siirtyi Intera Partnersin johtamaan omistusrakenteeseen ja laajeni Belgiaan yrityskaupalla.
Sijoittajan ja asiakkaan aikahorisontit
Pääomasijoittajavetoinen kasvu perustuu esimerkiksi yritysostoihin, investointeihin ja toiminnan tehostamiseen. Onnistuessaan se hyödyttää myös asiakkaita. Jos markkinatilanne muuttuu, toimipisteverkostoa voidaan silti joutua järjestämään uudelleen.
Sijoittaja voi myydä omistuksensa, mutta korjaamoyhtiön vastuu aiemmin tekemästään virheellisestä työstä ei lähtökohtaisesti pääty omistajanvaihdokseen.
Omistajan sijoitushorisontti ja korjaamon virhevastuu eivät välttämättä pääty samaan aikaan.
Korjausmarkkinan muutos
Vuonna 2019 Suomessa rekisteröitiin yli 114 000 uutta henkilöautoa, vuonna 2025 noin 72 000. Sähköautot, uudet korirakenteet ja kuljettajaa avustavat järjestelmät vaativat samalla lisää diagnostiikkaa, koulutusta ja kalustoa.
Uusien autojen vähäinen myynti ei silti yksin todista vahinkokorjausten vähenevän. Vuonna 2025 henkilöautoilla ajettiin hieman enemmän kuin edellisvuonna. Korjaamoiden kannattavuutta ratkaisevat myös vahinkojen määrät, työn sisältö ja käyttöaste.
Vakuutusyhtiö ohjaa, korjaamo vastaa
Vakuutusyhtiö voi suositella yhteistyökorjaamoa, hyväksyä korjausarvion ja maksaa työn. Korjaussopimus tehdään kuitenkin yleensä asiakkaan ja korjaamon välillä. Korjaustyön virheistä vastaa lähtökohtaisesti korjaamo, ei vakuutusyhtiö. Poikkeuksia voi syntyä vakuutusyhtiön oman toiminnan tai erillisten sitoumusten perusteella.
Kuvitellaan, että vakuutusyhtiön ohjaamassa paikallisessa InCarin toimipisteessä korjatussa autossa ilmenee myöhemmin työvirhe. Toimipiste on suljettu, ja lähin saman ketjun korjaamo on 150 kilometrin päässä.
Kuka järjestää kuljetuksen? Kuka korvaa tarpeelliset matkakulut? Entä sijaisauton? Voiko asiakas korjauttaa virheen lähempänä toisessa korjaamossa?
Yhden toimipisteen sulkeminen ei lähtökohtaisesti poista saman yhtiön virhevastuuta. Virheen oikaisu ei saa aiheuttaa kuluttajalle lisäkustannuksia, ja tarpeellisia vahingosta aiheutuneita kuluja voidaan vaatia korvattaviksi. Toisen korjaamon käyttäminen arvioidaan tapauskohtaisesti.
Lisäksi valtakunnallisen ketjun verkostossa voi toimia itsenäisiä kumppaniyrityksiä. Yhteinen brändi ei automaattisesti tarkoita, että ketjun emoyhtiö vastaisi niiden kaikista töistä. Asiakkaan pitäisi tietää jo korjausta tilatessaan, mikä yritys vastaa työstä ja kuka antaa mahdollisen takuun.
Hypoteesi: kasvun piilevä kuluttajariski
Jos vauriokorjausmarkkina keskittyy suurille ketjuille ja paikalliset vaihtoehdot vähenevät, mahdollinen myöhempi verkoston harveneminen voi vaikeuttaa kuluttajan oikeuksien toteutumista erityisesti maakunnissa.
Tämä ei ole väite InCarin suunnittelemista sulkemisista, taloudellisesta kriisistä tai virhevastuun laiminlyönnistä. Kyse on koko toimialan rakenteellisesta riskistä.
Vakuutusyhtiöt voivat vaikuttaa siihen, minne asiakas ohjataan. Korjaamoketjut päättävät omasta verkostostaan. Mutta kuka varmistaa, että vuosia aiemmin tehdyn korjauksen virhevastuu toteutuu käytännössä, vaikka lähikorjaamo katoaisi?
Kasvua mitataan liikevaihdolla ja toimipisteiden määrällä. Pitäisikö samalla mitata myös sitä, kuinka helposti asiakas saa virheellisen työn korjatuksi verkoston muuttuessa?
Vakuutusyhtiöt ja korjaamoketjut: kertokaa julkisesti, miten asiakkaan korjausturva järjestetään toimipisteen sulkeutuessa, kuka vastaa kuljetuskustannuksista ja mistä asiakas saa apua. Näihin kysymyksiin tarvitaan vastaukset ennen kuin ongelmat syntyvät.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos joku iso ketju joutuu leikkaamaan verkostoaan, niin miten se vaikuttaa asiakkaan oikeuksiin? Asiakas päättää edelleen missä autoansa korjauttaa. Kyllä korjaamoita riittää.